Teema 3: MAAHANMUUTTO SUOMESSA -TIETOPAKETTI
Teeman 3 sisältö ja osion pikalinkit
- Tämä teema tarjoaa tiiviin tietopaketin maahanmuutosta Suomeen.
- Maahanmuuton perustietoja löytyy netistä runsaasti. Tähän materiaaliin on pyritty kokoamaan lyhyt katsaus.
- Tarkoituksena on, että materiaaliin perehdyttyäsi sinulla on ajankohtaiset perustiedot siitä, keitä Suomeen vuosittain muuttaa ja miksi ja kuka maahanmuuttajien kotouttamista Suomessa hoitaa.
Maahanmuutto Suomeen: määrät, perusteet ja kansallisuudet
Maahanmuuton historiaa Suomessa
Kotouttaminen Suomessa
Maahanmuuttajien määrä Suomessa
Miksi Suomeen muutetaan?
Keitä Suomeen muuttaa?
Miltä tuntuu muuttaa ja kotoutua toiseen maahan?
Mikä vaikuttaa kotoutumiseen ja siihen kuluvaan aikaan?
Löydät pikalinkkien takaa aukeavat osiot myös vasemmanpuolesesta navigaatiopalkista.
Suomen väestönkehitys ja maahanmuutto
- Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, väestö ikääntyy. Syntyvyys vähenee ja ihmiset elävät yhä pidempään. Tämä johtaa siihen, että työikäisten osuus väestöstä pienenee lähivuosikymmeninä.
- Kun vanhusväestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa, huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhteella kuvataan huollettavan väestönosan (lapset ja vanhukset) osuutta koko väestöstä suhteessa työikäisten osuuteen.
- Suomen väestönkehitys vaihtelee paljon alueittain.
- Muuttovoittoalueille siirtyy työikäistä väestöä, kun taas muuttotappioalueiden väestörakenne vinoutuu, kun vanhusväestön määrä kasvaa.
- Edullisin huoltosuhdetilanne on Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Suurimmat heikennykset huoltosuhteessa tapahtuvat Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.
- Suomen väestönkasvu on ollut Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina noin puoli prosenttia vuodessa.
- Vuodesta 2007 lähtien nettomaahanmuutto on kasvattanut Suomen väkilukua enemmän kuin syntyvyys.
- Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väestönkasvu tulee hidastumaan tulevaisuudessa, ja väestönkasvu jatkuu vain nettomaahanmuuton ansiosta. Esimerkiksi puolet Helsingin väestönlisäyksestä on jo vieraskielistä.
- Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa kantasuomalaisten ikärakenteesta: maahan muuttaneiden joukossa on paljon enemmän nuoria ja työikäisiä.
- Maahanmuutto korjaa väestön ikärakennetta ja huoltosuhdetta, mutta se ei automaattisesti ratkaise huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia.
- Keskeisin kysymys on maahanmuuttajaväestön kotouttaminen ja työllistyminen. Jos näissä ei onnistuta, huoltosuhde ei vahvistu.
- Tästä syystä maahanmuuttajien tarkoituksenmukainen ja tehokas kotouttaminen ja kotoutuminen on erittäin tärkeää.
Väestönkehitys vuosina 1749-2050
Tilastokeskuksen tilasto ja ennuste
Suomi ilman maahanmuuttajia
Tilastokeskuksen artikkeli vuodelta 20212 siitä, miltä Suomen väestönkehitys näyttäisi ilman maahanmuuttoa
Väestö vanhenee - heikkeneekö huoltosuhde?
Tilastokeskuksen artikkeli vuodelta 2013
Kansainvälisen muuttoliikkeen tarjoamat haasteet Suomelle
- Kansainväliset muuttoliikkeet ovat muodoltaan ja dynamiikaltaan useantyyppisiä ja niiden pitkäaikaisvaikutukset monimutkaisia.
- Muuttoliikkeitä ei pystytä täysin ennakoimaan tai niiden laajuuteen, tyyppiin tai seurauksiin merkittävästi vaikuttamaan.
- Osa maahanmuutosta, kuten työperusteinen muutto, on ennakoitavampaa ja ohjatumpaa kuin esimerkiksi pakolaisuus.
- Osa maahanmuutosta on myös toivotumpaa: esimerkiksi Pohjoismaat yrittävät kilvan houkutella tiettyjen alojen korkeasti koulutettuja erityisasiantuntijoita töihin.
- Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden pääsyä Suomeen ja koko Eurooppaan yritetään voimakkaasti rajoittaa erilaisin toimenpitein.
- Todennäköisesti Suomeen tulee jatkossakin suuntautumaan moniperusteista maahanmuuttoa lukuisista eri lähtömaista.
- Millä tavoin Suomi saa tasapainoteltua vapaan liikkuvuuden, väestön ikääntymisen, tiettyjen alojen työvoimapulan, taloudellisten kustannusten, kansainvälisten sopimusten humanitääristen velvoitteiden, kotouttamistavoitteiden ja toivotun talouskasvun sekä kansainvälisen kilpailun ristiaallokossa?