Yhteiskuntaoppi 8: Kertaus, 2op, koulukohtainen

Yhteiskuntaopin kertaus, 2 op (YH8)

Tavoitteet

Paikallinen lisäys
• Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
• Kertaa huolellisesti yhteiskuntaopin opintojaksojen keskeiset sisällöt
• Perehtyy erilaisiin yhteiskuntaopin ainereaaliin liittyviin tehtävätyyppeihin
• Saa lisävalmiuksia essee- ja dokumenttitehtäviin vastaamisessa

Keskeiset sisällöt
Paikallinen lisäys

Oppiaineet
• Yhteiskuntaopin opintojaksojen 1−4 keskeisten teemojen kertaus
• Yo-vastausten tekniikka
• Yhteiskuntaopin yo-kokeen eri tehtävätyypit

Opintojakson arviointi

Paikallinen lisäys
Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä hyväksytty tai hylätty. Arviointi perustuu opintojakson
kirjallisiin tuotoksiin ja aktiiviseen osallistumiseen.

Ajankohtaisaineistoja YH5-kurssille erityisesti taloustiedosta ja lakitiedosta

Puolueet ja valtioelimet. Tuntitehtävä 16.1.2020.

Tuntitehtävät torstaille 16.1.2020. 

Lue ensin kertauskirjasta Abi-yhteiskuntaoppi valtioelimistä (eduskunta, valtioneuvosto jatasavallan presidentti) kertauskirjasta sivut 51-59 erittäin hyvin. Tästä osiosta tulee hyvin todennäköisesti ainakin yksi kysymys yhteiskuntatiedon yo-kokeeseen. Tutustu myös mukaan littämääni jäsennyksiin aiheesta.

Vastaa tämän jälkeen seuraaviin kysymyksiin tietokoneellesi:

Eduskunta:
1. Mitä keinoja eduskunnalla on valvoa hallituksen toimintaa.
2. Miten EU-jäsenyys on vaikuttanut eduskuntaan?
3. Puolusta ja kritikoi väitettä: Puoluekuri on hyvä asia.

Valtioneuvosto:
4. Esitä kaaviona hallituksen muodostamisen keskeiset vaiheet
5. Tee lista pääministerin toimeen liittyvistä asioista

Tasavallan presidentti:

6. Tee käsitekartta presidentin valtaoikeuksista.
7. Minkälainen on mielestäsi hyvä presidentti?
8. Onko presidentti vielä Suomen ulkopolitiikan johtaja? Perustele kantasi.

LISÄTEHTÄVÄT YH1-KURSSIIN LIITTYEN:


Jos aikaa jää kaikkiin tehtäviin vastaamisen jälkeen, katsokaa seuraavat videot 

A. d'Hondtin menetelmä: https://areena.yle.fi/1-50090381
B. Köyhyyden anatomia: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/02/koyhyyden-anatomia-talta-nayttaa-suomalainen-koyhyys-tilastoissa
 Vertaa tätä oppikirjan tietoihin.

Jos nämä kaksi tehtävää jäävät kesken, opiskele ne loppuun kotona seuraavaksi tunniksi.

TU

Liitteet:

PARLAMENTARISMI.pdf
EDUSKUNTA 2017.pptx
Puolueet osana demokratiaa.pdf
TASAVALLAN PRESIDENTTI 2017.pptx
VALTIONEUVOSTO 2017.pptx

Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5)

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
  • Kertaa huolellisesti yhteiskuntaopin kurssien keskeiset sisällöt
  • Perehtyy erilaisiin yhteiskuntaopin ainereaaliin liittyviin tehtävätyyppeihin
  • Saa lisävalmiuksia essee- ja dokumenttitehtäviin vastaamisessa

Keskeiset sisällöt
  • Yhteiskuntaopin kurssien 1−4 keskeisten teemojen kertaus
  • Yo-vastausten tekniikka
  • Yhteiskuntaopin yo-kokeen eri tehtävätyypit

Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty merkinnällä.
Hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista tuntityöskentelyä sekä annettujen
tehtävien suorittamista

Oikea vastaus PF1:een, eduskuntavaalit (yo-s2018, T9)

+9.
9.1. 4 p. Vasemmistoliiton kannatus on suurinta Lapissa ja Oulussa, kun taas Vihreän liiton kannatus on suurinta Helsingissä ja Uudellamaalla. Vähiten Vasemmistoliittoa kannatetaan Vaasassa. Vihreää liittoa kannatetaan vähiten Vaasassa, Lapissa ja Satakunnassa. Puolueilla on suurin piirtein yhtä paljon kannatusta Hämeessä, Savo-Karjalassa ja Vaasassa.

9.2. 8 p. Helsingissä ja Uudellamaalla Kokoomus oli suosituin puolue. Hämeessä SDP on saanut eniten ääniä, kun taas Satakunnassa suurin puolue oli Perussuomalaiset. Vaasassa, Savo-Karjalassa, Oulussa ja Lapissa suosituin puolue oli Keskusta. RKP:n kannatus oli suurinta Vaasan vaalipiirissä ja pienintä sisämaan vaalipiireissä. Perussuomalaisten kannatus on suhteellisen tasaista ympäri Suomen.

9.3. 10 p. Keskusta on vahvoilla alueillaan selkeästi suosituin puolue, kun taas muissa vaalipiireissä minkään puolueen johtoasema ei ollut yhtä selvä. Keskustan perinteinen kannattajakunta on keskittynyt pienemmille paikkakunnille, maaseudulle ja Pohjois-Suomeen. Ruotsalaisen kansanpuolueen pääasiallinen kannattajakunta on rannikkoalueiden vaalipiirien ruotsinkieliset äänestäjät. Etelä-Suomessa äänestettiin eniten kokoomusta, jonka kannattajakuntaa on erityisesti koulutettu kaupunkiväestö. Vihreät ovat Suomessa nimenomaan suosittuja koulutetun, liberaalin kaupunkiväestön keskuudessa. Perussuomalaiset on houkutellut perinteisiä keskustan äänestäjiä maaseudulla, työväenpuolueiden kannattajia kaupungeissa sekä aktivoimaan uusia äänestäjiä. Sosiaalidemokraattien äänestäjät edustavat usein eteläisen ja keskisen Suomen kaupunkien työväestöä. Vasemmistoliiton kannatus on vahvaa etelän teollisuus- ja yliopistokaupungeissa sekä Pohjois-Suomessa. Kristillisdemokraatit on Suomessa pienpuolue, jonka taustajoukkoja yhdistää kristillis-konservatiivinen maailmankatsomus.

9.4. 8 p. Jakolinjoja on monia ja jakautumista voi käsitellä esimerkiksi seuraavista näkökulmista: oikeisto ja vasemmisto, kasvukeskukset ja syrjäseutu, koulutetut ja vähän koulutetut, arvoliberaalinen ja konservatiivinen, kansallismielinen ja kansainvälinen. Perinteistä oikeisto-vasemmisto -jaottelua sekoittavat perussuomalaiset. Hyvässä vastauksessa käsitellään useita eri jakolinjoja. Kokelas voi myös perustellusti väittää, että Suomi ei ole puoluepoliittisesti jakautunut kahtia.

Kysymyksiä artikkelikokoelmaan Kiina ostaa maailman

Kysymykset:

1. Helsingin Sanomien sunnuntaisivujen (16.12.2018) ensimmäinen artikkeli esitteli kiinalaisella rahalla rakennettavaa Malakan niemimaan kaupunkia Forest Cityä. Mitkä ovat silkkitiekartta-aukeaman perusteella kiinalaisten suurimmat hankkeet Malesiassa?
2. Miksi Malakansalmea voidaan pitää Aasiassa strategisesti tärkeänä kohteena?
3. Miten Kiinan vaikutusvallan kasvu näkyy Afrikassa?
4. Tiivistä Kiinan "yksi vyö, yksi tie" -hanke 3-4 lauseeseen.


YH5-kalenteri

Uuden tapahtuman luominen

Sulje

Olet luomassa tapahtumaa menneisyyteen.

Täytä vaaditut kentät.

Varoitus

Menetät kaikki syöttämäsi tiedot, jos suljet ikkunan

Viikko 44

28 October 2024 Thursday
29 October 2024 Thursday
30 October 2024 Thursday
31 October 2024 Thursday
1 November 2024 Thursday
2 November 2024 Thursday
3 November 2024 Thursday

Viikko 45

4 November 2024 Thursday
5 November 2024 Thursday
6 November 2024 Thursday
7 November 2024 Thursday
8 November 2024 Thursday
9 November 2024 Thursday
10 November 2024 Thursday

Viikko 46

11 November 2024 Thursday
12 November 2024 Thursday
13 November 2024 Thursday
14 November 2024 Thursday
15 November 2024 Thursday
16 November 2024 Thursday
17 November 2024 Thursday

Viikko 47

18 November 2024 Thursday
19 November 2024 Thursday
20 November 2024 Thursday
21 November 2024 Thursday
22 November 2024 Thursday
23 November 2024 Thursday
24 November 2024 Thursday

Viikko 48

25 November 2024 Thursday
26 November 2024 Thursday
27 November 2024 Thursday
28 November 2024 Thursday
29 November 2024 Thursday
30 November 2024 Thursday
1 December 2024 Thursday
Ilmoittautuminen avoinna
Ilmoittautuminen alkaa myöhemmin
Ilmoittautuminen tehty
Ilmoittautuminen ei ole avoinna

HS:n artikkeli köyhyydestä

Vastaa Helsingin Sanomien artikkelin Niukka elämä lyö maahan (6.1.18) perusteella seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä artikkelin tiedot ja tapaukset olivat mielestäsi hätkähdyttäviä?
2. Millaisia vastauksia tutkijat antoivat artikkelissa kyselyn tuloksiin?
3. Millaisia reagointitapoja eri ihmisillä on köyhyyteen`?
4. Mitä myönteisiä asioita köyhyyteen liitettiin artikkelissa?
5. Mitkä olisivat yhteiskunnassa parhaimpia keinoja poistaa köyhyyttä?


Oppitunnilla esiin nousseita ajankohtaisia aiheita

  • Maahanmuutto
  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset esim. Suomen talouteen ja maailmantalouteen
  • Sote ja maakuntavaalit
  • Eduskuntavaalit
  • Europarlamenttivaalit
  • Sukupuolikysymykset
    • #metoo
    • sukupuolineutraali avioliitto
    • sukupuolten määritteleminen (vrt. Saksa)
  • Nuorten syrjäytyminen

YH5_PF3-tehtävä_lakitieto

Vastaa oheiseen kysymykseen ja tallenna portfoliovastauksesi palautuslaatikkoon viimeistään sunnuntaina 4.2.

YH5_PF4 (YO-S2012)

Janne ja Nina ovat hiljan teettäneet keittiöremontin. Uuden keittiön kalusteiden ja asennustöiden kokonaishinnaksi sovittiin keittiöfirman kanssa kirjallisesti 15 000 euroa. Lisäksi keittiöstä purettiin väliseinä, mikä aiheutti ylimääräisiä kustannuksia. Näistä kustannuksista ei sovittu mitään, vaan keittiöfirma lupasi palata asiaan urakan loputtua. Keittiö valmistui kuukauden myöhässä sovitusta aikataulusta. Janne ja Nina saivat sovitun summan lisäksi 6 000 euron laskun keittiöfirman alihankkijalta ylimääräisistä purku- ja muutostöistä.

Miten Jannen ja Ninan tulisi toimia, jos he katsovat tulleensa petetyiksi asiassa?
Mitä keinoja kuluttajalla on omien oikeuksiensa turvaamiseksi?

YH5_PF3_palautuskansio

Palauta tänne lakitiedon portfoliotehtäväsi viimeistään su 4.2.2018.
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

YH5_PF2-tehtävä. Palautus viimeistään 20.1.2018

Hei,

ohessa portfoliotehtävä 2 taloustiedosta. Sen avulla kertaamme Suomen velkaongelmaa ja tulopolitiikkaa.

Tehtävän voit tehdä kotonasi. Sillä korvataan torstain 18.1. aamun kaksoistunti. Lataa vastauksesi palautuskansioon. Jos et onnistu tässä, lähetä se minulle meilitse osoitteeseen citdon@gmail.com.

TU

Liitteet:

YH5_PF2_taloustieto.pdf

YH5-PF1_palautuskansio

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

YH5_PF4_tehtävä

Hei, vastaa oheiseen tehtävään torstaihin 4.2.2018 mennessä.

Palauta vastauksesi YH5-PF4-vastauskansioon

Terv. Toni U.

Liitteet:

YH5_PF4.pdf

YH5-PF4-palautuskansio

Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

YH5-kurssin tuntitehtävät 25.1.2018

YHTEISKUNTAOPIN KERTAUSKURSSIN (YH5) TUNTITEHTÄVÄT 25.1.2018

Eurooppa-kurssi YH4

 

JÄSENNYSTEHTÄVÄT

Laadi jäsennykset oppikirjan ja kertauskirjan perusteella seuraaviin tehtäviin. Voit tehdä jäsennykset ranskalaisin viivoin tai käsitekarttoina. Hyödynnä oppikirjan ja kertauskirjan tietoja.

 

YH_Yo-koe_s2012

  1. Millainen asema eduskunnalla on Euroopan unionia koskevien asioiden valmistelussa ja

päätöksenteossa?

HYOLin mallivastaus:

3–4 p.: Valtioneuvosto johtaa Suomen EU-politiikkaa ja eduskunta toimii sen rinnalla EU-asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. EU-asiat käsitellään eduskunnan suuressa valiokunnassa. Ministerin on kuultava eduskunnan kanta ennen ministerineuvoston kokoukseen lähtemistä. EU:n tekemien kansainvälisten sopimusten hyväksyminen kuuluu eduskunnalle.

5–6 p.: Vastauksessa selostetaan tarkemmin EU-asioiden käsittelyä eduskunnassa, esim. eduskunta joutuu mukauttamaan lait direktiivien mukaisiksi. Suuren valiokunnan lisäksi myös eduskunnan muut valiokunnat käsittelevät EU-asioita. Hallituksella on velvollisuus tiedottaa eduskuntaa EU:ssa vireillä olevista asioista, esim. ennen Eurooppa-neuvoston kokouksia pääministerin on pidettävä eduskunta tietoisena siitä, mitä asioita siellä käsitellään.

 

YH_Yo-koe_k2013

 

  1. Vuonna 2009 alkanut Euroopan velkakriisi herätti keskustelua Euroopan keskuspankin (EKP)

asemasta ja tehtävästä.

  1. a) Mitä tehtäviä EKP:lla on, ja millainen asema sillä on Euroopan unionissa? (3 p.)
  2. b) Minkälaisia muutospaineita Euroopan velkakriisi on tuonut keskuspankin asemaan ja tehtäviin? (3 p.)

 
HYOLin mallivastaus:

1.a) 1-3 p. EKP päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n tehtävänä on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella, mikä tukee jäsenmaiden talouskasvua ja työllisyyttä. EKP:n asema on itsenäinen, ja se tekee päätöksensä ohjauskoroista ilman jäsenvaltioiden hallitusten vaikutusta. Se myös vastaa setelien liikkeellelaskusta ja euroalueen rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja valvonnasta.

2.b) 1-3 p. EU:n perussopimusten mukaan EKP ei saa suoraan rahoittaa jäsenmaita. Velkakriisin seurauksena EKP on kuitenkin ostanut velkaantuneiden maiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta ja siten ottanut askeleita varsinaisen rahapolitiikan ulkopuolelle. Velkakriisin muuttuminen pankkikriisiksi on pakottanut EKP:n laskemaan ohjauskoron historiallisen alas. EKP on lisännyt rahan määrää markkinoilla ja huojentanut pankeille myönnettävien lainojen vakuussäännöksiä.

YH_Yo-koe_k2015

 

  1. Kansallisvaltioilla on omia tunnuksia, kuten lippu ja kansallislaulu. Millä keinoin Euroopan

unioni on puolestaan pyrkinyt rakentamaan eurooppalaista identiteettiä?

HYOLin mallivastaus:

3-4 p. Kokelas pohtii joitain seuraavista eurooppalainen identiteetin tekijöitä, esimerkiksi yhteinen lippu, hymni, Eurooppa-päivä, passi, rekisteritunnus, raha ja tunnuslause.
5-6 p. Vastauksessa on pohdittu syvemmin eurooppalaisen identiteetin tekijöitä esim. yhteiset arvot, historialliset juuret, demokratia, EU-kansalaisuus. Lisäksi vastauksessa voidaan pohtia, onko EU onnistunut luomaan ”moninaisuudessaan yhtenäisen” Euroopan. Kokelas voi tarkastella kysymystä monesta eri näkökulmasta

 

 

TIIVISTELMÄ LAAJASTA ARTIKKELISTA https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005534887.html

 

  1. Laadi 200-sanainen tiivistelmä Helsingin Sanomien artikkelista Bulgaria yrittää puhaltaa toivoa Balkanin maiden hauraisiin EU-unelmiin – useat vallat Venäjästä Kiinaan haastavat unionin Balkanin ”ruutitynnyrissä” (HS 23.1.2018).

 

Käytä tiivistelmässä apunasi uutisjutun monisteita.

 

 

PILAKUVATEHTÄVÄ

 

Tutustu oheiseen pilakuvaan ja vastaa kysymyksiin.




a)

  • Kuvan sanoma on se, että Euroopan unionin päättäjät ovat etääntyneet kansasta.
  • Euroopan unioni kuvataan torniksi tai linnaksi.
  • Kansalaiset ovat lyöneet linnan oven päälle laudat. Tämä kuvastaa hylättyä taloa.
  • Kansalaiset marssivat pois unionista.
b) 
  • Vastauksessa pitää määritellä käsite demokratiavaje.
  • Demokratiavajeella viitataan siihen, että joidenkin mielestä unionissa ei toteudu kansanvalta riittävän hyvin.
  • Käsitteellä viitataan myös joidenkin maiden kansalaisten kokemukseen siitä, että oman maan painoarvo ei ole riittävän suuri.

Kummankin edellä esitetyn asian katsotaan heikentävän demokratiaa

  • Omaa mielipidettä pitää perustella faktoilla.
  • Demokratiavajetta korostavia asioita ovat esimerkiksi:

o asioiden valmistelu pääosin salassa komissiossa

o kansalaisten alhainen äänestysprosentti EU-parlamenttivaaleissa

o EU-virkamiesten hyvät mahdollisuudet vaikuttaa unionin toimintaan

o lobbaamisen suuri rooli unionissa

o direktiivit, jotka tuntuvat kummallisilta

  • Demokratiavajeväitettä voi vastustaa esimerkiksi seuraavilla perusteluilla:

o EU-parlamentin valtaa on lisätty.

o Lissabonin sopimus on lisännyt avoimuutta päätöksentekoon.

o Unionissa on mahdollisuus kansalaisaloitteisiin.

o Kansalliset parlamentit voivat keskeyttää EU-lain etenemisen, jos se heidän mielestään kuuluu kansalliseen päätöksentekoon.

o Lobbaamista tapahtuu myös kansallisesti.

  • Voi myös pohtia kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omassa maassaan valtioelinten toimintaan.
c)
  • Keskeistä on varmasti se, että EU:n merkityksestä pitäisi puhua enemmän ja tuoda totuudenmukaisesti esille sen hyviä ja huonoja puolia.
  • Vastauksessa pitää esittää näkökulmat kiinnostusta herättävistä keinoista 
  • Keinoja lisätä kansalaisten kiinnostusta unionia kohtaan ovat esimerkiksi seuraavat:

o erilaiset mainoskampanjat

o tiedottaminen unionin merkityksestä

o kansalaiset kertomaan omista hyvistä kokemuksista unionissa

o unionin käsittely kouluissa

  • Hyvässä vastauksessa opiskelija osaa liittää kysymyksen aktiiviseen kansalaisuuteen, kansalaisten kiinnostukseen politiikkaa kohtaan ja kykyyn ymmärtää politiikkaa (poliittinen lukutaito).






Työttömyys, Perustulo, Tanskan malli ja hyvinvoinnin rahoittaminen

Kysymyksiä ajankohtaisiin lehtiartikkeleihin työttömyyden aktiivimallista, perustulosta ja Tanskan mallista (tammikuu-18).

Voit merkitä ja numeroida vastauksesi monistettuihin ja jaettuihin lehtiartikkeleihin.

HS 18.1.2018, Juha Akkanen: Työttömien aktiivimalli oli pehmein vaihtoehto
1. Mitkä ovat Juha Akkasen mielestä aktiivimalliin liittyviä ongelmia?
2. Miksi hän pitää tammikuun 2018 alusta käyttöönotettua aktiivimallia parempana kuin virkamiesesitystä?
3. Miten palkansaajien keskusjärjestöt ovat reagoineet malliin?
4. Oppositiolle aktiivimalli on ollut kuin taivaan lahja. Kuinka hallituspuolueet ovat puolustaneet nykyistä aktiivimallilakia?
5. Miksi valtiovarainministeriön korkea virkamies on puolustanut aktiivimallia selvästi ponnekkaammin kuin hallituksen ministerit?

HS 18.1.2018, Anni Lassila, Keskustelu perustulosta hiipui
6. Millainen on Suomessa testattava perustulokokeilu?
7. Miksi se on herättänyt niin valtavan kiinnostuksen maailmanlaajuisesti?
8. Mitä etuja perustulo tarjoaa tuömarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa saavalle?
9. Mikä on aktiivimallin ja perustulomallin keskeinen ero?
10. Miten perustulon saaminen on vaikuttanut Sini Marttisen ja Mari Saarenpään elämään?
11. Miten perustulosta saatuja kokemuksia aiotaan jatkossa hyödyntää?

 HS 18.1.2018, Anni Lassila, Kokeilulla lääkkeitä kannustinloukkuihin
12. Selitä käsitteet tuloloukku ja byrokratialoukku
13. Mitä ongelmia perustuloon sisältyy asiantuntijoiden mielestä?
14. Mikä on Ohjaamo?

Talouselämä 2/2018, 19.1.2018, Katja Boxberg, Tanska näyttää mallia
15. Mitkä asiat ovat kunnossa Tanskan kansantaloudessa?
16. Mitä työttömän on Tanskassa tehtävä työllistymisensä eteen?
17. Vertaa työttömyyskassojen roolia toisiinsa Tanskassa ja Suomessa.
18. Perustele väite: Tanskassa on joustavat työmarkkinat
19. Mitä tarkoittaa jutussa mainittu aktiivinen työmarkkinapolitiikka?
20. Millainen on työttömyysturvan taso Tanskassa?



Liitteet:

Hyvinvoinnin rahoittaminen_Poikonen_2014.pdf
mihinperustuloonratkaisu.pdf

Suomen Kuvalehden tärpit kevään 2016 ylioppilaskirjoituksiin

Suomen Kuvalehden ajankohtaiset tärpit kevään 2016 ylioppilaskirjoituksiin löydät tästä linkistä:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/abitarpit-sk-kokosi-lukupaketin-kevaan-ylioppilaskokelaille/?shared=305324-c27ff05d-4

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI:

Yhteiskuntaopin ja historian kirjoituksissa ajankohtaisia aiheita käsitellään paljon. Yhteiskuntaopissa keskimäärin puolet kysymyksistä on selkeästi ajankohtaisia. Historiassa on lähes joka kerta vähintään yksi ajankohtaista aihetta käsittelevä kysymys.

Kokeet tehdään noin vuosi ennen kirjoituksia. Siksi abiturientin on syytä tietää, mitkä olivatvuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 polttavat puheenaiheet.

Samat teemat voivat toistua useasti. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Sarkén kertoo, että esimerkiksi Lähi-idän politiikasta on kysytty historiassa useaan otteeseen.

”Lähi-itä on edelleen ajankohtainen ja voi hyvinkin nousta aiheeksi. Enää ei päde se, että jos aihetta on kysytty edellisellä kerralla, se ei enää tule uudestaan”, Sarkén sanoo.

Sarkénin mukaan median seuraaminen on kokelaalle ehdottoman tärkeää. Vaikka kysymyksenasettelu ei suoraa viittaisi ajankohtaiseen tapahtumaan, nykytilanteen tietäminen on kokelaalle hyödyksi.

Esimerkiksi yhteiskuntaopin dokumenttitehtävissä on paljon tuoreita kuvioita ja kaavioita. Niihin vastatessa on paljon apua, jos on perillä nykyhetken tilanteesta. Ymmärtämisen ja oman kypsyytensä osoittamiseksi on tärkeää antaa myös esimerkkejä.

”Siinä median seuraaminen on eduksi. Sieltä saa esimerkkejä. Vaikka viitattaisiin menneeseen tapahtumaan, voidaan antaa nykyajasta esimerkki.”

Mikä on sitten opettajan valistunut arvaus, millaisia asioita historian ja yhteiskuntaopin kokeet sisältävät?

”Historiassa voitaisiin käsitellä suurvaltasuhteita ja Ukrainan kriisiä. Geopolitiikan paluu voisi olla mielenkiintoinen aihe”, Sarkén luettelee.

Yhteiskuntaopissa aiheeksi voisivat nousta hyvinvointiyhteiskunta ja sen kriisi Suomessa, kestävyysvaje ja rakenneuudistukset.

”Sitten on tietysti budjetin säästöt ja verotus. Ulkomaankaupassa on suuria muutoksia. Nykyisen hallituksen säästölinja, jota oppositio vastustaa. Ehdottomasti ajankohtainen aihe on myös Suomen turvallisuuspolitiikka”, Sarkén vinkkaa.

Historian ja yhteiskuntaopin kirjoittajan perusvirhe on, että vastauksesta tulee mielipidekirjoitus.

”On sallittua esittää omia johtopäätöksiä ja mielipiteitä, mutta ne on aina perusteltava faktatiedoilla. Omia mielipiteitä ei saa missään nimessä esittää niin, ettei väitteitä ole perusteltu”, Sarkén varoittaa.

Ukrainan kriisi, Suomen turvallisuuspolitiikka, suurvaltasuhteet, geopolitiikka

Venäjän suhteet länsimaihin kylmenivät vuonna 2014, kun Venäjä kaappasi Krimin Ukrainalta ja ryhtyi tukemaan sotilaallisesti Itä-Ukrainan kapinallisia. Miten Venäjän toimet vaikuttivat suurvaltasuhteisiin ja minkälaista keskustelua Suomen turvallisuuspolitiikasta käytiin?

Finanssipolitiikka, Venäjän pakotteet, kilpailukyky, ulkomaakauppa, työttömyys

Ukrainan kriisin vaikutukset näkyivät myös Suomen ja muiden Euroopan valtioiden ulkomaakaupassa. Länsimaat asettivat Venäjälle talouspakotteita ja Venäjä vastasi niihin vastapakotteilla. Ruplan arvo romahti ja Venäjä uhkasi ajautua syvään taantumaan. Millaisia vaikutuksia tapahtumilla on ollut Suomen talouteen? Millaisissa kantimissa on Suomen kilpailukyky?

Lähi-itä, Syyria, terrorismi, Isis, pakolaisuus

Pakolaiskriisi vyöryi Eurooppaan teolla vasta kesällä 2015, joten aihetta ei välttämättä käsitellä vielä kevään kirjoituksissa. Kriisi oli kuitenkin jo tuloillaan: tammikuussa 2015 Syyrian naapurimaat alkoivat sulkea rajojaan. Pakolaisia ei voitu enää vastaanottaa, sillä maiden kantokyky oli ylittynyt. Turkki, Jordania, Libanon ja Irak olivat ottaneet vastaan jo 3,6 miljoonaa syyrialaista. Eurooppaan pakenevia hukkui Välimereen. Lähi-itää ja pakolaisuutta käsitteleviä kysymyksiä voi olla silti luvassa, joten abin kannattaa olla perillä myös viimeisimmistä käänteistä.

Poliittiset instituutit ja niiden toiminta

Suomen nykyinen eduskunta valittiin huhtikuussa 2015. Keskusta nousi selvästi suurimmaksi puolueeksi. Millainen on nykyinen hallitus ja millaisen perinnön edellinen hallitus sille jätti?