Yhteiskuntaoppi 4: Lakitieto, 2 op, valinnainen

Lakitieto, 2 op (YH4), valinnainen


Tavoitteet

Lakitieto

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee Suomen oikeusjärjestyksen ja ymmärtää sen toimintaa ohjaavat oikeudellisen
ajattelun periaatteet
• osaa etsiä oikeudellisen tiedon lähteitä, tulkita niitä ja soveltaa niiden antamaa tietoa
• tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana sekä osaa
soveltaa tätä tietoa tavanomaisia oikeusasioita koskeviin kysymyksiin
• osaa eritellä oikeudellisia kysymyksiä koskevaa julkista keskustelua ja arvioida siinä
esitettyjä näkemyksiä.

Keskeiset sisällöt

Lakitieto

Oikeusjärjestyksen perusteet
• juridiikan peruskäsitteet ja perusoikeudet
• oikeudellisen tiedon lähteet ja niiden käyttö
• oikeus ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena ilmiönä
• oikeusjärjestys ja tuomioistuinlaitos

Kansalaisten yleisimpien oikeustoimien perusteet seuraavilla alueilla
• sopimus- ja vahingonkorvausoikeus
• perhe- ja jäämistöoikeus
• varallisuusoikeus
• tekijänoikeudet ja kuluttajaoikeus
• työoikeus
• asumiseen liittyvä sopimusoikeus
• hallinto-oikeus ja hyvä hallintotapa
• prosessi- ja rikosoikeus
• ympäristöoikeus

Paikallinen lisäys

Laaja-alainen osaaminen
Monitieteinen ja luova osaaminen

Opintojaksossa perehdytään oikeustieteelliseen kieleen ja käsitteistöön.

Opintojakson arviointi

Paikallinen lisäys
Opintojaksosta annetaan arvosana, joka perustuu kurssikokeeseen, aktiiviseen osallistumiseen
ja muihin mahdollisiin osaamiseen liittyviin näyttöihin.

Kansalaisen lakitieto (YH3)

Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista

  • saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista

  • oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat

  • tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana

  • kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä

  • haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.

Keskeiset sisällöt

Lakitiedon perusteet

  • Suomen oikeushistoria

  • oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä

  • peruskäsitteet

  • oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

  • perheoikeus

  • työoikeus

  • kuluttajansuoja

  • velka, takaus ja maksukyvyttömyys

  • asuminen

  • muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Rikos- ja prosessioikeus

  • oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot

  • rangaistukset

  • kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

    Arviointi

    kurssikoe tai portfolioarviointi
  • jatkuva näyttö +/- 1 numero

Työoikeuden tehtävän vastaus, T20, s. 225

HYOLin mallivastaus Maijan oikeudelliseen asemaan.

3-4 p. Olennaista on, mitä alan työehtosopimuksessa ja siihen perustuvassa Maijan kirjallisessa
työsopimuksessa on sovittu palkasta ja muista työehdoista. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa
noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on mitätön. Palkkauksessa alarajana on työehtosopimuksen
vähimmäispalkka. Jos Maija kysyy palkkaansa, hänelle on annettava asiallinen vastaus.

5-6 p. Täysi-ikäistä Maijaa koskevat yleissitovan työehtosopimuksen määräykset. Työehtosopimusta on
noudatettava, vaikkei työnantaja tai työntekijä kuuluisi liittoon. Työnantaja ei voi irtisanoa tai purkaa
toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta ilman laillista syytä. Jos tulkintaeroja ilmenee tai työsopimus on
työehtosopimuksen tai lain vastainen, Maija saa tukea työpaikkansa luottamushenkilöltä ja ammattiliitolta, jos
hän kuuluu liittoon.

Työoikeus, T5, s.222, yo-K11

HYOLin mallivastaus 15-vuotiaan Samin ja 14-vuotiaan Jussin kesätöihin.

3–4 p.: Työsopimuksen laatiminen: Samilla on oikeus tehdä työsopimus itse, Jussin tapauksessa huoltajan suostumuksella. Työsopimuksissa pitää huomioida työaikarajoitukset alaikäisillä. Huoltajalla on oikeus purkaa alaikäisen työsopimus perustelluista syistä.

5–6 p.: Työaikalainsäädännössä mm. nuoren työntekijän maksimityötuntimäärä päivässä (7) ja viikossa (35). Osa kesästä pitää olla lomaa. Kummankin työpaikan arviointi sekä työaikojen että -turvallisuuden kannalta.

Nuoret työntekijät

NUORET, ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT

Nuorilta työntekijöiltä kielletyt työt
• kohtuutonta rasitusta tai huomattavaa vastuuta turvallisuudesta tai huomattavaa taloudellista vastuuta aiheuttavat työt
• yksintyöskentely, jos siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara
• kuolleiden käsittely ja kuljetus
• psykiatristen potilaiden hoito
• teurastustyö
• karsinogeenisten ja teratogeenisten aineiden käsittely
• palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden valmistus, kuljetus ja käsittely
• työt, joissa esiintyy ionisoivaa säteilyä
• sukellustyöt
• työt, joista on erikseen säädetty esim. alkoholilainsäädännössä tai sähköturvallisuusmääräyksissä.

Nuoren työntekijän työaika
A) Alle 15-vuotiaan työntekijän työaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana tilapäisesti tai lyhytaikaiseen työhön.

• koulupäivän jälkeen enintään 2 tuntia
• koulupäivän ja työajan pituus ei saa yhteensä ylittää 8
tuntia eikä viikoittainen työaika 12 tuntia
• loma-aikana työaika enintään 35 tuntia viikossa
• klo 8-20 välisenä aikana enintään 7 tuntia vuorokaudessa
• työn järjestelyyn liittyvistä syistä myös klo 6-22 välisenä
aikana
• ylityöt kielletty.

B) 15-vuotiaan työntekijän työaika

• säännöllinen työaika sama kuin täysi-ikäisen työaika samassa työssä
• työaika klo 6-22 välisenä aikana
• ylitöitä enintään 80 tuntia vuodessa
• päivittäinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa

Perintöoikeus, portfoliotehtävä 3 muuttuu

Hei,

Huomaa, että olen vaihtanut perinnönjakoon uuden portfoliotehtävän. PF3 on syksyn 1997 hyvä yo-tehtävä, joka on meidän oppikirjassamme sivun 98 tehtävä 6. Tehtävä on erikseen omassa lohkossaan kurssilla.

Ennen PF4:n ratkaisua tutustu ensin liitteeseen siitä, miten perinnönjakoon liittyvä lakitiedon tehtävä ratkaistaan. Käy läpi myös viime oppituntien esimerkkitehtävät, joka olen vastauksineen kopioinut tähän. 

7. Lapseton, koko elämänsä yksin elänyt ja alkoholisoitunut kalastaja Severi joutui keskelle myrskyä. Severi oli varma, että hänen veneensä uppoaisi ja että hän kuolisi myrskyssä. Niinpä hän laati humalapäissään vanhan merikartan kääntöpuolelle testamentin, jossa määräsi koko huomattavan omaisuutensa Juulialle. Hänen siskonsa Ainon tytär Juulia oli ainoa, joka piti Severiin yhteyttä.

Severi selvisi myrskystä, mutta kuoli kaksi viikkoa myöhemmin liukastuessaan saunan rapuilla. Hänen testamenttinsa löytyi veneestä. Aino väitti testamenttia pätemättömäksi, mutta Juulia vaati Severin jäämistöä itselleen. Severin ja siskon välit olivat katkenneet vuosia sitten vanhempien kuolemaa seuranneisiin perintöriitoihin.

Arvioi tapaukseen liittyviä oikeudellisia näkökulmia.

● Severi oli laatinut veneessä hätätilatestamentin. Ilman sitä Aino perisi Severin omaisuuden.
● Ainon tulee moittia testamenttia kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai tietää sen olemassaolosta.
● Olennaista on, tulkitsisiko oikeus hätätilatestamentin päteväksi. Muotoseikkojen puolesta merikartan kääntöpuoli varmaan kelpaisi testamentin alustaksi, mutta testamentilla ei ollut todistajia. Olennaista olisi, oliko testamentti allekirjoitettu ja päivätty.
● Severin humalatilaan Ainon olisi vaikea vedota, sillä hänen tulisi näyttää se toteen eikä asialla silti välttämättä olisi merkitystä.
● Hätätilatestamentti pitäisi muuttaa normaalit muotovaatimukset täyttäväksi testamentiksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hätätila on ohi, muuten testamentti raukeaa.
● Koska Severi kuoli kaksi viikkoa hätätilan jälkeen, testamentti oli vielä voimassa. Juulialla olisikin hyvät mahdollisuudet saada Severin omaisuus itselleen.

8. Aviopari Jutan ja Juulian perheeseen kuuluu Jutan edellisestä avioliitosta kaksi tytärtä, Henna ja Heini. Jutalla ja Juulialla on myös yhteinen tytär Saimi. Jutta kuolee yllättäen lasketteluonnettomuudessa Alpeilla. Hänellä ja Juulialla ei ollut avioehtoa eikä keskinäistä testamenttia. Jutan omaisuuden arvo on 10 000 euroa ja Juulian 500 000 euroa.

a) Miten omaisuus jaetaan Jutan kuoltua?

Ensin tehdään ositus.

  • Jutan omaisuus on 10 000, Juulian omaisuus 500 000, parin omaisuus on siis yhteensä 510 000 euroa.
  • Kummankin avio-osuus on 255 000 euroa.
  • Juulialla on leskenä oikeus kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolinpesälle (tasinkoprivilegi) tai hän voi maksaa tasinkoa.
  • Jos hän ei maksa tasinkoa, hän saa pitää koko omaisuutensa 500 000

 ○ Jutan omaisuus 10 000 euroa jaetaan kolmen lapsen kesken.

  • Jos hän maksaa vapaaehtoisesti tasingon täysimääräisenä:

 ○ Juulia maksaa Jutan kuolinpesälle tasinkoa 245 000 euroa.

○ Jutan omaisuus (245 000) menee perintönä hänen kolmelle lapselleen: Hennalle, Heinille ja Saimille. Jokainen heistä saa 81 666 euroa.

  • Tässä voi pohtia, onko Juulialla halua antaa tasinkoa Jutan lapsille vaiko ainoastaan yhteiselle lapselle.

b) Miten omaisuus jaetaan, kun Juulia joskus kuolee?

  • Saimi perii Juulian koko omaisuuden

 

10. Varakas liikemies Oiva asuu omistamassaan osakehuoneistossa vasta vihityn aviovaimonsa Maaritin kanssa. Asunnon lisäksi Oivalla on muuta sijoitusomaisuutta. Maaritilla ei ole merkittävää omaa omaisuutta, eikä pari ole tehnyt avioehtosopimusta. Oivalla on edellisestä avioliitosta kaksi poikaa, Tuomo ja Martti, joihin hän ei juuri ole pitänyt yhteyttä. Lisäksi Oivalla on avioton lapsi Jaakko, jota hän on avustanut taloudellisesti mutta jota hän ei ole tunnustanut lapsekseen. Maaritilla puolestaan on edellisestä avioliitostaan tytär Liisa.

Oiva laatii puolueettomien todistajien vahvistaman kirjallisen testamentin, jossa hän testa- menttaa puolet omaisuudestaan puolisolleen Maaritille ja puolet Liisalle. Lisäksi hän määrää maksettavaksi Jaakolle vuosittain elatusmaksuja vastaavan summan. Muille lapsilleen Oiva ei jätä mitään, koska Tuomo asuu ulkomailla ja hänellä on kaiken lisäksi hyväpalkkainen EU-virka. Martti puolestaan on vankilaan tuomittu rikollinen, joka Oivan mielestä on menettänyt hänen luottamuksensa ja siten myös perintöoikeutensa.

Miten omaisuus lain mukaan jaetaan, ja minkälaisia oikeudellisia seikkoja tulee ottaa huomioon Oivan yllättäen kuollessa oltuaan vain puoli vuotta naimisissa Maaritin kanssa?

(yo-tehtävä kevät 2013)

Vastaus:

  • Oivan ja Maaritin avioliitto päättyy Oivan kuolemaan. Ensin tehdään ositus. Puolisoilla ei ollut avioehtoa. Leski saa osituksen perusteella puolet omaisuudesta, josta on vähennetty mahdolliset velat.
  • Osituksen jälkeen Oivan omaisuus jaetaan, kuten testamentti määrää.
  • Rintaperillisillä eli Tuomolla ja Martilla on testamentista huolimatta oikeus lakiosaansa, mutta heidän pitää kummankin erikseen vaatia sitä moittimalla testamenttia.
  • Testamentin perustelut Tuomon ja Martin osalta eivät riitä kumoamaan oikeutta lakiosiin.
  • Jos kaikki rintaperilliset vaativat lakiosaansa, puolet vainajan omaisuudesta jaetaan tasan heidän kesken. Jos he eivät vaadi lakiosaansa, jaetaan omaisuus testamentin mukaisesti.
  • Liisa ja Maarit saavat testamentin perusteella Oivan omaisuuden puoliksi, jos Tuomo ja Martti eivät vaadi lakiosaansa.
  • Jos taas Tuomo ja Martti vaativat lakiosansa, Liisa ja Maarit saavat vapaaosan omaisuudesta.
  • Jaakolle maksetaan vuosittain testamentin määräämä summa rahaa. Tätä varten pitää osa rahoista jättää jakamatta. Tämä on ongelmallista, sillä etukäteen ei voi tietää, kuinka suuri summa pitää varata, kun ei tiedetä kuinka vanhaksi Jaakko elää.
  • Jakoa voi muuttaa se, että Oiva osoittautuu Jaakon isäksi. Jaakko voi nostaa isyyden vahvistamiskanteen myös Oivan kuoltua. Jos oikeusgeneettisissä tutkimuksissa todetaan Oivan olevan Jaakon isä, vaikuttaa tämä perinnön jakamiseen.







Liitteet:

Miten ratkaiset lakitiedon perimystehtävän?

PF2: Perinnönjakotehtävä s 1997. Tehdään torstain 10.10. tunnilla. Palautus citdon@gmail.com

Tehtävänanto:

Sisarusten A:n ja B:n vanhemmat menehtyivät liikenneonnettomuudessa. Isän C omaisuus oli 100 000 euroa ja äidin D omaisuus 200 000 euroa. Lisäksi puolisoilla oli 400 000 euron arvosta yhteistä omaisuutta, nimittäin perheen kotina oleva asunto. C:llä oli velkaa 80 000 euroa. Puolisoilla ei ollut avioehtoa.

A oli riitautunut isänsä kanssa ja isä oli uhannut tehdä hänet perinnöttömäksi.

Kuolinpesästä löytyikin isän pari vuotta aikaisemmin ruutupaperille lyijykynällä kirjoittama ja allekirjoittama paperi, jossa hän ilmoitti testamenttaavansa omaisuutensa kokonaan B:lle.

Mitä A saa perinnöksi, ja millä perusteella perinnönjako tässä tapauksessa tehdään? (S-97)



OIKEA VASTAUS:

Ratkaisun löytämistä helpottaa se, jos tekee tapauksesta osituslaskelman.

Kuolleen isä C:n omaisuus 220 000e ja kuolleen äidin D omaisuus 400 000 e ---> puolisoiden säästö 620 000e, joka jakautuu puoliksi rintaperillisille A ja B.

A:n perittävä omaisuus muodostui seuraavasti:
Jaettava omaisuus 620 000 : 2 = 310 000 euroa = A:n perintö.

A:n isän kirjoittama paperi ei täytä laissa testamentille eikä hätätilatestamentille (PK
10:3) asetettuja vaatimuksia, minkä vuoksi kyseisellä tahdonilmaisulla ei ole oikeudellisesti mitään vaikutusta. Tämän vuoksi perinnönjaossa noudatetaan lakimääräistä perinnönjakautumista. Eettiset seikat sijoittuvat ”lain käden” ulottumattomiin.

Kirjoitelman aiheet

LAKITIEDON KURSSI (YH3), KIRJOITELMA

 

Lakitiedon kurssin kirjoitelmalla voi korvata yhden portfolioesseetehtävän. Kirjoitelmassa opiskelija ratkaisee jonkin juridisen ongelman.

 

Kirjoitelmissa voi keskittyä arvioimaan toimijoiden oikeudellista asemaa, käyttämään oikeudellisia käsitteitä ja löytämään kirjoitelmissa esitetyille ratkaisuille oikeudellisia perusteluja.

 

Kirjoitelma-aiheita:

 

Toteutuuko sananvapaus koulussa?

Miten tasa-arvo toteutuu koulussa?

Vallitseeko Suomessa uskonnonvapaus? 

Miten toimit, jos joudut syrjinnän kohteeksi?

Avioliittoon aikovan opas 

Avoliitossa elävän opas

Laadi ohje henkilölle, joka aikoo avioitua ulkomaalaisen kanssa

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävän opas

Millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia lapsella on? (Roosa)

Miten pitäisi toimia sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseksi? (Riina)

Miten ratkot lainmukaisesti riidan naapurisi kanssa?

Ohje rikoksen uhriksi joutuneelle 

Hyvät neuvot yllättävän kuolemantapauksen varalle (Iida)

Hyvät oikeudelliset neuvot perinnönjaon varalle

Mitä käytetyn auton ostajan tulee tietää?

Laadi työntekijälle ohje irtisanomisen varalle

Mitä nuoren työntekijän on hyvä tietää oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan? (Benjamin)

Millainen on yrittäjän velkavastuu? (Konsta)

Laadi ohje, miten tulet toimeen vuokra-asunnossa omistajasi kanssa

Laadi ohje, mitä osakehuoneiston ostajan tulee tietää

Pitäisikö poliisin valtuuksia lisätä vai vähentää?

Voiko vankila parantaa rikollisen? (Jenna)

Laadi ohje vahingonkorvausvastuusta vahingon kärsineelle

Kuluttajan ohjeita huonojen tuotteiden varalle

Miten ostan kesämökin? 

Pikaluoton ottajan opas (Iisakki)

Millaista kohtelua voit odottaa virkamieheltä?

Erilaisia sopimuksia (tehtävä)

Tehtävät

  1. Tee netissä 2−3 sopimusta elämän eri alueilta.
  2. Käytä apunasi esimerkiksi Oikotien sopimuskonetta: https://sopimustieto.fi/sopimukset
  3. Tutki sopimuksia

a)Mitä yhteisiä piirteitä huomaat?

b)Millaisia eroja sopimusten välillä on?

c)Mitkä sopimukset ovat mielestäsi tarkimpia?

d)Mitä oikeudellisia käsitteitä sopimuksissa on?

e)Mitä nuo käsitteet tarkoittavat?

  1. Miten sopimuskone ohjeistaa sopimuksen tekemistä? Valitse yksi sopimus ja tutustu siihen.

Henkilö ja perhe

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu:

http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1

1. Etsi viisi yleisintä a) poikien b) tyttöjen etunimeä

2. Kuinka monta elossaolevaa

a) Alajuurta
b) Mannerheimia
c) Paasikiveä
d) Sotavaltaa
e) Korhosta löydät?

3. Etsi nimipalvelusta, kuinka monta samannimistä löydät oman etu- ja sukunimesi perusteella.

4. Sama etunimi voi olla sekä miehellä että naisella. Ks. oheinen Ilta-Sanomien juttu 3.8.2017.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005312368.html

Uuden avioliittolain vaikutukset sukunimeen, adoptio-oikeuteen jne Ilta-Sanomissa

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288786031329.html

Avioliittolaki uusiksi:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101520522015_uu.shtml

Liitteet:

avioehto.pdf
avioerohakemuksesta_avioeroon.pdf
erilaisia_parisuhteita.pdf
eri_liittojen_vertailua-kalvo.pdf
Lapsen_asema_tehtävämoniste_k2015.doc
LAPSEN OIKEUDET.pdf

PF4 - työoikeus

Molemmat tehtävät löytyvät oppikirjan sivulta 222. Kyseessä siis tehtävät 3 ja 5, joihin molempiin vastataan.

Terv. Toni U.

 

3. Työsopimukset ovat usein määräaikaisia

a) Millä edellytyksillä määräaikainen työsopimus on lain mukaan sallittu?

b) Miten pitkäksi aikaa määräaikainen työsopimus voidaan tehdä?

c) Mitä etua määräaikainen työsopimus tarjoaa työnantajalle?

d) Miten määräaikaista työsopimusta on arvioitava työntekijän kannalta?

 

5. 15-vuotias Sami ja hänen ystävänsä 14-vuotias Jussi haluaisivat päästä kesäksi töihin. Sami on päättänyt hakeutua töihin hampurilaisketjuun, joka etsi internetissä nuoria vuorotyöhön päivä- ja iltavuoroihin. Samin vanhemmat epäilevät, onko työ hänelle sopivaa, mutta Sami itse katsoo voivansa päättää asiasta. Jussi puolestaan on harrastanut karting-ajoa, ja hänen setänsä on tarjonnut Jussille töitä autokorjaamossaan. Jussin yksinhuoltajaäidin mielestä Jussi kyllä tuntee autot, eikä hän näe tämän työhön menolle mitään esteitä. Tarkastele poikien aikomuksia oikeudelliselta kannalta.






Tehtäviä kuluttajansuojasta

KULUTTAJASUOJATEHTÄVIÄ (Otava, Forum IV)

 

Tehtävä 1

Mihin seuraavista tapauksista voidaan soveltaa

kuluttajansuojalakia ja mihin ei? Perustele.

 a) Mikko osti vihanneksia ruokakaupasta perheelleen
b) Jenni osti kaveriltaan hänen Espanjasta hankkimansa nahkatakin.
c) Anselmi perusti erikoiskahvilan, jonne hän osti kalusteita osto- ja myyntiliikkeestä.
d) Terttu osti nettihuutokaupasta käytetyn designlampun uuteen asuntoonsa.

 

Tehtävä 2

 

Kerttu täytti 21 vuotta 5. heinäkuuta. Äiti oli 25. kesäkuuta

tilannut hänelle suomalaisesta verkkokaupasta puhelimen

lahjaksi. Myös isä oli ostanut Kertulle puhelimen paikallisesta

kodinkoneliikkeestä. Kerttu ei tarvinnut kahta puhelinta.

 

Miten asia saadaan ratkaistua?

Tehtävä 3

 

Olet ostanut koko viikonlopun lipun Provinssirockiin, ja yksi

pääesiintyjistä peruu konserttinsa. Voitko saada rahat takaisin

lipustasi?

 

Selvitä kuluttaja- ja kilpailuviranomaisen sivulta, mikä olisi

todennäköinen ratkaisu.

4. Tutki kuluttaja.fi-palvelun mustaa listaa nettiosoitteessa https://kuluttaja.fi/musta-lista/ . Yritä etsiä sieltä jokin lähiseudun yritys. Miksi yritys on joutunut mustalle listalle?

Tehtävä 5 (kotiin)

12-vuotias Astrid osti uudet farkut. Kotona hän huomasi, että lahkeet olivat eripituiset. Kaupasta ei löytynyt sopivan kokoisia ja samanlaisia virheettömiä farkkuja. Myyjä tarjosi viallisten farkkujen tilalle lahjakorttia, ja Astrid hyväksyi tarjouksen. Illalla hän kertoi äidilleen asiasta. Äiti kuitenkin sanoi, ettei hänen olisi tarvinnut suostua ottamaan vastaan lahjakorttia.

a) Oliko äiti oikeassa? Perustele.


Ohjeet käräjäoikeusraporttia varten

Hei,

oheisesta liitteestä käy ilmi rikosistunnon kulku käräjäoikeudessa. Löydät liitteestä myös ohjeet käräjäkäynnistä tehtävää raporttia varten.

Riittävä laajuus raportille on yksi A4-sivu. Se on palautettava sähköpostitse opettajalle viimeistään tiistaina 26.4. Sp-osoite on citdon@gmail.com.

Tulosta ohje mukaasi käräjäoikeuskäynnille. Ota mukaasi myös paperia ja muistiinpanovälineet.

TU


Liitteet:

Rikosistunnon kulku ja käräjäoikeusraportti.doc

PF3 - oikeat vastaukset

PF3, OIKEAT VASTAUKSET PORTFOLIOTEHTÄVÄÄN

T3, s. 120/max. 6p

a + d) KSL 6 luvun 6 §:n mukaan kysymyksessä on kotimyyntitilanne. KSL 6 luvun 11 §:n mukaan kotimyynnissä elinkeinonharjoittajan on annettava kuluttajalle kauppaa koskevat tarkemmat tiedot (ks. niistä KSL 6 luvun 9 §) sekä peruuttamislomake ja -ohje selkeästi ja ymmärrettävästi paperilla tai tämän suostumuksella muulla pysyvällä tavalla. Lisäksi KSL 6 luvun 13 §:n mukaan kuluttajalle on annettava jäljennös sopimusvahvistuksesta tai allekirjoitetusta sopimuksesta paperilla tai tämän suostumuksella muulla pysyvällä tavalla. KSL 6 luvun 14 §:n mukaan kuluttajalla on oikeus peruuttaa koti- tai etämyyntisopimus ilmoittamalla siitä peruuttamislomakkeella tai muulla yksiselitteisellä tavalla elinkeinonharjoittajalle viimeistään 14 päivän kuluttua palvelusopimuksen tai sähköisesti toimitettavaa digitaalista sisältöä koskevan sopimuksen tekemisestä, kauppasopimuksessa tavaran tai viimeisen tavaraerän vastaanottamisesta taikka, jos kyse on tavaroiden säännöllisestä toimittamisesta, ensimmäisen tavaraerän vastaanottamisesta.

  1. b) Lehtori Peltosella on oikeus peruuttaa tietokoneen kauppa ilmoittamalla siitä elinkeinonharjoittajalle joko peruuttamislomakkeella tai muulla yksiselitteisellä tavalla 14 päivän kuluessa tilauksen ensimmäisen erän vastaanottamisesta 17.5. lukien eli viimeistään 31.5. Hänen on ilmoitettava paikka, josta tavara on noudettavissa. Hän voi myös itse palauttaa tietokoneen (KSL 6 luku 20 §).
  2. c) KSL 6 luvun 17 §:n mukaan kuluttajan eli lehtori Peltosen on vastattava tavaroiden palauttamisesta johtuvista välittömistä kuluista, jollei elinkeinonharjoittaja ole sitoutunut vastaamaan niistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi posti- ja rahtikulut.
  3. e) Maistraatin kuluttajaoikeusneuvoja antaa apua, jos lehtori Peltoselle syntyy ongelmia. Kuluttajaoikeusneuvojan palvelut ovat maksuttomia (laki kuluttajaneuvonnasta 4 ja 6 §).

 

T7, s. 121/max 6p

Osamaksukaupassa (KSL 7 luku 7 § 5 kohta) maksuerien laiminlyönti oikeuttaa laissa säädetyin edellytyksin esineen (tässä: stereot) takaisinoton, jonka yhteydessä tehdään tilitys (KSL 7 luku 36 §). Jos maksuerien viivästys johtuu ostajan sairaudesta, ei myyjä saa heti ryhtyä takaisinottoon (KSL 7 luku 34 §).

Kahvinkeittimen osalta A voi vaatia virheen korjaamista. Laki antaa oikeuden vaatia virheetöntä esinettä tai hinnan alennusta. Lampun vaihto virheettömään lienee käytännön ratkaisu (KSL 5 luku 18 §).

A:n osto postimyynnistä (ulkoilupusero) on KSL:n 6 luvun 4 §:n mukaista etämyyntiä. Kuluttajalla on oikeus etämyynnissä peruuttaa sopimus ilmoittamalla elinkeinonharjoittajalle 14 päivän kuluessa KSL 6 luvun 14 §:n mukaisen vahvistamisilmoituksen vastaanottamisesta.