Erilaisia viestintätyylejä
Kulttuurienvälinen viestintä
- Kulttuurienvälisessä viestinnässä lähtökohtana on ihminen ja hänen toiveidensa ja tarpeidensa ymmärtäminen.
- On kuitenkin monenlaisia tapoja ilmaista jokin toive tai tarve. Viestintätavat ovat usein kulttuurisidonnaisia.
- Vain osa ihmisten välisestä viestinnästä on kielellistä. Yhtä keskeistä kuin se, mitä sanotaan tai miten sanotaan, ovat kaikki ne ei-kielelliset viestit, joita tilanteessa lähetetään.
- Ei-kielellisiä viestejä ovat esimerkiksi
- ilmeet ja eleet
- taukojen käyttö
- katsekontakti
- koskettaminen
- tilan käyttö
- Samat vuorovaikutustilanteet tai viestit voidaan ymmärtää erilaisin tavoin eri taustaisten ihmisten välillä. Tämä voi synnyttää väärinymmärryksiä tai yhteentörmäyksiä. Niitä ei voi taitavinkaan kulttuuritietoinen viestijä aina välttää.
- Perehtymällä erilaisiin viestintätyyleihin vuorovaikutustilanteissa epäselvyyksien määrää voidaan kuitenkin vähentää.
- Ensimmäisenä kannattaa tarkastella suomalaisia vuorovaikutustapoja. On helpompi varautua eroavaisuuksiin monikulttuurisissa kohtaamisissa, kun ymmärtää, mitkä asiat omissa viestintätavoissa ovat kulttuurisidonnaisia eli liittyvät suomalaisuuteen ja suomalaisiin käsityksiin.
Asiakeskeinen ja kontekstikeskeinen viestintätyyli
- Erilaisia viestintätyylejä voidaan erotella toisistaan monin eri tavoin.
- Sosiologi ja kulttuurintutkija Stuart Hallin mukaan kulttuurit voidaan luokitella
- asia- ja informaatiokeskeisiin eli alhaisen kontekstin kulttuureihin ja
- ihmissuhde- ja kontekstikeskeisiin eli korkean kontekstin kulttuureihin.
- Yleensä kulttuureissa on piirteitä näistä molemmista, mutta erilaisissa konteksteissa.
- Hallin mukaan yksilökeskeiset kulttuurit, kuten suomalainen kulttuuri, ovat tyypillisesti alhaisen kontekstin viestintäkulttuureja.
- Niissä se mitä puhutaan tai kirjoitetaan, on tärkeintä. Sanoilla ilmaistaan kaikki oleellinen ja huomio kiinnitetään ennenkaikkea niihin.
- Viestijä tarkoittaa melko täsmällisesti juuri sitä, mitä hän sanoo.
- Ei-kielellinen viestintä ja tietous viestintätilanteen kontekstista ovat myös tärkeitä, mutta ne lähinnä vahvistavat kielillistä ilmaisua.
- Suomalainen viestintäkulttuuri on asiakeskeinen. Vuorovaikutustilanteissa mennään yleensä nopeasti asiaan ja asiat sanotaan suoraan.
- Yhteisöllisemmissä kulttuureissa viestintä on kontekstikeskeisempää.
- Vain osa viestistä ilmaistaan sanoin.
- Kontekstista päätellään paljon.
- On keskeistä miettiä esimerkiksi, millainen viestintätilanne ja sen tausta on, ketkä siihen osallistuvat ja missä asemassa he ovat.
- Myös puhujan olemus ja ei-kielelliset viestit ovat keskeinen osa sitä, mitä yritetään viestiä. On tärkeä osata tulkita niitä oikein.
- Suoraan asiaan meneminen katsotaan epäkohteliaaksi ja tilannetajun puutteeksi.
Konteksti vaikuttaa viestintätyyliin
- Vaikka suomalainen viestintätyyli voidaan katsoa asiakeskeiseksi, siinä on kuitenkin myös kontekstikeskeisiä piirteitä.
- Hiljaisuus ja tauot suomalaisessa vuoropuhelukäytännöissä ovat selvä kontekstikeskeinen piirre. Ulkomaalainen tulee usein tulkinneeksi suomalaisten pitkiä hiljaisuuksia tai korkeaa hiljaisuudensietokykyä väärin ja ihmettelee, mikä kommunikaatiossa meni vikaan ja miten asian voisi korjata.
- Viestintätyylit myös vaihtelevat saman kulttuurin sisällä kontekstista riippuen. Suomalainen palaverikeskustelu on asiakeskeinen, mutta jokin henkilökohtaisempi keskustelutyyppi, kuten sukulaisten välienselvittelykeskustelu voi olla paljon kontekstikeskeisempi. Siinä tärkeäksi nousee se, missä tilanteessa puhutaan, mikä kenenkin asema on ja miten asiat sanotaan.