Historia

Historian yo-kysymyksiä kursseittain/opintojaksoittain

HI4: EUROOPPALAISEN MAAILMANKUVAN KEHITYS

Syksy 2021:

T2: 2. Propagandaa toisen maailmansodan aikana (aineisto) 20 p.

2. Propagandaa toisen maailmansodan aikana 20 p.

Walt Disney julkaisi tammikuussa 1943 animaatioelokuvan Der Fuehrer’s face [Führerin kasvot], joka voitti
samana vuonna Oscar-palkinnon parhaan lyhytelokuvan sarjassa (aineisto 2.A).
Analysoi, mitä sotapropagandan keinoja elokuvakatkelmassa 2.A. käytetään, ja erittele, miten silloinen
sotatilanne näkyy katkelmassa.

Aineisto 2.A. Elokuvakatkelma: Der Fuehrer’s face
Lähde: Donald Duck – Der Fuehrer’s face | eng sub [Aku Ankka – Führerin kasvot |englanninkielinen tekstitys].
Solarer 111. Youtube-videopalvelu.
.
Julkaistu: 4.1.2011. Viitattu: 14.10.2020. Käännös: YTL. Muokkaus: YTL.

Kevät 2021:

T4: Taide ja kaupunkien muutos, aineisto 20 p

4. Taide ja kaupunkien muutos 20 p.

Kuvat 4.A ja 4.B esittävät Pariisin kaupunkinäkymästä tehtyjä maalauksia.

4.1 Erittele kuvien 4.A ja 4.B maalausten taidehistoriallisia tyylipiirteitä. 8 p.
4.2 Millä tavoilla arkielämä Länsi-Euroopan suurkaupungeissa muuttui ajanjaksolla 1750–1900, ja mistä
muutokset johtuivat? 12 p.

4.A Kuva: Näkymä Pariisin Île de la Citélle
Lähde: Nicolas Jean-Babtiste Raguenet. Vue de Paris avec l’île de la Cité. [Näkymä Pariisin Île de la Citélle]. 1763. Wikimedia

Commons. https://commons.wikimedia.org/w/index.php?search=Nicola+JeanBaptiste+Raguenet&title=Special%3ASearch&go=Go&ns0=1&ns6=1&ns12=1&ns14=1&ns100=1&ns106=1#/media/File:NicolasJean-Baptiste_Raguenet,_A_View_of_Paris_with_the_%C3%8Ele_de_la_Cit%C3%A9_-_Getty_Museum.jpg. Viitattu: 7.2.2020.

4.B Kuva: Normandian junan saapuminen, Saint-Lazaren rautatieasema
Lähde: Claude Monet. Arrivée du train de Normandie, Gare Saint-Lazare. [Normandian junan saapuminen, Saint-Lazaren
rautatieasema]. 1877. Atlas of Places -verkkosivusto. https://atlasofplaces.com/painting/la-lumiere/#figure-1. Viitattu: 7.2.2020.

Syksy 2020

T4. Läntisen kristikunnan ja islamilaisen maailman vuorovaikutus keskiajalla 20 p.

Tarkastele läntisen kristikunnan ja islamilaisen maailman vuorovaikutusta keskiajalla.

Kevät 2020

T4: Kreikka ja antiikin Rooma 20 p.

Erittele, miten kreikkalainen kulttuuri vaikutti antiikin Rooman kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Syksy 2019

T4: Eurooppalaisen maailmankuvan muutos (20 p.)

Tarkastele, millaisia muutoksia eurooppalaisessa maailmankuvassa tapahtui keskiajalta uuteen aikaan
siirryttäessä, ja mitä syitä muutoksiin oli.

Kevät 2019

T4: Martin Luther (20 p.)

Kuvassa (aineisto 4.A) Martin Lutherin pää muodostaa säkkipillin, jota soitetaan. Nykykäsityksen mukaan
piirros on noin vuodelta 1535.

Aineisto: 4.A Kuva: Piirros Martin Lutherista
Lähde: www.deutschland-im-mittelalter.de.
Viitattu 24.9.2017. Muokkaus: YTL.

4.1 Tulkitse ja perustele, millaisen kuvan Lutherista piirros (aineisto 4.A) antaa ja mitä päämääriä
piirroksella oli. (8 p)

4.2 Erittele, mitä vaikutuksia Lutherin opeilla ja toiminnalla oli 1500-luvun kuluessa. (12 p.)

Syksy 2018

T4: Renessanssi (aineistona kaksi kuvaa)

Aineisto: 4.A Kuva: Sandro Botticelli: Mooses rankaisee kapinoitsijoita
Sandro Botticelli, Mooses rankaisee kapinoitsijoita (1481). Sikstiiniläiskappeli, Vatikaanivaltio.
Lähde: Arteworld. www.arteworld.it/wp-content/uploads/2016/09/Punizione-dei-ribelli-Sandro-Botticelli-analisi.jpg. Viitattu
20.3.2017.

4.B Kuva: Konstantinuksen riemukaari
Konstantinuksen riemukaari. Rooma.
Lähde: Will Duziak. www.dudziak.com/picture.php/arco_di_constantino999. Viitattu 20.3.2017.

4.1 Hyödynnä kuvia (aineistot 4.A ja 4.B) ja pohdi, miten antiikin vaikutus näkyi renessanssin taiteessa. (10
p.)

4.2 Erittele taiteen tekijöiden ja tilaajien aseman muuttumista siirryttäessä keskiajalta renessanssiin. (10 p.)

Kevät 2018

T4. Nuorisokulttuuri (aineistona kaksi kuvaa)

Pohdi kuvia (aineistot 4.A ja 4.B) hyödyntäen, mitkä tekijät vaikuttivat nuorisokulttuurin syntyyn toisen
maailmansodan jälkeen ja millaisia muotoja nuorisokulttuuri sai 1900-luvun jälkipuoliskolla.

4.A Kuva: Nuorisoa lähdössä kohti Woodstock-festivaalia 1969.

Lähde: http://all-that-is-interesting.com. Viitattu 20.3.2017.

4.B Kuva: Rokkarit moottoripyörineen Yhdysvalloissa 1950-luvun lopussa

Lähde: www.flickr.com. Viitattu 20.3.2017

Historia



Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historia syventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisen tiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Opetuksen tehtävänä on vahvistaa opiskelijan historiallista ajattelua. Historiallinen ajattelu koostuu historiatiedon tulkinnallisen luonteen ymmärtämisestä. Historian peruskäsitteiden, muutoksen ja jatkuvuuden sekä syyn ja seurauksen, hallinta on oleellinen osa historiallista ajattelua. Historialliseen ajatteluun kuuluu myös historian tekstitaitojen hallinta, kuten kyky analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä ja arvioida niiden tuottajien tarkoitusperiä. Historialle ominainen tapa lukea ja tulkita lähteitä antaa valmiuksia arvioida tiedon luotettavuutta myös tämän päivän maailmassa. 

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Siinä perehdytään yksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana nyt ja tulevaisuudessa sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmien toiminnan taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa konteksteissaan. Historian opetuksessa opiskelijat myös harjoittelevat historiallista empatiaa eli asettumista menneisyyden ihmisen asemaan kulloisessakin kontekstissa. Tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään menneisyyden ihmisten tekemiä ratkaisuja. Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen historiaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. 


HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.


Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet osana kestävää tulevaisuutta

  • ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit

  • osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiä riippuvuussuhteita ja haasteita

  • osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana

  • osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseen monipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.

Keskeiset sisällöt

Historia tieteenalana

  • historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

  • maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty

  • suurten jokilaaksojen kulttuurit

  • Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

Keskiajan talous ja yhteiskunta

  • feodaaliyhteiskunta

  • keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Maailmantalouden syntyminen

  • löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille

  • kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

  • modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu

  • muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa

  • muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

  • laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty

  • väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset

  • 2000-luvun verkottuva maailma

HI2 Kansainväliset suhteet

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettiset selitysmallit

  • osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää propagandaa eri aikoina

  • osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen

  • osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä ja vaikutuksia

  • seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet

  • historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

  • imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja yhteiskuntiin

  • ensimmäisen maailmansodan seuraukset

  • demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa

  • ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat

  • toinen maailmansota seurauksineen

Jakautunut maailma

  • kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot

  • dekolonisaation merkitys ja vaikutukset

  • kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

Keskinäisriippuvuuksien maailma

  • Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot

  • maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet

  • YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

HI3 Itsenäisen Suomen historia

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia

  • hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään

  • osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan

  • ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään

  • pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan

  • osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

Keskeiset sisällöt

Miten Suomesta tuli Suomi?

  • Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi

  • kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

  • itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa

  • sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

  • turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa

  • Suomi toisessa maailmansodassa

  • Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen

Kohti nykyistä Suomea

  • yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio

  • kulttuuri, tiede ja osaaminen

  • kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi

HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä

  • osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia

  • osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan

  • kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen

  • osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällöt

Antiikin kulttuuripiiri

  • kulttuurit ja elämäntavat

  • tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

Keskiajan kulttuuri

  • keskiaikainen maailmankuva

  • uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Uuden ajan murros

  • renessanssi ja tiedon vallankumous

  • reformaation merkitys

  • itsevaltiuden ajan kulttuuri

Valistuksen aikakausi

  • luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys

  • valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset

  • ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

Aatteiden ja teollistumisen aika

  • keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset

  • tiede uskonnon haastajana

  • porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

Monimuotoinen nykyaika

  • massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen

  • kulttuurin globalisoituminen

  • sukupuoliroolien murros

  • tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee suomalaista kulttuuriperintöä

  • hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen

  • kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta

  • tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen

  • osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

Keskeiset sisällöt

Suomen alue ennen ristiretkiä

  • tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä

  • rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

Keskiaika

  • Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen

  • kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen

  • yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

  • reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta

  • Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen

  • sääty- ja maatalousyhteiskunta

  • kehittyvä talous

Ruotsista Venäjän osaksi

  • Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla

  • Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty

  • kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin

  • tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa

  • ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen ja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä

  • osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä

  • osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy erittelemään sille annettuja merkityksiä

  • osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.


Keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

  • Amerikan alkuperäiskulttuurit

  • Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

  • Aasian kulttuurit

  • Afrikan kulttuurit

  • arktiset kulttuurit

  • Latinalaisen Amerikan kulttuurit

  • Lähi-idän kulttuurit

HI8 Historian kertauskurssi

Kurssin tavoitteet:

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
  • Kertaa huolellisesti historian kurssien keskeiset sisällöt
  • Perehtyy erilaisiin historian reaalikokeeseen liittyviin tehtävätyyppeihin
  • Saa lisävalmiuksia essee- ja dokumenttitehtäviin vastaamisessa
Keskeinen sisältö:
  • Historian kurssien 1-6 keskeisten teemojen kertaus
  • Yo-vastausten tekniikka
  • Historian yo-kokeen eri tehtävätyypit
Arviointi:
  • Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty merkinnällä
  • Hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista tuntityöskentelyä sekä annettujen tehtävien suorittamista
Itsenäinen suorittaminen:
  • Kurssi soveltuu myös itsenäisesti suoritettavaksi

HI7 Kulttuurimatka historiaan

Kurssin aikana tutustumaan syvällisesti eurooppalaisen kaupunkikulttuurin historiaan ja nykyisyyteen aidossa kontekstissa. Kurssi toteutetaan opintoretkenä esimerkiksi Ateenaan, Roomaan, Firenzeen, Venetsiaan, Pariisiin, Pietariin, Berliiniin tai Istanbuliin. Vaihtoehtoisesti opintoretki voidaan toteuttaa myös johonkin suomalaiseen kulttuurikaupunkiin.

Tavoitteet:

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää tietojaan eurooppalaisen tai suomalaisen kaupunkikulttuurin kehityksestä
  • kykenee analysoimaan erilaisia eurooppalaisen tai suomalaisen kulttuurin tuotoksia
  • tutustuu eurooppalaiseen tai suomalaiseen taiteeseen, tieteeseen ja rakennettuun ympäristöön eri kohteissa
  • kehittää sisäistä yrittäjyyttä opintoretkeen liittyvän varainhankinnan kautta
Keskeiset sisällöt:
  • kulttuurimatka toteutetaan esimerkiksi kevään projektiviikon yhteydessä
  • matkakohteesta ja siihen liittyvistä teemoista laaditaan erilaisia pienoistutkielmia, oppimistehtäviä ja esityksiä kurssin yhteydessä
  • opiskelija osallistuu aktiivisesti kaikkeen kulttuurimatkaan liittyvään ohjelmaan
Arviointi:
  • Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty merkinnällä. Hyväksytty suoritusmerkintä edellyttää erilaisten tehtävien tekemistä kokonaisuudessaan
Itsenäinen suorittaminen
  • Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti
Muuta:
  • Ennen kulttuurimatkaa opiskelijalla on oltava suorittuna historian pakollinen kurssi Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)
  • Kulttuurimatkalle voidaan ottaa enintään 25 opiskelijaa

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä