Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita elämänkatsomustiedossa ovat
- edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä
- edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa
- edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa

Oppimisympäristöt (vuosiluokat 1-3)

Elämänkatsomustiedossa opiskelua sekä oppimisprosessia ajatellaan kokonaisvaltaisesti oppijan näkökulmasta. Tärkeää on oppilaiden ajattelun kehittymisen tukeminen vuorovaikutteisessa ja avoimessa ilmapiirissä. Opettajan tehtävänä on luoda oppimisympäristöstä mahdollisimman turvallinen. Mahdollisuus avoimeen ihmettelyyn, keskusteluun ja mielipiteiden ilmaisuun on keskeisessä asemassa.

Koska elämänkatsomustiedossa opiskellaan usein yhdysluokkaomaisissa, eri ikäisistä oppijoista koostuvissa heterogeenisissä ryhmissä, mahdollistuu oppijoiden välisen ajattelun vertaiskehittyminen parhaalla mahdollisella tavalla.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tulee edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa painotetaan oppilaan kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa.

Työtavat

Työtapojen monipuolisuus luo phjan oppilaiden opiskelumotivaatiolle. Elämänkatsomustiedossa erilaisia työtapoja tulee käyttää joustavasti. 1-3-luokilla koristuvat mm. seuraavat asiat:
* Oppilas osaa arvostaa muiden ajatuksia.
* Oppilas osaa kuunnella, ilmaista ja eritellä ajatuksiaan ja tunteitaan eri tavoin.
* Oppilas osaa perustella väitteensä.
* Oppilas osaa perustella ja arvioida myös toisten esittämiä ajatuksia tasapuolisesti ja sovittelevasti. Koska elämänkatsomustiedon oppilaiden tausta ja arvomaailma saattaa olla hyvin erilainen, on tärkeätä, että erilaisten ajatusten esittäminen on mahdollista ja että se tapahtuu kannustavssa, ei tuomitsevassa ilmapiirissä.
* Oppilas tunnistaa oman käyttäytymisensä seuraukset ja eettiset ulottuvuudet sekä pohtii niiden syitä ikätasoisesti.
* Oppilas rohkaistuu pohtimaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan eroja. Oppilas joutuu kohtaamaan usein ei-toivottuja asioita kuten kiusaamista, oman persoonan (kehon, mielen) kasvuun ja kehitykseen liittyvää arvostelua, erilaisia pelkoja ja jännitteitä, jotka tulevat koulusta ja koulua ympäröivästä maailmasta. Tietoisuus katastrofeista ja sodista on omiaan lisäämään oppilaan pelkoja. Elämänkatsomustiedon tehtävänä on antaa mahdollisimman turvallinen ja positiivinen kasvualusta oman persoonallisuuden rakentamiseksi.

Esimerkkejä työtavoista:

* Kertomuksellisuus (narratiivisuus). Suullinen tai kirjallinen, opettajan tai oppilaan esittämänä. Kannustetaan oppilasta kertomaan omista kokemuksistaan ja havainnoistaan ja analysoimaan niitä kriittisesti ja objektiivisesti.
* Kuvat. Tutustutaan monipuolisesti erilaisiin kuviin, keskustellaan ja analysoidaan niitä kriittisesti ja objektiivisesti, katsotaan kuvien "taakse". Kirjan, sanoma- ja aikakauslehtien kuvat, elokuvat, uutiset, dokumentit, myös oppilaan omat tuotokset.
* Visualisointi. Omien materiaalien monipuolinen tuottaminen perinteisin menetelmin (piirtäminen, sarjakuvat, maalaminen, kolmiulotteiset työt jne.). tai tietotekniikan mahdollistamin keinoin (videot, animaatiot, ohjelmoiti).
* Pedagoginen draama. Oppilaiden (tai opettajan) esitykset. Dramatisointeja esimerkiksi jostakin ajankohtaisesta aiheesta, ongelmasta tai tilanteesta.
* Pedagoginen väittely. Puolesta ja vastaan - opettajan tai oppilaan johtama pedagoginen väittely/argumentointi, jolla kehitetään itseilmaisua sekä arvioidaan kriittisesti esitettyjä mielipiteitä.
* Sosialistavat työtavat. Pari- ja ryhmätyöt ja projektit luovat perustan rakentavalle ja humaanille kommunikoinnille, mahdollistavat ajatusten vaihdon ja edistävät erilaisuuden huomioimista.
* Asiantuntijavierailut. Koulun ulkopuoliset asiantuntijat elävöittävät ja konkretisoivat oppimista (esim. eri ammattien edustajat, oppilaiden vanhemmat, erilaisten etnisten ja uskonnollisten ryhmien edustajat jne.).
* Tutusmiskäynnnit lähialueelle (museot, taidemuseot, yritykset jne.)

Eriyttäminen
Elämänkatsomustiedossa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja eriyttäminen perustuu hyvään oppilaantuntemukseen. Eriyttämismahdollisuuksia hyödynnetään valmistamalla selkokielisiä tekstejä, eriytettyjä kokeita sekä tekemällä yhteistyötä erityisopetuksen ja kodin kanssa. Eriyttämistä arvioidaan jatkuvasti ja sen tulee tukea oppilaan oppimista monipuolisesti.