EP-POM2
Koen että historian opetuksessa tärkeää on opettaa sitä, miten historiallista tietoa ja lähteitä tulee tarkastella. Lähteiden, kuten esimerkiksi historiallisten tarinoiden tai kirjeiden totena ottaminen tai ulkoa opetteleminen ei ole mielestäni tarkoituksenmukaista. Oppilasta palvelee enemmän se, että historian tapahtumia ja lähteitä analysoidaan ja tulkitaan sekä mietitään niiden kontekstia. On siis oleellista korostaa, että historia on ihmistiede ja se vaikuttaa siihen, miten lähteitä voi tulkita ja käyttää. Myös sen pohtiminen, miten historian asiat ovat vaikuttaneet myöhempiin tapahtumiin ja vaikuttavat nykypäivään, on mielestäni hyvin tärkeää historian opetuksessa. 

Kun tarkastelin historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmaa, päädyin pohtimaan erityisesti T1-tavoitetta. Koen, että oman historian oppimiseni taustalla on ollut hyvin vahvasti kiinnostus ja innostus historiaa kohtaan. Jos innostus ja kiinnostus olisi puuttunut, olisi opiskelu ja oppiminen ollut varmasti paljon haastavampaa ja väkinäisempää. Koska oman kokemuksei mukaan innostava opetus ja oppimisympäristö on johtanut asiasisällöistä kiinnostumiseen ja sitä kautta niiden oppimiseen, haluan T1-tavoitteen ehdottomasti korostuvan tulevaisuuden työssäni opettajana. 

Uskon kaikkien laaja-alaisten tavoitteiden toteutuvan ainakin joiltain osian historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Näkisin kuitenkin, että tietyt tavoitteet kuten esimerkiksi kulttuurinen osaaminen (L2)  ja monilukutaito (L4) korostuu. Kulttuurinen osaaminen näkyy historian opetuksessa siten, että historialliset tapahtumat ovat aina taphtuneet tiettyjen kulttuurien vaikutuksen alaisina ja toisaalta kaikki kulttuurit ovat niiiden historian summaa. Monilukutaito puolestaan näkyy historian opetuksessa juurikin erilaisten lähteinä olevien tekstien lukemisena, analysoimisena ja tulkitsemisena.