Limut -22

Historian opetuksessa tärkeää on se, että lapsi oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen toimintaa suhteessa menneisyyteen. Yksittäisten nippelitietojen sijaan olisi tärkeää, että historian opetuksen kautta olisi mahdollisuus saada jonkinlainen kokonaiskuva tietyistä historiallisista ajanjaksoista. Usein tuntuu, että alakoulun historian opetuksessa kysymykset alkavat sanoilla mitä, missä tai milloin. Yhtä tärkeää on kysyä miten- ja miksi-kysymyksiä, joiden kautta on mahdollisuus oppia erilaisista kulttuureista, ihmisistä, ihmisyydestä ja nykyhetkestä. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (POPS 2014) tutustuessani yllätyin monista historian oppiaineen tavoitteista. Oman kokemukseni pohjalta voin todeta, että alakoulun historian opetuksessa ei tuotu esille lainkaan historiantiedon tulkinnallisuutta tai tulkintojen muutoksia. Asiat opeteltiin tarkkoina faktatietoina, eikä tulkintoja tai näkökulmaeroja tarkasteltu juuri ollenkaan. Jo demolla keskustelimme siitä, kuinka moni oli kokenut, että menneisyyden tpahtumista ei saanut selkeää kokonaiskuvaa historian opetuksen pohjalta. Kuitenkin historian tavoitteena on se, että oppilas pystyisi hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa. Tavoitteissa oli yllättäviä kohtia, mutta ne herättivät kiinnostuksen siitä, kuinka monipuolista ja luovaa historian opetus voi olla, jos tavoitteena ei olekaan tarkkojen vuosilukujen pänttääminen, vaan maailman laajempi ymmärtäminen. 

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat monia asioita jokaiselle laaja-alaisen osaamisen tavoitteelle. Mielestäni tärkeimpinä korostuivat (L1) ajattelu ja oppimaan oppiminen, (L2) kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, (L4) monilukutaito sekä (L7) osallistuminen, vaikuttaminen ja kestvän tulevaisuuden rakentaminen. Seuraavaksi avaan vielä vähän tarkemmin sitä, millä tavalla historia ja yhteiskuntaoppi voivat tukea näitä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. 

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen: 

Historiassa opitaan ymmärtämään, että historiallinen tieto on rakentunut monien erilaisten tutkimusten ja lähteiden pohjalta. Historian opetuksen tavoitteissa korostui toiminnallisuus, jota painotetaan myös ajattelun ja oppimaan oppimisen laaja-alaisen osaamisen tavoitteessa. 

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: 

Historian opetuksen kautta on mahdollisuus oppia oman kulttuurin ja muiden kulttuurien historiasta, ja sen avulla on mahdollisuus rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin opetuksessa korostuvat toiminnallisuus ja tutkiva oppiminen, jotka on kirjattu myös ajattelun ja oppimaan oppimisen laaja-alaisen osaamisen tavoitteen alle. 

Yhteiskuntaopissa on mahdollisuus kiinnostua kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioista. Erilaisten yhteisöjen ja yhteiskunnan toiminta heijastaa sitä, millainen kulttuuri yhteisössä vallitsee, joten myös yhteiskuntaoppi tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa kulttuurista osaamista. 

L4 Monilukutaito: 

Historian opetuksessa monilukutaito auttaa ymmärtämään ja hahmottamaan, millä tavalla historia rakentuu erilaisten tulkintojen ja näkökulmien kautta. Sen kautta on mahdollista suhtautua kriittisesti erilaisiin lähteisiin ja huomata, millaisia eroja ja samankaltaisuuksia niiden välillä on. 

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: 

Tämä tavoite korostuu yhteiskuntaopissa, jossa opitaan omista vaikutusmahdollisuuksista sekä yhteiskunnan toiminnasta. Esimerkiksi koululaisten järjestämä mielenosoitus tai leikkimielinen kokous ovat konkreettinen esimerkki siitä, miten tämä laaja-alaisen osaamisen tavoite ilmenee yhteiskuntaopissa.