Hei,

Huomaa, että olen vaihtanut perinnönjakoon uuden portfoliotehtävän. PF3 on syksyn 1997 hyvä yo-tehtävä, joka on meidän oppikirjassamme sivun 98 tehtävä 6. Tehtävä on erikseen omassa lohkossaan kurssilla.

Ennen PF4:n ratkaisua tutustu ensin liitteeseen siitä, miten perinnönjakoon liittyvä lakitiedon tehtävä ratkaistaan. Käy läpi myös viime oppituntien esimerkkitehtävät, joka olen vastauksineen kopioinut tähän. 

7. Lapseton, koko elämänsä yksin elänyt ja alkoholisoitunut kalastaja Severi joutui keskelle myrskyä. Severi oli varma, että hänen veneensä uppoaisi ja että hän kuolisi myrskyssä. Niinpä hän laati humalapäissään vanhan merikartan kääntöpuolelle testamentin, jossa määräsi koko huomattavan omaisuutensa Juulialle. Hänen siskonsa Ainon tytär Juulia oli ainoa, joka piti Severiin yhteyttä.

Severi selvisi myrskystä, mutta kuoli kaksi viikkoa myöhemmin liukastuessaan saunan rapuilla. Hänen testamenttinsa löytyi veneestä. Aino väitti testamenttia pätemättömäksi, mutta Juulia vaati Severin jäämistöä itselleen. Severin ja siskon välit olivat katkenneet vuosia sitten vanhempien kuolemaa seuranneisiin perintöriitoihin.

Arvioi tapaukseen liittyviä oikeudellisia näkökulmia.

● Severi oli laatinut veneessä hätätilatestamentin. Ilman sitä Aino perisi Severin omaisuuden.
● Ainon tulee moittia testamenttia kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai tietää sen olemassaolosta.
● Olennaista on, tulkitsisiko oikeus hätätilatestamentin päteväksi. Muotoseikkojen puolesta merikartan kääntöpuoli varmaan kelpaisi testamentin alustaksi, mutta testamentilla ei ollut todistajia. Olennaista olisi, oliko testamentti allekirjoitettu ja päivätty.
● Severin humalatilaan Ainon olisi vaikea vedota, sillä hänen tulisi näyttää se toteen eikä asialla silti välttämättä olisi merkitystä.
● Hätätilatestamentti pitäisi muuttaa normaalit muotovaatimukset täyttäväksi testamentiksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hätätila on ohi, muuten testamentti raukeaa.
● Koska Severi kuoli kaksi viikkoa hätätilan jälkeen, testamentti oli vielä voimassa. Juulialla olisikin hyvät mahdollisuudet saada Severin omaisuus itselleen.

8. Aviopari Jutan ja Juulian perheeseen kuuluu Jutan edellisestä avioliitosta kaksi tytärtä, Henna ja Heini. Jutalla ja Juulialla on myös yhteinen tytär Saimi. Jutta kuolee yllättäen lasketteluonnettomuudessa Alpeilla. Hänellä ja Juulialla ei ollut avioehtoa eikä keskinäistä testamenttia. Jutan omaisuuden arvo on 10 000 euroa ja Juulian 500 000 euroa.

a) Miten omaisuus jaetaan Jutan kuoltua?

Ensin tehdään ositus.

• Jutan omaisuus on 10 000, Juulian omaisuus 500 000, parin omaisuus on siis yhteensä 510 000 euroa.
• Kummankin avio-osuus on 255 000 euroa.
• Juulialla on leskenä oikeus kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolinpesälle (tasinkoprivilegi) tai hän voi maksaa tasinkoa.
• Jos hän ei maksa tasinkoa, hän saa pitää koko omaisuutensa 500 000

 ○ Jutan omaisuus 10 000 euroa jaetaan kolmen lapsen kesken.

• Jos hän maksaa vapaaehtoisesti tasingon täysimääräisenä:

 ○ Juulia maksaa Jutan kuolinpesälle tasinkoa 245 000 euroa.

○ Jutan omaisuus (245 000) menee perintönä hänen kolmelle lapselleen: Hennalle, Heinille ja Saimille. Jokainen heistä saa 81 666 euroa.

• Tässä voi pohtia, onko Juulialla halua antaa tasinkoa Jutan lapsille vaiko ainoastaan yhteiselle lapselle.

b) Miten omaisuus jaetaan, kun Juulia joskus kuolee?

• Saimi perii Juulian koko omaisuuden

 

10. Varakas liikemies Oiva asuu omistamassaan osakehuoneistossa vasta vihityn aviovaimonsa Maaritin kanssa. Asunnon lisäksi Oivalla on muuta sijoitusomaisuutta. Maaritilla ei ole merkittävää omaa omaisuutta, eikä pari ole tehnyt avioehtosopimusta. Oivalla on edellisestä avioliitosta kaksi poikaa, Tuomo ja Martti, joihin hän ei juuri ole pitänyt yhteyttä. Lisäksi Oivalla on avioton lapsi Jaakko, jota hän on avustanut taloudellisesti mutta jota hän ei ole tunnustanut lapsekseen. Maaritilla puolestaan on edellisestä avioliitostaan tytär Liisa.

Oiva laatii puolueettomien todistajien vahvistaman kirjallisen testamentin, jossa hän testa- menttaa puolet omaisuudestaan puolisolleen Maaritille ja puolet Liisalle. Lisäksi hän määrää maksettavaksi Jaakolle vuosittain elatusmaksuja vastaavan summan. Muille lapsilleen Oiva ei jätä mitään, koska Tuomo asuu ulkomailla ja hänellä on kaiken lisäksi hyväpalkkainen EU-virka. Martti puolestaan on vankilaan tuomittu rikollinen, joka Oivan mielestä on menettänyt hänen luottamuksensa ja siten myös perintöoikeutensa.

Miten omaisuus lain mukaan jaetaan, ja minkälaisia oikeudellisia seikkoja tulee ottaa huomioon Oivan yllättäen kuollessa oltuaan vain puoli vuotta naimisissa Maaritin kanssa?

(yo-tehtävä kevät 2013)

Vastaus:

• Oivan ja Maaritin avioliitto päättyy Oivan kuolemaan. Ensin tehdään ositus. Puolisoilla ei ollut avioehtoa. Leski saa osituksen perusteella puolet omaisuudesta, josta on vähennetty mahdolliset velat.
• Osituksen jälkeen Oivan omaisuus jaetaan, kuten testamentti määrää.
• Rintaperillisillä eli Tuomolla ja Martilla on testamentista huolimatta oikeus lakiosaansa, mutta heidän pitää kummankin erikseen vaatia sitä moittimalla testamenttia.
• Testamentin perustelut Tuomon ja Martin osalta eivät riitä kumoamaan oikeutta lakiosiin.
• Jos kaikki rintaperilliset vaativat lakiosaansa, puolet vainajan omaisuudesta jaetaan tasan heidän kesken. Jos he eivät vaadi lakiosaansa, jaetaan omaisuus testamentin mukaisesti.
• Liisa ja Maarit saavat testamentin perusteella Oivan omaisuuden puoliksi, jos Tuomo ja Martti eivät vaadi lakiosaansa.
• Jos taas Tuomo ja Martti vaativat lakiosansa, Liisa ja Maarit saavat vapaaosan omaisuudesta.
• Jaakolle maksetaan vuosittain testamentin määräämä summa rahaa. Tätä varten pitää osa rahoista jättää jakamatta. Tämä on ongelmallista, sillä etukäteen ei voi tietää, kuinka suuri summa pitää varata, kun ei tiedetä kuinka vanhaksi Jaakko elää.
• Jakoa voi muuttaa se, että Oiva osoittautuu Jaakon isäksi. Jaakko voi nostaa isyyden vahvistamiskanteen myös Oivan kuoltua. Jos oikeusgeneettisissä tutkimuksissa todetaan Oivan olevan Jaakon isä, vaikuttaa tämä perinnön jakamiseen.