Historian opetuksessa on tärkeää, että oppilas ymmärtää mitä maailmassa on ennen tätä hetkeä tapahtunut, sillä se auttaa ymmärtämään myös nykypäivää. Mielestäni on tärkeää oppia hahmottamaan syy-seuraussuhteita ja miten ne ovat vaikuttaneet esimerkiksi eri maiden kulttuureihin. Historian opetus myös opettaa ajattelemaan ja ymmärtämään ihmisyyttä.

Opetussuunnitelmaa lukiessa ymmärsin mitä kaikkea historian opetus voikaan olla. Omina kouluvuosinani se oli oikeastaan vain muistiinpanojen kirjoittamista, mutta popsissa luki, että tavoitteiden kannalta olisi tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Hämmästyin hieman siitä, kuinka vaativilta osa tavoitteista tuntui. Esimerkiksi T10 ”ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä” on ainakin sellainen, johon pystyin itse vasta yläkoulussa.

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon kaikille laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Mielestäni ne korostuvat esimerkiksi osa-alueilla "ajattelu ja oppimaan oppiminen" (L1), "kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu" (L2) ja "monilukutaito" (L4). Historia ja yhteiskuntaoppi voidaan myös helposti yhdistää moniin aineisiin. Kirjoitan itse juuri kandidaatintutkielmaa Live Aidista, ja olenkin pohtinut kuinka hyvän oppimiskokonaisuuden siitä saisi yhdistämällä yhteiskuntaoppia, historiaa, musiikkia ja kuvaamataitoa.

Historian opetus on tärkeää, jotta voi ymmärtää, millaiset asiat ovat vaikuttaneet siihen, millainen maailma on tänään. Samalla opitaan ymmärtämään myös sitä, millainen maailma ja elämä on aikaisemmin ollut. Historian avulla pystytään opettelemaan ajattelun taitoja ja suurten kokonaisuuksien hahmottamista, sillä historian tapahtumiin ovat vaikuttaneet useat eri tekijät ja asiat. Ajattelun taitojen kehittäminen ja kriittisyys ovatkin mielestäni tärkeitä tavoitteita historian opetukselle. Historian opetus ei saisi olla vaan muistiinpanojen kirjoittamista ja opettajana monologia, vaan sen pitäisi haastaa oppilaita ajattelemaan, keskustelemaan ja olemaan aktiivisia oppijoita. Tätä voidaan edesauttaa eri opetustyylejä ja -tapoja hyödyntämällä.

Opetussuunnitelmassa korostui toiminnalliset työtavat, mikä on hyvä asia ainakin omiin koulukokemuksiin nojaten. Huomioni kiinnittyi tavoitteisiin T7 muutoksien tarkastelu eri näkökulmista, T6 syy-seuraussuhteet ja T10 tulkintojen muuttuminen uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä. Näihin kaikkiin tavoitteisiin liittyy L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, mikä on monella tapaa koulussa keskeinen taito. Mielestäni tavoitteet olivat selkeitä.

Laaja-alaisia tavoitteita voidaan liittää historiaan todella hyvin. Esimerkiksi L1 liittyy moneen tavoitteeseen, L4 korostuu historiaan liittyvissä käsitteissä, teksteissä ja kuvissa, joita opetuksessa hyödynnetään. L2 tulee esille, kun tarkastellaan maailmaa eri näkökulmista ja tutustutaan erilaisiin kulttuureihin. Lisäksi toiminnalliset työtavat yhdessä muiden kanssa ovat osa tavoitetta.

Pohdi kirjallisesti ensin lyhyesti kysymystä "Mikä historian opetuksessa on tärkeää?" tämänhetkisen näkemyksesi mukaan.

Pohdinnan jälkeen lue oikeasta sivupalkista Perusopetuksen opetussuunitelman perusteiden 2014 (POPS2014) alakoulun historiaa ja yhteiskuntaoppia koskevat osuudet (PDF-versiossa sivut 257-262) sekä laaja-alaisen osaamisen osiot. Lukiessasi pohdi seuraavia kysymyksiä:
- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?
- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historian opetuksessa on tärkeää ymmärtää menneitä tapahtumia ja niiden merkitystä nykypäivään. Historian tuntemus auttaa ymmärtämään miten yhteiskunnat ovat muuttuneet ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet yhteiskunnan ja kulttuurin muutokseen. Opitaan yleissivistävää tietoa maailmasta ja sen tapahtumista sekä opitaan ymmärtämään toisia kulttuureita ja niiden toimintatapoja. 

Mielestäni tavoitteet opetussuunnitelmassa olivat pääosin selkeitä ja ymmärrettäviä, jos jotain nostan esille niin tavoitteet T4-T8, joissa käsitellään historian ilmiöiden ymmärtämistä, mistä ne ovat johtuneet ja mitä vaikutuksia niillä on ollut.

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon laaja-alaista osaamista ja näkyvät kaikissa laaja-alaisen osaamisen osa-alueissa. Asioita käsitellään historiassa ja yhteiskuntaopissa monipuolisesti ja kattavasti, ja asiat näkyvät jollain tapaa kaikissa laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa. 

Historian opetuksessa tärkeää on se, että lapsi oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen toimintaa suhteessa menneisyyteen. Yksittäisten nippelitietojen sijaan olisi tärkeää, että historian opetuksen kautta olisi mahdollisuus saada jonkinlainen kokonaiskuva tietyistä historiallisista ajanjaksoista. Usein tuntuu, että alakoulun historian opetuksessa kysymykset alkavat sanoilla mitä, missä tai milloin. Yhtä tärkeää on kysyä miten- ja miksi-kysymyksiä, joiden kautta on mahdollisuus oppia erilaisista kulttuureista, ihmisistä, ihmisyydestä ja nykyhetkestä. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (POPS 2014) tutustuessani yllätyin monista historian oppiaineen tavoitteista. Oman kokemukseni pohjalta voin todeta, että alakoulun historian opetuksessa ei tuotu esille lainkaan historiantiedon tulkinnallisuutta tai tulkintojen muutoksia. Asiat opeteltiin tarkkoina faktatietoina, eikä tulkintoja tai näkökulmaeroja tarkasteltu juuri ollenkaan. Jo demolla keskustelimme siitä, kuinka moni oli kokenut, että menneisyyden tpahtumista ei saanut selkeää kokonaiskuvaa historian opetuksen pohjalta. Kuitenkin historian tavoitteena on se, että oppilas pystyisi hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa. Tavoitteissa oli yllättäviä kohtia, mutta ne herättivät kiinnostuksen siitä, kuinka monipuolista ja luovaa historian opetus voi olla, jos tavoitteena ei olekaan tarkkojen vuosilukujen pänttääminen, vaan maailman laajempi ymmärtäminen. 

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat monia asioita jokaiselle laaja-alaisen osaamisen tavoitteelle. Mielestäni tärkeimpinä korostuivat (L1) ajattelu ja oppimaan oppiminen, (L2) kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, (L4) monilukutaito sekä (L7) osallistuminen, vaikuttaminen ja kestvän tulevaisuuden rakentaminen. Seuraavaksi avaan vielä vähän tarkemmin sitä, millä tavalla historia ja yhteiskuntaoppi voivat tukea näitä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. 

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen: 

Historiassa opitaan ymmärtämään, että historiallinen tieto on rakentunut monien erilaisten tutkimusten ja lähteiden pohjalta. Historian opetuksen tavoitteissa korostui toiminnallisuus, jota painotetaan myös ajattelun ja oppimaan oppimisen laaja-alaisen osaamisen tavoitteessa. 

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: 

Historian opetuksen kautta on mahdollisuus oppia oman kulttuurin ja muiden kulttuurien historiasta, ja sen avulla on mahdollisuus rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin opetuksessa korostuvat toiminnallisuus ja tutkiva oppiminen, jotka on kirjattu myös ajattelun ja oppimaan oppimisen laaja-alaisen osaamisen tavoitteen alle. 

Yhteiskuntaopissa on mahdollisuus kiinnostua kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioista. Erilaisten yhteisöjen ja yhteiskunnan toiminta heijastaa sitä, millainen kulttuuri yhteisössä vallitsee, joten myös yhteiskuntaoppi tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa kulttuurista osaamista. 

L4 Monilukutaito: 

Historian opetuksessa monilukutaito auttaa ymmärtämään ja hahmottamaan, millä tavalla historia rakentuu erilaisten tulkintojen ja näkökulmien kautta. Sen kautta on mahdollista suhtautua kriittisesti erilaisiin lähteisiin ja huomata, millaisia eroja ja samankaltaisuuksia niiden välillä on. 

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: 

Tämä tavoite korostuu yhteiskuntaopissa, jossa opitaan omista vaikutusmahdollisuuksista sekä yhteiskunnan toiminnasta. Esimerkiksi koululaisten järjestämä mielenosoitus tai leikkimielinen kokous ovat konkreettinen esimerkki siitä, miten tämä laaja-alaisen osaamisen tavoite ilmenee yhteiskuntaopissa. 

Mikä on historian opetuksessa tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää, että opetus kehittää oppilaiden käsitystä historiasta ja sen vaikutuksesta nykyhetkeen. Historian tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin nykyhetken ja yhteiskunnan lisäksi myös eri kulttuureja ja ihmisyyttä, kuten demolla jo hieman puhuimmekin. Historian opetuksessa olisi tärkeää mielestäni myös se, että opetus olisi monipuolista ja se herättelisi oppilaiden mielenkiintoa historian ja yhteiskunnan tuntemista kohtaan. 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi ja mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Tavoitteisiin tutustuessa havaitsi selkeästi sen, että opetuksen tavoitteena on auttaa ja ohjata oppilasta ymmärtämään esimerkiksi jotakin asiaa tai syy-seuraus suhteita. Olin yllättynyt siitä, miten selvästi ajattelun taitojen kehittyminen näkyi tavoitteiden asettelussa sekä siitä, miten laajoja eri tavoitteet olivat (esim. T11 “ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa”). Opettajalla on paljon vapautta ja myös vastuuta siinä, miten pyrkii saavuttamaan näitä tavoitteita oppilaiden kanssa. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Mielestäni historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat mahdollisuuksia kehittää jokaista eri laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta. Erityisesti mielestäni tavoitteet L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 kulttuurinen oppiminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 monilukutaito ja L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen korostuvat näissä kahdessa oppiaineessa: L7 erityisesti yhteiskuntaopissa. Uskoisin, että nämä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovat sellaisia, jotka hyvin luonnollisesti ovat osa historian ja yhteiskuntaopin opetusta. 

"Mikä historian opetuksessa on tärkeää?" 
Koen tärkeänä, että historian tapahtumat ja kehityskulut yhdistetään siihen, miksi asiat ovat jollakin tavalla tänäpäivänä ja miten historiantapahtumat voivat selittää eri yhteisöjen ja kulttuurien toimintatapoja. Historian opetuksessa pidän tärkeänä, että se on monipuolista, muutakin kuin ajankohtien ulkoaopettelua. 


Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden --> koen tämän tärkeänä ja sellaisena asiana, johon pitää useasti viitata, koska mitä nuoremmista oppilaista on kyse sitä helpommin ajattelu on msutaavalkoista ja asia on niin kuin se tässä tulee tai mitä opettaja sanoo.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?
LI1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
--> historian tiedon rakentuminen useilla eri tavoilla ohjaa huomaamaan ylipäänsä tiedon rakentumista monin eri tavoin
LI2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
--> Historian sisällöt itsessään opettavat tieto erillaisista kulttuureista ja opettavat arvostamaan eri kulttuureja ja erilaisuutta
LI3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
--> Yhteiskuntaopin sisällöistä oikeastaan kaikki vastaavat tätä laaja-alaista osaamista
LI4 Monilukutaito
--> Kulttuurien muodostuminen ja kulttuurisen tiedon siirtäminen vastaavat hyvin monilukutaidon osaamiseen
LI5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
--> TVT:n käyttäminen osana monipuolsita opetusta ja oppimista molemissa oppiaineissa
LI6 Työelämätaidot ja yrittäjyys ja LI7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
--> Yhteiskuntaopissa harjoitellaan demokratiataitoja, yhteiskunnan toimintaa, vaikuttamista, aktiivista kansalaisuutta ja taloudellista toimintaa, jotka kaikki tukevat L6 ja L7 osaamista

Historian opetuksessa on tärkeää, että oppilas ymmärtää, miten aiemmat tapahtumat ja ilmiöt ovat yhteydessä nykypäivän ilmiöihin ja asioihin. On tärkeää, että oppilas ymmärtää, miten aiemmat tapahtumat ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan ja kehitykseen. Historian opetuksen pitäisi mielestäni innostaa oppilaita tutkimaan omaa, oman yhteisönsä ja oman yhteiskuntansa historiaa sekä samalla tutustumaan muihin kulttuureihin, yhteisöihin ja yhteiskuntiin ja niiden historiaan. Olisi tärkeää herättää kiinnostus historiaa kohtaan oppilaan omasta elämästä ja saada oppiaineelle jokin henkilökohtainen merkitys. Mielestäni olisi tärkeää, että oppilas ymmärtäisi historian tapahtumilla olevan merkityksiä hänen tämänhetkisen elämänsä kannalta. Historia opettaa myös pohtimaan valintojen syitä ja seurauksia ja mahdollisesti tekemään parempia valintoja tulevaisuudessa. Koen tärkeämmäksi laajemman historian ymmärryksen kuin tarkat käsitteet. Haluaisin, että oppilas saisi koulusta mahdollisimman hyvän yleissivistyksen historiasta ja arviointi tukisi oppimisen kokonaisvaltaisuutta tarkkojen vuosilukujen tai käsitteiden sijaan.

Innostuin siitä, että opetussuunnitelmassa mainittiin elämyksellinen ja toiminnallinen oppiminen. Minulle on jäänyt sellainen kuva historian opiskelusta, että ensin kerrataan edellinen kappale, sitten seuraava kirjan kappale luetaan ääneen, keskustellaan yhdessä muutama minuutti ja tehdään kirjan tehtäviä. Innostuin heti siitä, kuinka paljon historiassa voisi myös oppia toiminnallisesti. En ihmetellyt mitään tavoitteista, sillä ne vaikuttivat hyvin tarkoituksenmukaisilta ja oppimista edistäviltä. Opetussuunnitelman kaikki tavoitteet vastasivat sitä, miksi itsekin koen historian opiskelun tärkeäksi. Tavoitteet saavuttaessaan oppilas oppii kiinnostumaan historiasta, ajattelemaan kriittisesti, ymmärtämään ja selittämään ihmisen toiminnan motiiveja, syitä ja seurauksia, muutoksia sekä ilmiöiden jatkuvuutta. 

L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen: historian lähteet ja niiden tunnistaminen, historiatiedon tulkinnallisuus, tulkintojen muuttuminen uusien lähteiden myötä, syyt ja seuraukset, kriittinen ajattelu

L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: oman ja muiden kulttuurien historiasta oppiminen, oman identiteetin rakentaminen oppimisen kautta

L4 monilukutaito: erilaisten historiaan liittyvien tekstien tulkinta, erilaiset lähteet ja tulkinnat

L7: osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: yhteiskuntaopissa demokratia, kiinnostuksen herättäminen yhteisiin asioihin vaikuttamiseen, historiassa oppiminen menneisyyden virheistä ja paremmat valinnat tulevaisuudessa

Ennakkokäsitykseni historiasta:
Opitaan, mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen, millainen maailma on nykyään. Opitaan ihmisestä ja ihmisyydestä, sekä kulttuurista, jotka ovat kaikki muotoutuneet sellaisiksi, kuin ne nyt ovat, historian saatossa.

Kiinnostavat tavoitteet:
Mielestäni erityisen kiinnostava tavoite historian oppiaineessa oli T5 (ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja), sillä ajattelen sen sisältävän tai vaativan melko laajaa ymmärrystä historiasta, mutta ajattelisin sen toisaalta mahdollistavan todella paljon oppimista nimenomaan nykyaikanakin ajankohtaisista teemoista. Toisaalta myös T7 (auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille) oli mielestäni kiinnostava, sillä se pitää jo sisällään ymmärryksen siitä, että historiaa on aina tutkittu ja tulkittu tietystä näkökulmasta, ja sitä myös opetetaan tietystä näkökulmasta, mutta muitakin näkökulmia on olemassa.

Yhteiskuntaopin tavoitteista kiinnostuin tavoitteesta 3 (ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekä hahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita), joka kuulostaa nimenomaan arkielämän hyödylliseltä taidolta. 

Laaja-alaisiin tavoitteisiin liittyen mielestäni kaikki edellä mainitut ovat tärkeitä ja erityisesti näiden oppiaineiden mahdollistamia.

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää se, että asiat osataan punoa isommaksi kokonaisuudeksi, eivätkä ne jää yksittäisiksi irrallisiksi tiedonrippeiksi. Historian opetuksessa olisi myös tärkeää , että oppilaat hahmottaisivat asioiden syy-seuraus-suhteita sekä sitä, miten kulttuurit ovat muotoutuneet siihen pisteeseen mitä ne ovat nyt. Historia opettaa myös paljon ihmisyydestä sekä paljon yleissivistävää tietoa.

Uskoisin, että historian opetuksessa on tärkeintä oppilaalle kehittyvä ymmärrys maailman tapahtumista enne tätä hetkeä. Tieto auttaa hahmottamaan esimerkiksi syy-seuraussuhteita ja opettaa ajattelun taitoja kuten kriittisyyttä. Historian opetus ei saisi olla pelkkää muistiinpanojen kirjoittamista tai vuosilukujen opettelua vaan haastaa oppilasta ajattelemaan sekä keskustelemaan aiheista.

Opetussuunnitelman tavoitteet on mielestäni pääosin selkeitä ja ymmärrettäviä. Tavoitteissa korostui varsinkin toiminnalliset työtavat. Tavoitteista nousi kuitenkin esille T5-T8, jossa koroistuvat ilmiöiden ymmärtäminen ja syy-seuraussuhteet. Yhteiskuntaopin puolelta T3 herätti kiinnostuksen, koska tavoite kuulostaa hyvin hyödylliseltä arkielämän kannalta.

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat monia laaja-alaisia osaaminen alueita. Oppiaineina ovat laajoja kokonaisuuksia ja kehittävät esim. monilukutaitoa (L4). Mielestäni oppiaineissa korostuu myös L7, joka painottaa osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja, jotka ovat olennaisia demokratian toimivuuden kannalta.

 

Historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa on tärkeää herätellä oppijan mielenkiintoa historiaa ja yhteiskuntaoppia kohtaan. Oppilaan olisi hyvä ymmärtää ja tiedostaa miten maailmasta on tullut sellainen, missä eletään nyt. Osa asioista on sellaisia, jotka joltain osin koskevat tai tulevat koskemaan kutakin jossain vaiheessa elämää, jolloin omaa tarttumapintaa asiaan voi olla hieman erilailla. Kun oppija kiinnostuu historiasta tai yhteiskuntaopista voi oppiminen olla myös mielekkäämpää sekä syvempää. Opetuksessa on tärkeää huomioida erilaiset oppijat ja heidän lähtökohtansa eri asioihin. Opetuksesta olisi hyvä tehdä monipuolista, ja mielekästä, jotta asioita voi hiljalleen yhdistää toisiinsa.

• Historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmassa sanotaan, että oppiaineen tehtävä on kehittää historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Myös kriittistä tiedon käsittelyä sekä arvojen tunnistamista ja niiden muutoksia harjoitellaan historiassa. Historia sopii myös integroitavaksi oppiaineeksi. Vuosiluokilla 4-6 ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja tekstien ymmärtämistä ohjataan erilaisilla käsitteillä, tätä samaa tehtiin jo 2000-luvun alussa omalla koulutaipaleellani, vaikka sitä en silloin tunnistanutkaan. Puolestaan 7-9-vuosiluokilla vuorovaikutuksellisuutta korostetaan ja oppilaita kannustetaan hakemaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista. Nämä ovat itselleni uusia näkökulmia, sillä saamani opetus oli hieman erilaista. Opetussuunnitelman tavoitteista T9- T12 olivat mielenkiintoisia ja sellaisia mihin en ollut aikaisemmin törmännyt.
• Laaja-alaisen osaamisen osa-alueille historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat mahdollisuuden oppiaineiden integroimiseen erilaisiin yhteyksiin. Historiassa korostuu mielestäni useat laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, etenkin ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus jo oppiaineen luonteen kannalta luontevasti. Mielestäni historia ja sen opiskelu itsessään sisältää paljon monilukutaitoa kun tulkitaan erilaisia kulttuureja ja maailmaa. Osallistuminan, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen ovat lisäksi historian oppiaineelle määriteltyjä oppiaineen tavoitteita.

Historian opetuksessa on tärkeää ymmärtää menneisyyttä. Menneisyyden kautta voi pohtia tätä hetkeä ja tulevaisuutta. Esimerkiksi: Miten asiat ovat kehittyneet? Tai onko jostain menneisyyden virheistä opittu ja kehitytty ajan saatossa? Uskon että opetuksessa on tärkeää innostaa oppilaita oppimiseen ja sitä kautta laajentaa heidän ajatteluaan.

 

Kiinnostavat tavoitteet:

T5: Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja.

Tärkeä ja mielenkiintoinen tavoite. Historiassa onkin paljon tilanteita, joissa motiiveja ja esimerkiksi syy - seuraussuhteita on tärkeää pohtia.

 

Laaja-alaiset osaamisen osa-alueet:

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Ajattelu ja oppimaanoppiminen (L1)

Monilukutaito (L4)

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)