Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historiaa on tärkeä opettaa, jotta tiedämme, miksi olemme tässä tai mistä tietyt asiat johtuvat. Toimimme arvojen pohjalta, mutta miksi tietyt arvot ovat meillä tai mistä ne ovat saanut alkunsa. Onko meidän maassamme sääntöjä? Mistä ne ovat syntyneet? Opimme historian tietämystä, tärkeitä henkilöitä ja tärkeitä tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet esimerkiksi meidän kotimaahamme.

Mielenkiinnon vei heti ensimmäinen tavoite (T1), jonka tarkoitus on ohjata oppilas kiinnostumaan historiasta oppiaineena ja tiedonalana. Tämä on itselleni henkilökohtaisesti tärkein tavoite, koska koen, että omassa opetuksessa tätä tavoitetta ei ole otettu huomioon. Ajatuksena on, että kun oppilas saadaan kiinnostumaan oppiaineesta, on muidenkin tavoitteiden osalta opetus helpompaa opettajan, mutta myös oppilaan näkökulmasta. Useampi tavoite jäi vielä pimentoon, miten esimerkiksi tuon ne käytäntöön mukaan.

Historian ja yhteiskuntaopin parissa laaja-alainen tavoite L2 eli kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu korostuu vahvasti. Edellä mainittujen oppiaineiden kohdalla tutustutaan perinpohjaisesti kulttuuriin, jota jaamme yhdessä. Monilukutaito (L4) on myös yksi laaja-alaisista tavoitteista, jota tarvitsemme oppiaineissa. Tekstejä tulkitaan eri keinoin ja rakennamme sillä tavoin omaa identiteettiämme. Monilukutaito auttaa oppilasta ymmärtämään maailmaa sekä ohjaa kriittiseen ajatteluun.

Koen itse että historian opetuksessa tärkeää on historian tapahtumien kokonaiskuvan ymmärtäminen ja tapahtumista muodostuvan aikajanan hahmottaminen. Olisi tärkeää pystyä yhdistelemään syy-seuraussuhteita ja sen kautta myöskin ymmärtämään minkä takia jotkin asiat ovat niinkuin ovat tänä päivänä. 

Huomioni kiinnitti opsissa erityisesti T11 eli ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa. Tämä on taito, josta on hyötyä tulevaisuudessa monissa tilanteissa. Kyky selittää ihmisten toimintaa on syvällistä pohdintaa ja tiedon soveltamista vaativa tehtävä, joka kehittää oppilaan ajattelua. Olisikin mielestäni tärkeää ohjata oppilaita soveltamaan oppimaansa ja pohtimaan minkä vuoksi asoita on tehty juuri niin kuin on. 

Historia sekä yhteiskuntaoppi ovat hyviä oppianeita esimerkiksi laaja-alaisen tavoiteen 4, monilukutaidon kehittämiseen. Molemmissa oppiaineissa käsitellään ja tulkitaan erilaisia tekstejä ja monilukutaito kehittyy tietoa hankittaessa, yhdisteltäessä ja arvioitaessa. Molemmissa oppiaineissa pohditaan myöskin eettisiä tilanteita.

Mielestäni historian opetus on tärkeää, sillä historia on sidoksissa paljon eri maiden kulttureihin, joten historian kautta opimme ymmärtämään eri maiden kulttuurien taustoja. Lisäksi historia taustoittaa nykyhetkeä ja auttaa ymmärtämään sitä paremmin, esimerkiksi meillä Suomessa ruotsi on edelleen toinen virallinen kieli, sillä Suomi on aiemmin ollut osa Ruotsia. Lisäksi historian opetuksessa tarkastellaan merkittäviä tapahtumia kuten teollistumista tai maailmansotia, jotka ovat mielestäni tärkeitä tekijöitä nykymaailman ymmärtämisessä.

Tavoitteista mielenkiintoni herätti T1, T5, T6 ja T11. T1 on mielestäni tärkeä, sillä oppilaan kiinnostus aiheeseen on merkittävä tekijä oppimisen mielekkyydessä, joten tähän kiinnostukseen ohjaamiseen on opettajana hyvä kiinnittää huomiota. Tavoitteet 5 ja 11 ovat mielestäni hieman linkittäytyneitä toisiinsa (T5: ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisten toiminnan motiiveja, T11: ohjata oppilasta selittämään ihmisten toimintaa). Koen nämä tärkeiksi ja kiinnostaviksi, koska ihmiset ovat kuitenkin melko keskeisessä roolissa historian muokkatumisessa ja sen kirjoittamisessa, joten on hyvä tietää miten ihmiset ovat tiettynä aikana sekä miksi he ovat niin toimineet. T6 käsittää historian tapahtumien ja ilmiöiden syitä ja seurauksia, jotka ovat mielestäi tärkeitä asioita ymmärtää.

Laaja-alaisista tavoitteista historian ja yhteiskuntaopin parissa korostuu mielestäni eniten L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä L4 eli monilukutaito. Historialla on sidoksia paljon kulttuureihin ja niiden muokkautumiseen. Lisäksi molemmat oppiaineet ovat sellaisia joiden aiheista saa paljon keskustelua aikaan, jolloin vuorovaikutustaidot pääsevät kehittymään. Opetussuunnitelmassakin mainittiin, että historiaa voisi opetella myös draaman kautta, joka kehittäisi ilmaisullisia taitoja. Sekä historiassa, että yhteiskuntaopissa on paljon kirjallisia lähteitä eri henkilöiden kirjoittamana erilaisista näkökulmista. Näiden tekstien lukeminen ja arvioiminen kehittää oppilaiden monilukutaitoa.

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää luoda oppilaille hyvä yleiskuva historian merkittävimmistä tapahtumista ja syy-seuraussuhteista. Keskeistä on, että oppilaat ymmärtävät menneisyyden vaikutuksen nykypäivään ja näin pysyvät pohtimaan nykymaailman ilmiöitä ja tapahtumia.

Historian tavoitteista mielestäni erityisesti T10 (ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua lähteiden ja tarkastelutapojen myötä) on tärkeä. Historian tapahtumia voidaan nähdä eri näkökulmista, joten tarkastelutapoja on useita. Usein syy-seuraussuhteet eivät ole täysin yksiselitteisiä ja niiden tulkinta voi ajan saatossa muuttua. Koen, että tavoite T7 (auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille) voi lisätä motivaatiota historian opiskeluun. Itsestäni on erityisen mielenkiintoista lukea talvisodan tapahtumista, sillä olen kuullut isovanhempieni kokemuksia kyseisestä ajasta. Historian tiedon ansiosta voin ymmärtää myös heidän ajatusmaailmaansa paremmin. Alakoulun yhteiskuntaopin tavoitteiden laajuus yllätti minua. Itse aloitin yhteiskuntaopin opiskelun yläkoulussa ja koen, ettei nämä kaikki tavoitteet toteutuneet edes yläkoulun puolella.

Historian ja yhteiskuntaopin oppisisällöt käsittelevät kattavasti jokaista laaja-alaisen osaamisen aluetta. Historian oppiaineessa korostuu erityisesti tavoitteet L1 (ajattelu ja oppimaan oppiminen) sekä L2 (kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu). Yhteiskuntaopissa tavoitteet L3 (itsestä huolehtiminen ja arjen taidot), L7 (osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen), L6 (työelämätaidot ja yrittäjyys) sekä L4 (monilukutaito) ovat vahvasti läsnä.

Historian opetuksessa keskeinen ajatus on mielestäni se, että opettajina autamme ymmärtämään, mikä merkitys historialla on nykyisyytemme kannalta ja miksi olemme tässä sellaisina kuin olemme. Historia on osa nykypäivää ja sen vaikutus yhteiskuntamme rakentumiselle on kiistaton. Opetuksessa on lisäksi tärkeää huomioida, miten ylläpitää oppilaiden motivaatiota yllä koskien historian opetusta ja poimia historiasta sellaiset keskeiset sisällöt, jotka ovat oleellisia. Ennen kaikkea historian opetuksessa tulee avata myös käsitettä "historia" ja mitä sillä voidaan tarkoittaa.

Tarkastellessani historian opetussuunnitelmaa mielenkiintoni herätti erityisesti kolme tavoitealuetta. Oppilaan ohjaaminen kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana tiedonalana (T1) oli ensimmäinen tavoitealue, jonka koin tärkeäksi. Tämän tavoitteen voisi nähdä historian opetuksen pohjana, sillä kiinnostuksen kautta luodaan suhdetta oman historiansa tuntemiseen ja luodaan identiteettiä esimerkiksi koskien omaa suomalaisuuttaan tai muuta kansalaisidentiteettiään kohtaan. Tämä tavoitealue sisälsi myös kattavasti kaikki seitsemän laaja-alaisen osaamisen aluetta. 

Toinen ajatuksia herättävä osa-alue oli oppilaan ohjaaminen havaitsemaan historiallisen tiedon tulkinnanvaraisuutta (T3). Tämän voi nähdä tärkeänä taitona koskien mitä tahansa tietoa, jota muuttuvassa yhteiskunnassamme tarjotaan ympärillämme jatkuvasti. Tämän tavoitealueen kautta opitaan myös ymmärtämään historia tietyissä määrin subjektiivisena kokemuksena, joka voidaan ymmärtää näkökulmasta riippuen omalla tavallaan. 

Kolmas tavoitealue, jonka koin mielenkiintoiseksi oli oppilaan ohjaaminen ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja (T5). Tämä tavoitealue osoittaa juuri mielestäni historian opetuksen perimmäistä syytä siitä, miksi olemme juuri nyt tässä ja nyt sekä auttaa pohtimaan, millaisia seurauksia ihminen voi toiminnallaan aiheuttaa.

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat oppiaineita, joissa yhdistyy vahvasti yhteiskunnallisen tiedon ja taidon kartuttaminen, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuksia peilata omaa identiteettiään suhteessa ympäröivään maailmaan. Lisäksi ne tarjoavat oppiaineina monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää laaja-alaisen osaamisen eri alueita ja kuten historian opetussuunnitelmassa on mainittu, on se mahdollista myös integroida hyvin moniin muihinkin oppiaineisiin.

Laaja-alaisista osa-alueista etenkin (L2) kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä (L4) monilukutaito, ovat tärkeitä historian ja yhteiskuntaopin tarjoamia ulottuvuuksia, sillä niitä harjoitetaan opiskellessa monipuolisesti. Historia ja yhteiskuntaoppi opettavat meille monipuolisesti ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja ympäröivästä maailmasta sekä kuinka maailmamme on rakentunut sellaiseksi kuin se on. Tutkittaessa ja tulkittaessa tarjolla olevaa tietoa koskien yhteiskuntaa ja historiaa, joudumme pohtimaan tiedon oikeanmukaisuutta ja etsimään tietoa monista eri lähteistä.

Historiaa on tärkeää opettaa, koska se kertoo niin menneisyydestä kuin nykyisyydestäkin. Tärkeää onkin siten ymmärtää tapahtumia ja ihmisiä, jotka ovat muovanneet maailmaa sellaiseksi kuin se nykyään on.

Kiinnitin huomiota opetussuunnitelmasta erityisesti T11, jonka mukaan tavoitteena on ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa. Koen tämän jäävän monesti vähälle, kun asioita vain yritetään opetella ulkoa. Oman kouluaikani historian opetus on ollut enemmän vain tätä ulkoa opettelua selittämisen sijaan. Olisi kuitenkin mielestäni tärkeää ymmärtää syvemmin miksi ihmiset tekevät joitain asioita. Uskonkin tämän myös parantavan oppimista, kun tapahtumille löytyy selitykset. Ihminen on kuitenkin merkittävässä roolissa historian synnyssä. 

Historiassa ja yhteiskuntaopissa toteutuu paljon laaja-alaisia osaamisalueita. Erityisesti toteutuvat kuitenkin L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 Monilukutaito sekä L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Molemmat oppiaineet opettavat meille ympäröivästä maailmasta ja siitä kuinka se rakentuu. Näin ne tukevat oppilasta kriittiseen ajatteluun ja kasvamaan yhteiskunnan jäseniksi.

Koen että historian opetuksessa tärkeää on opettaa sitä, miten historiallista tietoa ja lähteitä tulee tarkastella. Lähteiden, kuten esimerkiksi historiallisten tarinoiden tai kirjeiden totena ottaminen tai ulkoa opetteleminen ei ole mielestäni tarkoituksenmukaista. Oppilasta palvelee enemmän se, että historian tapahtumia ja lähteitä analysoidaan ja tulkitaan sekä mietitään niiden kontekstia. On siis oleellista korostaa, että historia on ihmistiede ja se vaikuttaa siihen, miten lähteitä voi tulkita ja käyttää. Myös sen pohtiminen, miten historian asiat ovat vaikuttaneet myöhempiin tapahtumiin ja vaikuttavat nykypäivään, on mielestäni hyvin tärkeää historian opetuksessa. 

Kun tarkastelin historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmaa, päädyin pohtimaan erityisesti T1-tavoitetta. Koen, että oman historian oppimiseni taustalla on ollut hyvin vahvasti kiinnostus ja innostus historiaa kohtaan. Jos innostus ja kiinnostus olisi puuttunut, olisi opiskelu ja oppiminen ollut varmasti paljon haastavampaa ja väkinäisempää. Koska oman kokemuksei mukaan innostava opetus ja oppimisympäristö on johtanut asiasisällöistä kiinnostumiseen ja sitä kautta niiden oppimiseen, haluan T1-tavoitteen ehdottomasti korostuvan tulevaisuuden työssäni opettajana. 

Uskon kaikkien laaja-alaisten tavoitteiden toteutuvan ainakin joiltain osian historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Näkisin kuitenkin, että tietyt tavoitteet kuten esimerkiksi kulttuurinen osaaminen (L2)  ja monilukutaito (L4) korostuu. Kulttuurinen osaaminen näkyy historian opetuksessa siten, että historialliset tapahtumat ovat aina taphtuneet tiettyjen kulttuurien vaikutuksen alaisina ja toisaalta kaikki kulttuurit ovat niiiden historian summaa. Monilukutaito puolestaan näkyy historian opetuksessa juurikin erilaisten lähteinä olevien tekstien lukemisena, analysoimisena ja tulkitsemisena.

Historian opetuksessa tärkeää on luoda kokonaiskuva menneisyyden tärkeistä tapahtumista ja ilmiöistä sekä oppia tulkitsemaan ja ymmärtämään niiden syy-seuraussuhteita. Historian opetuksen avulla opitaan tutustumaan myös eri kulttuureihin ja ymmärtämään ihmisen toimintaa sekä sen vaikutuksia ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Historian opetus auttaa meitä ymmärtämään tämän päivän ihmistä ja ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa sekä pohtimaan tulevaisuutta ja ihmisen ja yhteiskuntien valintoja.

Historian oppiaineen tavoitteista mielenkiinnon herätti erityisesti T1, T5, T6 ja T11. Voisi ajatella, että historian opetuksen pohjana ja koko ajan mukana kulkevana tärkeimpänä tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen historian tiedonalaa kohtaan sekä historian rooli identiteettiä rakentavana oppiaineena. Lisäksi pidän tärkeänä ihmisen kasvulle ja kehitykselle kaikkia historian oppiaineen tavoitteita, jotka kannustavat ja auttavat pohtimaan historian ilmiöiden ja tapahtumien syitä ja seurauksia sekä ihmisen toiminnan luonnetta ja motiiveja.

Laaja-alaisen osaamisen alueista historia tarjoaa hyvin laajasti ja monipuolisesti kehittymisen ja oppimisen mahdollisuuksia. Pidän erityisen tärkeänä historiassa L1, L2 ja L7 tavoitteita. On tärkeää ohjata oppilaita pohtimaan historian oppiaineen tapahtumia, ilmiöitä, merkityksiä ja vaikutuksia eri näkökulmista, etsimään tietoa ja tarkastelemaan myös näihin liittyviä omia ajatusmalleja. Moninaisen ja monikulttuurisen maailman ymmärtäminen ja arvostaminen sekä ihmisen vastuu ja mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja toimia yhteiskunnassa on osa historian ja yhteiskuntaopin tärkeitä laaja-alaisia tavoitteita.

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää herättää oppilaiden kiinnostus historiaa kohtaan ja herätellä heitä ajattelemaan, miten historian tapahtumat, henkilöt ja asiat ovat vaikuttaneet nykypäivään sekä tukea heitä rakentamaan omaa maailmankuvaansa, identiteettiä ja arvojaan. On tärkeää hahmottaa historiallisia tapahtumia myös ajallisesti sekä niiden vaikutuksista toisiinsa ja nykypäivään. Sen lisäksi on tärkeää luoda käsitys maailman historian kokonaiskuvasta ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. On tärkeää myös ymmärtää, että maailma on koko ajan muuttuva, tämän hetken valintojen vaikutus tulevaisuuteen ja historian ei tarkoita pelkästään tosi kauan aikaa sitten tapahtuneita asioita.

Historian tavoitteiden monipuolisuus yllätti, sillä oman kouluaikani historian opetukseen peilaten en muista kovin monen tavoitteen toteutuneen ja erityisesti tavoite T1 oppilaan ohjaaminen kiinnostumaan historiasta jäi hyvinkin vajavaiseksi. Tähän haluan itse paneutua, jotta saisin oppilaiden mielenkiinnon ainetta kohtaan heräämään, sillä koen sen kuitenkin tärkeäksi pohjaksi oppimiselle. Tavoite T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuutta sekä samaan aiheeseen liittyvä T10 tulkintojen muuttumisestä lähteiden tai tarkastelutapojen myötä tuntuivat myös mielenkiintoisilta tavoitteilta, sillä itselleni historian tapahtumat on esitetty tosina, eikä tulkinnallisuudella ole ollut tilaa. Tärkeiltä tavoitteilta tuntuivat T5, T6 ja T11, sillä historian tapahtumien ymmärtäminen ja ihmisen toiminnan vaikutukset historiaan ja nykypäivään sekä syy-seuraussuhteiden hahmottaminen on tärkeää.

En ole itse opiskellut yhteiskuntaoppia alakoulussa, joka harmittaa minua erityisesti nyt aikuisena. Koen yhteiskuntaopissa opetettavien asioiden olevan todella tärkeitä, joiden opiskelu on hyvä aloittaa jo alakoulussa ikätasoon sopivalla tavalla. Yhteiskuntaoppi jo alakoulussa lisää oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnasta sekä tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Arkielämä, oman elämän hallinta ja taloudellinen toiminta on erityisesti tärkeitä taitoja jokaisen oppia ja mitä aiemmin niistä tulee tietoiseksi sen paremmin käsitys omasta itsestään alkaa muodostua. Tärkeimmiltä tavoitteilta yhteiskuntaopissa tuntuivatkin T3, T6, T7, T8 sekä T9, sillä niissä korostuvat itsensä hahmottaminen yksilönä, omien arvojen ja mielipiteiden rakentaminen, vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa sekä taloudellinen hallinta.

Historian ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat monipuolisesti tietoa ja runsaasti laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Historian opetuksessa korostuvat laaja-alaiset osa-alueet L4 monilukutaito sekä L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Historiassa on keskeistä kulttuurinen ymmärrys ja asiayhteyksien oivaltaminen sekä tiedon kerääminen ja sen kriittinen käsittely. Yhteiskuntaopissa puolestaan korostuu L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ja L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, sillä siinä lähestytään aiheita hyvinkin käytännönläheisesti, jolloin itsestä huolehtiminen korostuu ja selvitetään ja kannustetaan omien vaikutusmahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Mielestäni historian opetuksessa on keskeistä se, että oppilaat saavat kokonaisvaltaisen kuvan ihmiskunnan historian tapahtumista, sekä siitä, miten historiamme vaikuttaa nykypäiväämme. Historia värittää yhteiskuntaamme, kulttuuriamme ja arvojamme, ja siksi onkin tärkeää ymmärtää sen vaikutuksista ja syy-seuraussuhteista nykyhetkeen.

 

Tavoitteista mieleeni jäi erityisesti T7, jonka tavoitteena on auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Koen, että peilaamalla opittavia asioita oppilaiden omiin kokemuksiin ja heille läheisiin asioihin ja ihmisiin, oppilaat kokevat opittavat asiat itselleen tärkeämmiksi ja kiinnostavammiksi. Lisäksi historiallisten ja yhteiskunnallisten muutosten erilaisten vaikutusten ymmärtäminen ohjaa oppilaita ajattelemaan muutoksia ja niiden vaikutuksia eri näkökulmista ja siten kehittää ajattelemisen ja oppimaan oppimisen taitoja (L1).

 

Historian ja yhteiskuntaopin oppiaineiden sisältöjen kirjo on erittäin laaja ja laaja-alaisen osaamisen alueiden näkökulmasta näillä oppiaineilla onkin paljon annettavaa. Erityisen hyvin oppiaineiden yhteiskunnalliseen luonteeseen sopivia laaja-alaisen osaamisen kehittämisen alueita ovat mielestäni L1, eli ajattelu ja oppimaan oppiminen, ja L2, eli kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, sillä kriittinen ajattelu, sekä keskusteleminen ja ryhmässä toimiminen ovat olennainen osa historian ja yhteiskuntaopin oppiaineiden opetusta ja sisältöjä. Lisäksi L4, eli monilukutaito ja L7, eli osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen näkyvät niissä suuresti esimerkiksi tiedon etsinnän ja tulkinnan sekä sen hyödyntämisen näkökulmista.

Tämän hetkisen näkemykseni mukaan historian opetuksessa on tärkeää pyrkiä saavuttamaan oppimista, joka olisi edes hetkittäin myös Bloomin taksonomian ylempien portaiden mukaista. Mielestäni historian opiskelun tulisi myös motivoida oppilaita oppimaan ja kyetä ohjaamaan oppilaita myös opetussuunnitelman laaja-alaisten tavoitteiden äärelle. Mittavan historiallisen aineiston merkittävimpien tapahtumien muistaminen on tärkeää, mutta etenkin tiedon hakemisen ja kriittisen tarkastelun näen mahdollistavan mittavampaa hyötyä, kuin pelkän sisällöllisen pätevyyden.

T10 kiinnitti huomioni ensimmäisenä. Tiedon luotettavuuden kyseenalaistamisen kasvaessa on tämän tavoitteen saavuttaminen oppilaille merkittävä työkalu nykymaailman informaation tuotannon keskellä. Ihmettelemään jäin opetussuunnitelman jäsentelyä ja tavoitteiden osittaista päällekäisyyttä, esim T6 ja T9 voi tulkita hieman päällekäisiksi. 

Laaja-alaisten oppimistavoitteden osalta historia ja yhteiskuntaoppi tuntuu tarjoavan hyvin monipuolisen ja luonnollisen ympäristön tavoitteisiin orientoitumiseksi. Verrattuna esimerkiksi taito- ja taideaineisiin on historian ops:n tavoitteet melko täynnä myös laaja-alaisia tavoitteita, mikä mielestäni tukee väitettäni.

Historian opetus on tärkeää, sillä se opettaa menneisyyden merkityksestä ja vaikutuksesta nykypäivän maailman tilaan. Historian opiskelu auttaa hahmottamaan tapahtumien välisiä syy-seuraussuhteita sekä niiden vaikutusta omaan elämäämme. Mielestäni historian opetuksessa tulisi painottaa kokonaisvaltaisen ymmärtämisen tärkeyttä ulkoa opiskelun sijaan. Tärkeää olisi myös opettaa historiallisen tiedon tulkitsemisesta ja tarkastelusta, sillä tietoa tänä päivänä on saatavilla valtavasti.

T3:n (ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden) sekä T10 (ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä) toteutumista en muista omalta peruskouluajaltani. Olisi tärkeää, että oppilaat ymmärtäisivät historiatiedon luonnetta ja sitä, miten se paljon voi muuttua riippuen tarkastelukontekstista. Toivottavasti tätä painotetaan nykypäivän historian opetuksessa enemmän.

Laaja-alaista osaamista historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat monelta osa-alueelta. Historian sekä yhteiskuntaopin oppisisällöt mahdollistavat muun muassa L1:n mukaisen käsillä olevan asian kriittisen analysoinnin eri näkökulmista. Historia oppiaineena edesauttaa oppilaiden kulttuurista osaamista (L2). Yhteiskuntaoppi taas harjaannuttaa oppilaiden arjen taitoja kuten talouden hallintaa (L3). Monilukutaitoa tarvitaan historiantiedon tarkastelussa (L4). Työelämätaitoja, yrittäjyyttä sekä yhteiskunnallista vaikuttamista taas sivutaan laajasti yhteiskuntaopin oppisisällöissä (L6 ja L7).