Lisätietoa kulttuurienvälisestä osaamisesta

Mistä kulttuurienvälinen osaaminen koostuu?

Kulttuurienvälinen osaaminen koostuu tiedoista, taidoista ja asenteista. Tietoa voidaan lisätä, taitoja kehittää ja asenteita muokata.

Kulttuurienväliseen osaamiseen liittyvät tiedot
- kulttuurinen itsetuntemus
- tiedot erilaisista kulttuureista
- kielitietoisuus
- käsitys globaaleista asioista ja trendeistä

Kulttuurienväliseen osaamiseen liittyvät taidot
- kuunteleminen
- havainnointi
- kärsivällinen ja sitkeä arviointi
- asioiden näkeminen toisten näkökulmasta

Yhteiskuntamme muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi. Tällä hetkellä suomalaisten suurimpia käytännön haasteita on oppia kulttuurienvälistä osaamista.
Maailma ja samalla myös Suomi kansainvälistyvät: suomalaisia muuttaa ulkomaille töihin tai opiskelemaan tai naimisiin, ulkomaalaisia muuttaa Suomeen eri puolilta ja eri syistä. Kaikkien pitää pystyä elämään yhdessä yhä monikulttuurisemmissa yhteisöissä, erilaisina mutta yhdenvertaisina. On olemassa monia tapoja elää ja työskennellä Suomessa, ei vain yhtä "oikeaa".
Kulttuurienvälinen osaaminen liittyy yhtä lailla omassa kotimaassa tapahtuviin monikulttuurisiin kohtaamisiin kuin ulkomailla työskennellessä tapahtuvaan paikallisiin olosuhteisiin sopeutumiseen. Kulttuurienvälisen osaamisen tarve koskee sekä täällä syntyneitä että muualta tulleita.
Ihmiset tarvitsevat nykyään taitoa tiedostaa oman kulttuurisen taustansa vaikutus käyttäytymiseen. Tätä taitoa tarvitaan sekä työelämässä että muualla yhteiskunnassa. Ihmiset hyötyvät kyvystä viestiä toisesta kulttuurista olevan ihmisen kanssa sellaisella tavalla, että saavuttavat tämän kunnioituksen ja luottamuksen.

Kulttuurienvälisen osaamisen tutkimuksella on juurensa mm. työelämätutkimuksessa ja ulkomaille lähetettyjen työntekijöiden tarkastelussa. On ollut tärkeää havainnoida, millaisia ja miten valmennettuja ihmisiä ulkomaan toimipisteisiin kannatti lähettää. On keskeistä, että nämä ekspatriaatit sopeutuvat kohdemaahan, viihtyvät siellä ja kykenevät työskentelemään yhtä tehokkaasti kuin kotimaassa.
Sittemmin on tutkittu myös maahanmuuttajia ja heidän sopeutumisprosessiaan uudessa kotimaassa. Uudessa maassa toimintakykyiseksi tullakseen on opittava paikallinen kieli ja opittava ymmärtämään myös paikallista ajattelutapaa. Silloin kykenee toimimaan tehokkaasti uudessa ympäristössään.
Uusimmat kulttuurienväliseen kompetenssiin liittyvät tutkimukset käsittelevät monikulttuuristen yhteisöjen molemminpuolista sopeutumista. Samaan aikaan, kun uudet tulijat sopeutuvat yllä kuvatulla tavalla uuteen isäntämaahan, sen asukkaat sopeutuvat maahanmuuttajien läsnäoloon maassa ja tulevat tietoisemmiksi erilaisista kulttuurienvälisistä ongelmista.