Kauhavan lukio

Ysit Kauhavan lukioon tutustumassa

Tänään 22.1.18 vietettiin Kauhavan lukiossa täsmäpäivää, joka tarkoittaa käytännössä yhdeksäsluokkalaisten tutustumista lukion arkeen ja toimintaan. Kauhavan lukiossa 50 ysiä osallistui oppitunneille tutoreiden johdolla. Päivän päätteeksi opinto-ohjaaja Henna Teikari kokosi Y-Kinossa oppilaiden palautteen täsmäpäivän annista.

Tara Lammi on Kauhavan lukion uusi Lucia-neito

Kauhavan lukion 18B-ryhmän opiskelija Tara Lammi on lukion uusi Lucia-neito. Lukion opiskelijakunta valitsi uuden valontuojan tehtäväänsä äänestämällä.

Lucia-neito on valittu Kauhavan lukion opiskelijoiden keskuudesta jo vuodesta 1987. Aiemmin Lucia-juhla on toteutettu yhteistyössä Kauhava Härmäin Pohjola-Nordenin kanssa. Nyt kun Pohjola-Nordenin toiminta Kauhavalla on lakkaamassa, Kauhavan lukio jatkaa Lucia-perinnettä yksin.

Kauhavan lukio löysi kumppanin Kiinasta

Kauhavan lukio on solminut yhteistyösopimuksen kiinalaisen lukion kanssa. Yhteistyö konkretisoituu vuonna 2020, jolloin kauhavalaiset ja kiinalaiset opiskelijat vierailevat toistensa kouluissa. Kauhavan lukio on ollut käynnistämässä myös seitsemän suomalaisen lukion Qingdao-verkostoa Kiina-yhteistyön rakentamiseksi.

Kauhavan lukio solmi 7. joulukuuta yhteistyösopimuksen qingdaolaisen Jiaozhou No. 3 High Schoolin kanssa. Kyseessä on noin 2100 opiskelijan ja 275 opettajan yleislukio, jossa on vahva kuvataiteellinen painotus. Kauhavan lukiossa on noin 130 opiskelijaa ja 20 opettajaa, ja se on profiloitunut yrittäjyyteen ja kansainvälisyyteen.

Kauhavan lukion rehtori Toni Uusimäen mukaan aloite yhteistyöhön tuli kiinalaiselta koulutusalan yritykseltä Qingdao Boundless International Educationilta huhtikuussa. Koulutusyritys pyrkii rakentamaan yhteyksiä kiinalaisten ja länsimaisten koulujen välille. Kesäkuussa Kauhavan lukio sai virallisen vierailukutsun Jiaozhou Associationilta, joka ohjaa Jiaozhoun kaupunginosan koulujen kansainvälisyyshankkeita ulkomaisten kumppanien kanssa.

Syyslomalla rehtori Uusimäki ja lukion kansainvälisyysryhmän puheenjohtaja Päivi Pieti-Granat tekivät nelipäiväisen työvierailun 9,2 miljoonan asukkaan Qingdaoon. Nopeasti kasvava kaupunki on Shandongin niemimaan talouskeskus ja yksi maailman suurimmista vientisatamista. Se on olennainen osa Kiinan ”merellistä silkkitietä”. Kaupungissa järjestettiin Pekingin olympialaisten purjehduskilpailut v. 2008.
- Kaupunki laajenee nopeasti, mikä näkyi myös koulujen lisärakennushankkeissa. Kävimme kolmen päivän aikana kuudessa koulussa, koska kiinalainen osapuoli halusi antaa hyvän kuvan vierailleen maan koulutusjärjestelmästä. Kiinalaiset lukiot ovat kampusalueineen todella suuria suomalaisen mittapuun mukaan. Opiskelijoita voi olla Qingdaon lukioissa 1000−6500, Uusimäki kertoo.

Qingdaolaisen lukion kanssa on sovittu pitkäkestoisesta yhteistyöstä, johon sisältyvät noin viikon kestävät opiskelijavaihdot, jossa osapuolet järjestävät opiskelijoille kotimajoituksen. Opettajat majoitetaan hotelleihin vierailujen aikana. Viisumikulut, siirtymät kotimaassa ja lentoliput on vierailevan koulun vastuulla.

- Yhteistyötä on tarkoitus harjoittaa eri oppiaineissa. Alustavasti olemme sopineet ensimmäiseksi yhteiseksi teemaksi opiskelijahyvinvoinnin kehittämisen. Uskon, että siinä meillä suomalaisilla on annettavaa kiinalaiselle osapuolelle.
-Kiinalaisissa lukioissa koulupäivät ovat pitkät ja 60−70 prosenttia opiskelijoista asuu koulun asuntolassa. Kilpailu kouluissa on kovaa. Toisaalta kiinalaisissa kouluissa järjestys on hyvä, opiskelijat motivoituneita ja opettajien arvostus keskimäärin korkealla, Uusimäki toteaa.

Kauhavalta ensimmäinen opintoretki Jiaozhou No. 3 High Schooliin on tarkoitus toteuttaa toukokuussa 2020. Vastavierailulle kiinalaiset tulevat todennäköisesti elokuussa 2020. Rehtori Uusimäen mukaan tuossa vaiheessa Kauhavan lukio on muuttanut uuteen monitoimitaloon, jossa vieraille voidaan kaiken muun ohella esitellä ajanmukaisia opiskeluhuollon tiloja.

- Pyrimme jo vuodenvaihteen jälkeen valitsemaan Kiinan hankkeeseemme 10−15 opiskelijaa nykyisten ykkösten joukosta. Jollei riittävää määrää löydy omasta koulusta, tarjoamme mahdollisuutta myös Härmän lukion opiskelijoille, Uusimäki toteaa.

Ensi lukuvuodeksi Kauhavan lukio suunnittelee kiinan alkeiskurssin toteuttamista yhteistyössä Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa. Yhteistyötä erityisesti hankerahoituksessa on myös suunnitteilla. Tiistaina 11.12. Kauhavan lukio osallistui suomalaislukioiden Qingdao-verkoston yhteiseen tapaamiseen Hämeenlinnassa.

Verkosto syntyi Kauhavan lukion aloitteesta. Muut verkoston jäsenet ovat Salon lukio, Nokian lukio, Tampereen TYK, Tiirismaan lukio Lahdesta sekä Hämeenlinnan lyseon lukio.

- Uskon, että meillä on kevätlukukaudella jotain valtakunnallisestikin merkittävää kerrottavaa Qingdao-kuvion osalta, Uusimäki toteaa.

Oppitunti lukiossa No.3.jpg
Lehtori Päivi-Pieti Granat piti englannin
oppitunnin 42 opiskelijan luokalle
Jiaozhou Nr.3 High Schoolissa Qingdaossa.

Rehtorit Uusimäki ja Wang.jpg
Rehtorit Toni Uusimäki ja Wang Ruicai
ovat sopineet lukioiden välisestä yhteistyöstä.

Taidetalo.jpg
Kiinalaislukio on valtava kampusalue, jossa
on oma taidetalo.

Taidetta tekemässä.jpg
Jiaozhou Nr.3 -lukio painottaa mm.
kuvataidetta opetussuunnitelmassaan.

Qingdao-verkosto.JPG
Kauhavan lukio päätti perustaa kuuden
muun lukion kanssa Qingdao-verkoston,
jota käytetään avuksi mm. varainhankinnassa
ja yhteistyön suunnittelussa. Kuvassa lukioiden
rehtorit.

Kauhavan lukion itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlan ohjelma 5.12.2018

Sininen_ja_valkoinen_2018_lippu.jpg

Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla 2018

”Sininen ja valkoinen” 

5.12. klo 13.00 Y-kino

Suomen lippu saapuu

Juho Lammi, kitara, Jaakko Laakso, kitara. 
Finlandia-hymni (säv. Jean Sibelius)

Airuet Joona Lindgren, Saina Saarijärvi ja Venny Hovila

Sonatina C-duuri  
(säv. Friedrich Kuhlau)
Jenni Evälä, piano

Vapauden viesti

Opiskelijakunnan edustajat Mari Korvenkari, Venla Nieminen, Saina Saarijärvi ja Joona Lindgren

Sininen ja valkoinen 
(säv. ja san. J. Kuoppamäki)

Yhteislaulu, säestäjänä lukion bändi

Runokuoro Komiat

Ohjaus lehtori Sari Toivakka
Esiintyjät Tuomas, Juuso, Jenna F, Jenni, Jenna A, Emilia, Eetu, Juho, Joona, Viivi, Neea, Noora ja Sanna
Jorma Etto: Suomalainen
Piia Pälä: Kotimaa
Katri Vala: Kun suljen silmäni

Ajatuksia suomalaisuudesta

Vaihto-oppilaat Max ja Undine

Maailman toisella puolen

(säv. Hakanen - Eskolin, san. Mykkänen - Tiilikainen)
Lehtori Jaakko Laakso alustajana 
Lukion MU2-ryhmä 

Ylioppilaiden lakitus ja juhlapuhe

Rehtori Toni Uusimäki, ryhmänohjaaja Kirsi Koivumäki

Maamme

Säestäjänä lehtori Jaakko Laakso

Suomen lippu poistuu

Rehtorin puhe itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa

Yhteys.jpg

PUHE ITSENÄISYYS- JA YLIOPPILASJUHLASSA 5.12.2018
Kauhavan lukio
Rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT SOTAVETERAANIT JA VETERAANIJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

HYVÄ JUHLAVÄKI

 

Olemme kokoontuneet viettämään itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlaa sinivalkoisen teeman mukaisesti. Isänmaamme kietoutuu hitaasti valkoiseen lumiseen vaippaan. Tuhansien järvien maan siniset silmät kätkeytyvät jäisten luomien alle, jotka ovat saamassa valkoisen värin. Kymmenettuhannet valkoiset lipputangot seisovat ryhdikkäinä kuin sotilaat kannatellen tuulessa hulmuavia siniristilippuja. Huomenna syttyvät ympäri maan valkoiset ja sinivalkoiset kynttilät suomalaisissa kodeissa. Satayksivuotias Suomi rauhoittuu hetkeksi kunnioittamaan aiempien sukupolvien työtä pohjoisen valtiomme ja sen kansan hyväksi. Linnan juhlien tunnelmaa eivät latista muutamat soraäänet. Tykkien jyskeestä tai konekiväärien papatuksesta ei ole tietoakaan. Maailman vakain valtio juhlii itsenäisyyttään rauhassa, sivistyneesti, turvallisesti ja tulevaisuuteen luottaen.

Lukion juhlatilaisuutta kunnioittavat läsnäolollaan sotaveteraanit ja veteraanijärjestöjen edustajat. Olette lämpimästi tervetulleita! Veteraanijärjestöjen Vapauden viestin jatkamisesta on tullut olennainen osa lukiomme itsenäisyysjuhlaa. Tänään viesti siirtyi uudelle ikäluokalle jo 18. kerran. Siihen kiteytyy veteraanijärjestöjen henkinen perintö niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville. Sotiemme veteraanien uhraukset ja sankaruus eivät olleet turhia. Sen ymmärtävät myös nuoret opiskelijamme, jotka saavat elää toimivassa, turvallisessa ja vauraassa maassa. Uskon, että meille kaikille sininen ja valkoinen ovat värit vapauden.

On silti syytä muistaa, että lähtökohta Suomen itsenäisyydelle ei ollut kovin lupaava. Keskellä ensimmäistä maailmansotaa annettu eduskunnan itsenäisyysjulistus 6. joulukuuta 1917 ei langennut aluksi kovinkaan hedelmälliseen maaperään. Köyhä, yhteiskunnallisesti jakautunut ja pian sisällissodan runtelema maa ei kovin paljon poikennut nykypäivän romahtaneista valtioista. Alkutalvesta 1918 Suomen värimaailmaa eivät hallinneet sininen ja valkoinen vaan valkoinen ja punainen. Valkoisella Pohjanmaalla lähdettiin aluksi vapaussotaan hankkiutumaan eroon venäläisistä sotilaista, sitten kukistamaan laillista esivaltaa vastaan kohdistettua kapinaa, mutta lopuksi ammuttiin puolin ja toisin veljiä, kansalaisia ja eri tavalla yhteiskunnasta ajattelevia, jotka kantoivat vastapuolen vääränväristä käsivarsinauhaa. Hanget peittyivätkin valkoisten ja punaisten helakanpunaiseen hurmeeseen. Kansakuntamme synnytyskivut olivat vaatineet noin 36 600 suomalaisen hengen.

Katkeran sisällissodan arpien parantuminen vei aikansa. Onneksi maatamme siunattiin taitavilla valtiomiehillä, jotka asettivat keskeiseksi tavoitteekseen kansakunnan eheyttämisen. Nuori itsenäisyys joutui todelliseen testiin sotavuosina 1939-1945. Suomi kesti talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan jättimäisen haasteen. Maamme säilytti itsenäisyytensä, demokratiansa ja asemansa oikeusvaltiona, vaikka aluemenetykset ja lähes satatuhatta veriuhria kovasti kirvelivätkin.

Toista maailmansotaa seurasivat sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle, jälleenrakennuksen vuodet, maamme vaurastuminen ja hyvinvointivaltion rakentaminen. Tässä olemme onnistuneet suorastaan käsittämättömän hyvin. Sadan vuoden takainen köyhä, sisällissodan haavoittama ja syrjäinen maatalousvaltio on muuttunut tieto- ja palveluyhteiskunnaksi. Samassa ajassa bruttokansantuotteemme on kymmenkertaistunut. Olemme nousseet maailman onnellisimpien, terveimpien ja rikkaimpien maiden kärkeen. Menestyksemme on perustunut aiempien sukupolvien ahkeruuteen ja työmoraaliin, mutta myös erinomaiseen koulutusjärjestelmään.

Hyvät kuulijat,

Opetusviranomaiset ovat viime vuosina satsanneet paljon ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen. Hetken näytti siltä, että lukiokoulutus on vaarassa jäädä näiden koulutusmuotojen jalkoihin. Ilokseni on todettava, että lukiokoulutus on tällä haavaa koulutuspoliittisessa keskiössä. Kauhavan lukio on päässyt hyvin mukaan uudistustyöhön toimiessaan yhtenä jäsenenä lukioiden valtakunnallisessa kehittämisverkostossa.

Olemme viimeiset kolme vuotta toteuttaneet Ylioppilastutkintolautakunnan ohjauksessa ylioppilastutkinnon digitalisointia. Ensi keväänä muuttuu viimeisenä sähköiseksi matematiikan ylioppilaskoe. Lukiomme koeviikkojen kokeista suurin osa on jo digitaalisia, monissa oppiaineissa on mahdollisuus valita digitaalinen oppikirja.

Uudistustahti lukiokoulutuksessa silti vain kiihtyy. Elokuun 2019 alussa astuu voimaan uusi lukiolaki, joka lisää henkilökohtaista opinto-ohjausta, tuo opiskelijalle subjektiivisen oikeuden erityisopetukseen, antaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden korkeakoulukurkistukseen ja muuttaa lukiokurssit opintopisteiksi. Lisäksi jokaisen lukiolaisen pitäisi saada mahdollisuus kansainvälisiin kokemuksiin sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamiseen lukion aikana. Uudistukset ovat opiskelijan kannalta merkittäviä, ja meidän lukiossamme hyvin toteutettavia.

Lukiolain lisäksi lukiota tuodaan nykypäivään toiminnallisilla uudistuksilla. Näin halutaan lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä ja korkeakouluihin johtavana koulutusmuotona. Entistä yksilöllisempien ja joustavampien opintopolkujen ja niiden vaatiman ohjauksen ja opiskelun tuen avulla uudistuksen tavoitteet ovat saavutettavissa.

Lokakuussa annettu lukioasetus puolestaan toteaa tavoiteltavasta toimintakulttuurista seuraavasti: Lukion toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa, ja sen tulee edistää kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Opinnoissa tulee tavoitella myönteistä asennetta oppimiseen.

Olemme jo vuosia pyrkineet kehittämään lukiomme toimintakulttuuria asetuksen määräämään suuntaan. Kauhavan lukiossa on käynnistetty tutortoiminta, opiskelijakunnan hallituksen edustajilla on pääsy opettajainkokouksiin, opiskelijakuntaa pyritään kuulemaan eri asioissa. Viimeksi olemme teettäneet lukiolaisillemme hyvinvointikyselyn, jonka ilahduttavat tulokset julkistetaan pikapuoliin koko kouluyhteisölle. Avoimuus, halukkuus yhteistyöhön, kouluyhteisömme hyvinvointi ja turvallisuus sekä aktiivinen verkostoituminen ovat juurtuneet olennaiseksi osaksi toimintakulttuuriamme.  

Opiskelijamme ja opettajamme pääsevät vaikuttamaan pian myös lukion tulevaan opetussuunnitelmaan. Tämä työ käynnistyy jo ensi syksynä, kun olemme saaneet opetushallitukselta nuorten lukiokoulutuksen valtakunnalliset perusteet. Lukion uudistumisen dynamiikasta kertovat osaltaan myös ylioppilastutkinnon kokeiden uusintamahdollisuuksien lisääminen syksyllä 2019 sekä jatko-opintojen muuttuva valintakoejärjestelmä vuonna 2020. Tulevina vuosina lukiokoulutukseen tulevat myös suulliset kielikokeet ja englanninkielinen yo-tutkinto.

Arvoisat kuulijat,

Sinivalkoinen Suomi pärjää jatkossakin osana kansainvälistä yhteisöä ja maailmanlaajuista talousjärjestelmää aktiivisuudellaan. Pieni avoin kansantaloutemme on riippuvainen ulkomaankaupasta, jonka mahdollisimman häiriötön kulku on omien etujemme mukaista. Maailmantaloudessa viime aikoina esiinnousseet kauppasodan merkit, tullien eli tuontimaksujen korottaminen ja eri maiden pyrkimys suojella kansantalouksiaan eivät missään tapauksessa ole isänmaallemme hyväksi.

Suomi on kautta historiansa ollut idän ja lännen välissä, Länsi-Euroopasta katsoen reuna-aluetta. Pienenä maana Suomi on riippuvainen Euroopan Unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kaltaisista järjestöistä. Ison-Britannian kivulias ja kansaa jakava Brexit-prosessi on jo nyt osoittanut sen, miten vaikeaa on irrottautua ylikansallisista järjestöistä. On vaikea kuvitella Finexitiä Suomen tieksi tulevaisuudessa.

Meidän on hyvä huomata se, missä Suomen itsenäisyyttä nykyään puolustetaan. Se ei tapahdu enää sankarillisesti sotavuosien tapaan juoksuhaudoissa ja verisillä taistelutantereille. Suomalaisten selviytymistarinaa kirjoitetaan joka päivä arkisessa aherruksessa kouluissa, terveyskeskuksissa, yrityksissä ja tehtaissa, pankkisalien ja rahamarkkinoiden päätteiden äärellä sekä poliitikkojen, virkamiesten ja talousvaikuttajien kabineteissa, huippukokouksissa ja vienninedistämismatkoilla. Tämä on tärkeä asia lukiolaistemmekin opittavaksi.

Hyvät syksyn kokelaat,

Laajaa yleissivistystä pidetään suomalaisen tietoyhteiskunnan ja lukiokoulutuksen erityisenä vahvuutena. Kyky uuden oppimiseen, tiedon soveltamiseen, kokonaisuuksien hallintaan, yhteistyökykyyn, oma-aloitteisuuteen, yrittäjämäiseen työskentelytapaan ja vuorovaikutustaitoihin kansainvälisissä yhteyksissä ovat avainasemassa työmarkkinoilla. Uskon, että molemmat syksyn kokelaamme – Johanna Karhunmaa ja Jere Kuokkanen – ovat omaksuneet näitä valmiuksia oppiaineiden tietojen ja taitojen ohella. Olette nyt antaneet vaadittavan lisänäytön omasta kypsyydestänne syksyn ylioppilaskirjoitusten yhteydessä. Sen merkkinä saatte kohta valkolakin.

Tästä eteenpäin olette sekä oman tulevaisuutenne että oman sinivalkoisen isänmaanne tulevaisuuden rakentajia. Muistutan mieliin Yhdysvaltain entisen presidentin John F. Kennedyn kuuluisat sanat: ”Älä kysy, mitä maa voi antaa sinulle, vaan mitä sinä voit antaa maalle.”

Onnittelen teitä lämpimästi ylioppilastutkinnon suorittamisen johdosta. Onnea ja menestystä myös jatko-opintoihinne!



Syksyn 2018 yo-tutkinnon tulokset julkaistaan tiistaina 20.11.

Syksyn 2018 ylioppilastutkinnon tulokset

Ylioppilastutkintolautakunta luovuttaa syksyn 2018 tutkinnon tulokset lukioille 20.11.2018 klo 8. Jokainen kokelas saa tietää omat tuloksensa omasta lukiostaan lukion ilmoittamasta ajankohdasta alkaen. Kauhavan lukiossa tulokset opiskelijoiden nähtävissä klo 11.00, kun opettajat ovat ensin tarkistaneet tulokset oman oppiaineensa osalta.

Pisterajatjulkaistaan YTL:n sivuilla 20.11. Tutkinnon suorittaneiden ylioppilaiden nimiä ei julkaista Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla tietosuojasyistä. Kauhavan lukio julkaisee kuitenkin syksyn ylioppilaiden nimet kotisivullaan.

Syksyn 2018 tutkinnon oppilaitoskohtaiset tunnusluvut julkaistaan lautakunnan verkkosivuilla 26.11. klo 12.

Valtion tulo- ja menoarviosta rahaa lukiolaisille ja lukiokoulutukselle

Valtion ensi vuoden vuoden tulo- ja menoarvio lupaa jotain myös lukiolaisille ja lukiokoulutukselle.

* Ensinnäkin koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan käyttöön 2. asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä. Se on 46,80€/kk ja siihen on oikeus opintorahan vähävaraiskorotukseen oikeutetulla alle 20- vuotiaalla sekä vastaavasti pienituloisen perheen alle 17-vuotiaalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijalla.

* Toiseksi lukuvuosittaisten opintotukikuukausien määrä nousee yhdeksästä kuukaudesta kymmeneen.

* Kolmanneksi uuden 1.8.2019 voimaantulevan lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen suunnataan 10 miljoonaa euroa v. 2019. /TU

Opetushallitus hyväksyi Kauhavan lukion kansainvälisen vesistöhankkeen Drops of Life

Opetushallitus hyväksyi Kauhavan lukion ja viiden muun eurooppalaisen koulun kansainvälisen vesistöhankkeen Drops of Life. Virallinen päätös ja tieto rahoituksen suuruudesta tulevat elokuussa. Mukana ovat koulut Espanjasta, Italiasta, Kreikasta, Kyprokselta, Unkarista ja Suomesta. Kauhavan lukio saa tammikuun 2019 lopussa vieraakseen opiskelijoita ja opettajia em. viidestä maasta. #oph #erasmusplus #Kauhava #kauhavanlukio #waterdrops #Finland #Italy #Spain #Greece #Cyprus #Hungary

Kauhavan lukioon 55 uutta ykköstä

Hei,

Kauhavan lukion ensimmäiselle vuosikurssille on valittu 55 uutta opiskelijaa. Uusille ykkösille on lähetetty hyväksymiskirje materiaaleineen 13.6. Lukion opiskelijaksi hyväksymisestä on lähtenyt hakijoille sähköpostiviesti myös Opintopolku-järjestelmän kautta.

Kauhavan lukio ei julkaise valittujen nimiä Pedanetin kotisivuilla tai lukion Facebook-sivuilla EU:n tietosuoja-asetuksen vuoksi. Uusien ykkösten nimilista on nähtävillä lukion kansliassa Kauppatie 109:ssä. Sieltä lukion opiskelijaksi valittu voi tarvittaessa tarkistaa oman nimitietonsa.

Kauhavalla 13.6.2018

Toni Uusimäki
lukion rehtori

Ylioppilas Julia Koskelan puhe 2.6.18

Julia.jpg

Arvoisat riemuylioppilaat, upeat uudet ylioppilaat, rehtori, opettajat ja

hyvät juhlavieraat,


Yksi ajanjakso elämässämme on tullut päätökseen. Olemme nyt suorittaneet hyväksytysti lukion oppimäärän sekä ylioppilastutkinnon, ja sen merkiksi painaneet päähän valkoiset lakkimme. Lukion kohokohtina muistamme varmasti
vielä vuosienkin päästä wanhojentanssit, penkkarit, koko lukion yhteiset elokuvahetket ja hienot reissut. Suurin osa meistä matkasi toisena
lukiovuotena aurinkoiseen Firenzeen, ja pienempi opiskelijaryhmä pääsi osallistumaan ”Pakolaisuus eurooppalaisena ilmiönä” -hankkeeseen, joka
sisälsi muun muassa matkan Saksaan.


Uskallan sanoa jo nyt, että myös tätä päivää tulemme muistelemaan myöhemmin. Kaiken ilon ja juhlan keskellä ei kuitenkaan sovi unohtaa sitä
työn määrää, jonka olemme tehneet tavoitteidemme saavuttamiseksi. Minä
tulen muistamaan lukioajoista myös pitkät lasisiivessä vietetyt koulupäivät, piristykseksi juodut kahvikupit, koeviikot ja läksyjen parissa
ahertamisen. Kovalla työllä ja istumalihaksien ahkeralla treenaamisella muistin sopuikoihin painuivat niin proteiinisynteesin vaiheet kuin
retoriikan keinotkin.  Matematiikan tehtävien kanssa tuli joskus luovutettua liian helposti, mutta enää ei sitäkään tarvitse harmitella.
Vaikka ylioppilaskirjoituksia edeltäneitä unettomia öitä, ja tulosten jännitämistä ei tule ikävä, lukioaikoja varmasti tulee.


Vaikka lukion alkaminen näyttäytyi minulle suurena mahdollisuutena uuden oppimiselle ja uusiin ihmisiin tutustumiselle, mahtui mukaan erilaisia
haasteitakin. Koulukeskuksen sulkeuduttua ikäluokkani vietti peruskoulun viimeiset viikot väistötiloissa ja tiesimme, että myös Kauhavan lukion siirtyminen uusiin tiloihin olisi välttämätöntä. Lukion modernit tilat kuitenkin osoittautuivat positiiviseksi yllätykseksi, enkä jälkeenpäin
olisi voinut toivoa parempaa opiskeluympäristöä.


Ikäluokkamme on tietyllä tavalla ollut väliinputoaja lukiokoulutuksen suuressa uudistustyössä, sekä opiskelutapojen että ylioppilastutkinnon
digitalisaatiossa. Olemme viimeinen ryhmä, joka suoritti lukion oppimäärän vuoden 2003 opetussuunnitelman mukaisesti, mutta samaan aikaan olemme toimineet eräänlaisina koekaniineina. Vaikka suurin osa opiskelustamme
tapahtui vielä lyijykynien ja ruudullisen konseptin maailmassa, saimme osamme digikirjoista ja sähköisistä kurssikokeista. Lisäksi monet meistä
osallistuivat tänä keväänä ensimmäiseen englannin sähköiseen ylioppilaskokeeseen. Myös uudistukset korkeakoulujen valintamenettelyissä,
ja ylioppilastutkinnon painoarvon lisääminen ovat tuoneet omat mausteensa opintoihimme. Pääsykokeet täytyy edelleen säilyttää väylänä korkeakouluun, mutta opinnoissaan jo lukiossa menestyneiden opiskelijoiden rankaiseminen
valtavalla pääsykoestressillä on mielestäni väärin.


Ilmaisen koulutuksen taso, ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu ovat huippuluokkaa suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Tyttöjen pääseminen kouluun ei edelleenkään ole itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa.
Tällaisena päivänä täytyy muistaa olla kiitollinen kotimaastamme ja sen meille suomista mahdolliksuuksista. Lukion loppuessa mahdollisuuksien määrä ei suinkaan vähene: Suomella on tarjota toiselta asteelta valmistuvalle
nuorelle valtava määrä vaihtoehtoja korkeakouluopintoihin.


Tulevaisuutta suunnitellessamme meistä onkin saattanut tuntua samalta, kuin irtokarkkihyllyn edessä seisovasta lapsesta tuntuu: mahdollisuuksia on ollut tarjolla niin paljon, että valinnanvaikeus on iskenyt. Karkkirahat on kuitenkin nyt tienattu. Meidän tehtävänämme on ainoastaan tarttua kauhaan ja valita rapisevaan pussiin suosikkimakumme. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, sillä jo alakoulusta asti kauhani tähtäimessä on ollut yksi, tietty maku. Olen kuitenkin varma, että ajan kanssa me kaikki tulemme löytämään sopivan sekoituksen vahvuuksistamme ja kiinnostuksen
kohteistamme. Hyödynnetään näitä upeita mahdollisuuksia, joita meille tarjotaan!


Monilla meistä puurtaminen jatkui kirjoitusten jälkeen vielä pääsykoemateriaalien parissa. Toisilla meistä on jo taskunsa pohjalla täydellisen sekoituksen sisältävä karkkipussi, mutta toisilla unelmien jahtaaminen jatkuu edelleen. Helsingin Sanomien mukaan yhä useampi lukiolainen viettää välivuoden – omasta tahdostaan tai tahtomattaan.
Välivuoden voi  onneksi viettää monella tavalla: yksi hioo pääsykoekunnon huippuunsa, toinen avartaa maailmankuvaansa matkustelemalla, ja kolmas
tekee töitä. Välivuosi voi vierähtää myös puolustusvoimien palveluksessa. Voimme itse valita, suhtaudummeko välivuoteen uhkana vai mahdollisuutena.


Kaikkien uusien ylioppilaiden puolesta haluaisin kiittää lukiomme rehtoria sekä ryhmänohjaajiamme. Suuret kiitokset koulusihteerilemme, kaikille opettajille ja opinto-ohjaajallemme. Vaikka opiskelijat vaihtuvat, te
kanavoitte ammattitaitonne siten, että vuosittain uusi ikäluokka saavuttaa sen päämäärän, johon lukiokoulutus tähtää. Kiitos myös vanhemmille
arvokkaasta työstä, jonka olette tehneet koko 12-vuotisen koulutiemme aikana: opiskelumme ei olisi ollut mahdollista ilman teidän korvaamatonta
tukeanne. Toivottavasti valkolakkimme näyttäytyvät teille eräänlaisena palkintona tekemästänne työstä.


Erityiskiitokset haluaisin osoittaa omille vanhemmilleni. Kiitos siitä, että olette korostaneet opiskelun tärkeyttä ja kannustaneet minua kulkemaan kohti unelmiani ja tavoitteitani. Kiitos Marialle siitä, että olet kulkenut
koko tämän matkan kanssani: siskona, ystävänä, riitapukarina, tukena ja joskus myös kilpakumppanina.


Uudet ylioppilaat, tehdään tästä päivästä yhdessä upea ja ikimuistoinen. Vaikka tunnelmani lähdön hetkellä ovat haikeat, tunnen myös ylpeyttä ja
suurta riemua. Onnea ja menestystä teille jokaiselle! Arvoisa juhlayleisö ja hyvät opettajat, teille haluan toivottaa aurinkoista ja oikein ihanaa
kesää!

Rehtori Toni Uusimäen ylioppilasjuhlassa 2.6.2018

Ylioppilasjuhlapuhe 2.6.2018

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT

”Älä sano ehkä, jos voit sanoa kyllä.

Älä sano katsotaan huomenna

jos voit jo tänään sanoa ei.

Älä sano lintu kuin lintu,

sano pääskynen tai haukka.

Älä sano kukka kuin kukka,

sano keltavuokko... ja kissankello.

...Älä huokaa, jos sinun on huudettava...

...Älä, älä koskaan suutele otsalle

jos voit suudella suoraan suulle...

 

Tällä katkelmalla Tommy Tabermannin runosta Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen haluan toivottaa juhlayleisön tervetulleeksi kevään ylioppilasjuhlaamme ja lukuvuotemme päätöstilaisuuteen. Vaikka runon avaaminen ja tulkitseminen on aina yksilökohtaista, luulen ymmärtäväni sen, mitä runoilija haluaa sanoa. On oltava avoin, rohkea, rehellinen, tahdonvoimainen ja ilmaisussaan täsmällinen. Kaikki nämä ovat sellaisia ominaisuuksia, joita lukio pyrkii opiskelijoissaan kehittämään ja joita löytyy tänään lakitettavissa kevään kokelaissamme.

Meidän toukokuumme on ollut uskomattoman lämmin pitkän ja lumisen talven jälkeen. Luonnon voimakas vihreys, energisoiva auringonpaiste ja kotipuutarhojen kukkaloisto luovat upeat puitteet myös tämän kevään ylioppilasjuhlalle. Elämäniloa ja voimaa huokuvat niin ulkoiset olosuhteet kuin nuoret sankarimme täällä sisällä.

Toivotan juhlaamme lämpimästi tervetulleiksi Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaat 50 vuoden takaa. Lakitusvuotenne 1968 piirtyi historiaan voimakkain vedoin. Maailma kuohui enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Euroopassa elettiin hullua vuotta: Tšekkoslovakiassa neuvostopanssarit murskasivat ns. ihmiskasvoisen sosialismin, ja radikaali opiskelijaliike mielenosoituksineen levisi Ranskasta ainakin kymmeneen muuhun Euroopan maahan. Kiinassa tuhottiin vanhaa kulttuurivallankumouksen pyörteissä. Yhdysvallat taisteli Vietnamissa ja menetti salamurhaajien luoteihin kaksi tulevaisuuden toivoa: presidenttiehdokas Robert Kennedyn ja kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin.

Levottomuuden laineet eivät näytä tuolloin juurikaan lyöneen lukiomme edeltäjään Kauhavan yhteiskouluun. Vuosikertomuksen mukaan itsenäisyyden 50-vuotisjuhla oli ollut lukuvuoden huomattavin tilaisuus, jonka keskeisin ohjelmanumero oli ollut oppilaiden esittämä "Kansamme vaiheita sanoin ja sävelin". Koulun toimintaan oli saatu syyslukukaudella merkittävä lisä, kun koulukiinteistössä aloitettiin kouluruokailu. Pakasteruokien puolesta kävi puhumassa itse kouluylilääkäri Hultin.

Yhteiskoulun kannatuskerho ja luontoyhdistys Naskukurkooset toimivat aktiivisesti, mutta meidän opiskelijakuntamme hallitusta vastaava Teinikunta sai passiivisuudestaan sapiskaa. Esiin nousi ensimmäistä kertaa ajatus teinikunnan korvaavasta kaikkien luokkien oppilaskunnasta.

Hyvät kuulijat,

Meidän tämänvuotisen juhlamme teemana on mahdollisuus, jota lähestymme eri ohjelmanumeroissa. Itse aion pohtia käsitettä kaupunkimme, kouluyhteisömme ja yksittäisten opiskelijoidemme näkökulmasta.

Vuonna 2009 kuntaliitoksella muodostettu Kauhava on viime vuosina kokenut kovia. Kauhavalaisten sielua ja identiteettiä kirpaisi eniten Lentosotakoulun ja sen joukko-osaston lakkauttaminen joulukuussa 2014. Valtion saneeraustoimet ovat muutenkin tuntuneet ikäviltä. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden kanslia siirtyi Seinäjoelle, ja VR:n junien pysähdyskertoja Kauhavan asemalla vähennettiin selvästi. Keskustaajamaa ja lähikuntia ei Härmän aseman avaaminen paljon auta, jos junaan ei entiseen tapaan pääse Kauhavalla.

Kuntaliitoksen jälkeen kaupungin väkiluku on notkahtanut yli tuhannella henkilöllä. PrimaPower on siirtämässä tuotantonsa Seinäjoelle. Kouluverkkoa on karsittu Kauhavalla kovalla kädellä pitkälti sisäilmaongelmaisten koulurakennusten vuoksi. Vanha koulukeskus purettiin kokonaisuudessaan viime vuoden alussa.

Kaikilla näillä kielteisiksi koetuilla asioilla on ollut vaikutuksensa kaupunkimme ilmapiiriin ja vetovoimaisuuteen. Mutta edellä mainitut takaiskut eivät kerro koko totuutta. Kouluväkeä asia kiinnostaa, koska kaupungin koettu elinvoimaisuus näkyy väkiluvussa ja sen muutoksissa, viihtyvyydessä, paikkakunnalle asettumisessa ja lopulta tuloveroprosentissa.

Negatiivinen kierre on kuitenkin katkaistavissa. Kauhavalla on paljon vireillä, mikä toivottavasti vähitellen heijastuu myös kaupungin veto- ja pitovoimaan, jota pohditaan paljon Kauhavan kaupungin vuoteen 2025 ulottuvassa strategiassa. Se luo mielestäni uskoa tulevaan.

Härmän Powerpark on laadukas huvipuisto, joka vetää kasvavia matkailuvirtoja kaupunkiimme. Domretor laajentaa merkittävästi, Skaala ponnistelee kohti uutta nousua ja tänä vuonna aloitetaan ymmärtääkseni ABC-liikenneaseman rakennustyöt. Muut kaupungin kärkiyritykset pärjäävät nähdäkseni suhteellisen hyvin maamme vahvan taloudellisen kasvun siivittäminä.

Ilman vahvaa yritystoimintaa ei ole hyvinvointia, työpaikkoja ja hyviä elämisen edellytyksiä. Tämä ymmärretään varmasti kaupungin lukiokoulutuksessa. Jos haluamme saada takaisin edes osan meiltä maailmalle lähtevistä, Kauhavasta on tehtävä mahdollisimman houkutteleva paluumuuttajan kannalta. On mahdollistettava hyvä elämä kaikenikäisille, mutta erityisesti nuorille perheille.

Kaupungin perusrakenteiden on oltava kunnossa – ja tämä tarkoittaa myös kouluja. Lukiomme on ollut jo yli kolme vuotta väistötiloissa. Uusi koulukeskus-monitoimitalo on vihdoin lähtenyt rakentumaan, ja valmista pitäisi olla maaliskuussa 2020. Voin vakuuttaa, että rehtorin korville kauneinta musiikkia on viime viikkoina ollut se ääni, joka syntyy teräsbetonipaalujen junttaamisesta maaperään Jylhäntiehen ja Kirkkotiehen rajoittuvalla tontilla.

Kauhavalaisessa lukiokoulutuksessa on mielestäni ymmärretty sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden merkitys. Härmän lukio painottaa palveluyrittäjyyttä, ja me olemme rakentamassa uusia polkuja yrittäjyyteen ja yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Kauhavan lukiolla on aiemmin ollut yhteistyötä ammatillista toista astetta edustavan Suomen Yrittäjäopiston kanssa. Ensi kevätlukukaudella tarjoamme Seinäjoen ammattikorkeakoulun Yritystoiminta ja yrittäjyys –verkkokurssin opiskeltavaksi. Avauksia on todennäköisesti tulossa myös yliopistoihin päin.

Arvoisa juhlaväki,

Menestys syntyy nykyään niin yritysten, oppilaitosten kuin erilaisten yhteisöjenkin joukossa avoimesta vuorovaikutuksesta, yhteistyökyvystä ja verkosto-osaamisesta. Kauhavan lukio on ollut 2000-luvun alusta lähtien hyvin aktiivinen verkostotoimija alueellisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Olemme toista vuotta mukana valtakunnallisessa lukioiden kehittämisverkostossa yhdessä 84 muun suomalaisen lukion kanssa. Pysymme sen avulla hyvin perillä lukiokoulutuksen nykyisistä trendeistä. Samalla lukiot oppivat toisiltaan hyviä käytänteitä.

Ne ovat tarpeen, koska lukiota uudistetaan vauhdikkaasti. Uusi lukiolaki tulee todennäköisesti voimaan elokuussa 2019. Se muuttaa lukiokurssit opintopisteiksi, antaa lisää mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävään opiskeluun, velvoittaa lukiot yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, antaa opiskelijalle nykyistä paremmat mahdollisuudet kansainväliseen vuorovaikutukseen, poistaa rajat ylioppilaskokeiden uusimismahdollisuuksilta sekä antaa lukiolaisille oikeuden erityisopetukseen ja henkilökohtaisiin tarpeisiin pohjautuvaan oppimisen tukeen. Uusi laki edellyttää jälleen uutta opetussuunnitelmakierrosta, jotta uudet opetussuunnitelmat tulisivat voimaan syksyllä 2021.

Edellisen opetussuunnitelman saimme aikaan yhteistyössä lähilukioiden kanssa. Tämä kannusti meitä yhteisen vesistöhankkeen suunnitteluun, jonka seurauksena kuusi lukiota toteutti kuluvan lukuvuoden aikana Pohjalta pintaan –hankkeen, joka on entisestään lisännyt lukioiden ja oppiaineiden välistä yhteistyötä. Toukokuun puolivälissä opiskelijamme perehtyivät veteen todella monista näkökulmista. Teemaviikkoon sisältyi paljon toiminnallisuutta: vesianalyysejä ja niiden vertailuja, melontaa, kalastusta ja kalankäsittelyä, vesikriisejä, työpajoja, vedenpuhdistamovierailuja sekä kaikkien lukioiden Lappajärven Kivitipussa järjestämään teemapäivään, joka huipentui kirkkovenekisaan ja tukkilaisnäytökseen.

Lukiolaistemme osallistumisaktiivisuus oli korkeaa tasoa. Teemaviikko oli yhteishenkeä rakentava eikä läksyttömyys lukuvuoden loppusuoralla ketään haitannut. Lukio-opinnot vaativat työtä, mutta pelkkä pänttääminen ei nykylukiolaiselle riitä. Uskon, että olemme Kauhavan lukiossa osanneet hyvin yhdistää laadukkaan ja vaativan opetuksen lukiolaisen vaihtelunhaluun ja viihtymistarpeeseen.

Arvoisa juhlayleisö,

Tänä keväänä valkolakin saa valtakunnassa lähes 26 800 kokelasta, joista 51 pääsee ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta. Vain kaksi niistä kokelaistamme, joilla oli mahdollisuus saada tutkinto valmiiksi kevään kirjoituksissa, ei vielä ylittänyt maaliviivaa.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulosta voi luonnehtia erinomaiseksi. Olimme Yleisradion lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon pakollisena kirjoitettavien aineiden keskiarvot, sijalla 48 kaikkiaan 405 päivä- ja aikuislukion joukossa. Tämä tulos vei meidät eteläpohjalaisten lukioiden ykkössijalle, josta olemme iloisia ja ylpeitä.

Haluan kiittää hienosta menestyksestä kaikkia opettajiamme, taitavia kokelaitamme ja heidän kotijoukkojaan. Päämäärien saavuttaminen vaatii kovasti työtä. Kuten englanniksi todetaan: ”No pain, no gain” eli ilman vaivannäköä ei tule tulosta. Tämä pätee niin opiskeluun kuin urheiluunkin.

Pakollisista aineista olemme perinteisesti pärjänneet äidinkielessä selvästi maan keskiarvoa paremmin. Tänäkin vuonna tulos oli erinomainen. Kirjoittajista 45 prosenttia sai joko laudaturin tai eximian. Äidinkielessä saman parhaan pistemäärän kirjoitti peräti viisi opiskelijaa.

Menestyimme pakollisissa aineissa selvästi yli maan keskitason myös ruotsissa, englannissa, lyhyessä matematiikassa, biologiassa, historiassa, psykologiassa ja yhteiskuntaopissa. Ylimääräisinä kirjoitetuissa aineissa tulos oli erinomainen yhteiskuntaopissa, saksassa ja uskonnossa. Tuloksemme oli selvästi Suomen keskitasoa parempi myös ruotsissa, biologiassa ja psykologiassa.

Ylioppilasjuhliin liittyy aina ripaus haikeutta. Kauhavan lukion ja yläkoulun pitkäaikainen koulusihteeri Leena Jouppi jää eläkkeelle kesäkuun lopussa oltuaan meillä töissä 34 vuotta. Haluan kiittää sinua, Leena, molempien koulujen puolesta työpanoksestasi. Varmaan monissa kodeissa sinut tunnetaan oppilaista välittävänä oheiskasvattajana. Olet varmasti aplodien arvoinen.

Hyvät kevään kokelaat,

Tullessanne lukioon syksyllä 2015 yläkoulun opettajat kuiskuttelivat, että saimme lukioon lahjakkaan ikäluokan. He olivat oikeassa. Te jäätte opettajienne mieleen keskimäärin hyvin aktiivisena, koulumyönteisenä, kunnianhimoisena ja joustavana ikäluokkana. Sanoin teille pienessä puheessani penkkaripäivänä, että teihin on voinut aina luottaa. Suomalainen yhteiskunta on pitkään perustunut sopimiseen ja luottamukseen. Teillä on asenne kunnossa, joten uskon teidän menestyvän tulevaisuudessa hienosti myös jatko-opinnoissanne.

Lukiomme on myös mahdollistanut teille paljon. Olemme pyrkineet luomaan väistöoloissa niin teille kuin muillekin opiskelijoille niin hyvän ja laadukkaan opiskeluympäristön kuin mahdollista. Lukio-opintojen keskiössä on yhä hyvä perustyö eri oppiaineissa, mutta paljon muutakin olemme yhdessä ennättäneet.

Lukion erilaisissa hankkeissa on pyöritetty yrittäjyyteen kytkeytyvää Digilaaria yhdessä Suomen yrittäjäopiston, Kauhavan yrittäjien ja Härmän lukion kanssa. Olemme juhlineet satavuotiasta Suomea koko kouluyhteisön voimin monin eri tavoin.

Viime vuodelta jäivät mieleeni erityisesti Kauhavan lukion ja kahden pääkaupunkiseudun lukion yhteistyö Pakolaisuus eurooppalaisena ilmiönä –projektissa sekä lukiomme osallistujamäärältään suurin kansainvälisyyskasvatukseen liittyvä hanke: opintoretki Italian Firenzeen, eurooppalaisen sivistyksen ja taidehistorian sydämeen. Oma ahkeruutenne ja lukion tarjoama mahdollisuus veivät 36 opiskelijaa ja neljä ohjaavaa opettajaa opintoretkelle, jota varmasti muistelette vielä kauan lukiovuosien jälkeenkin.

Amerikkalainen kirjailija ja lentäjä Richard Bach kirjoitti 70-luvun alussa teoksen Lokki Joonatan. Siinä kerrotaan vapaudesta, elämisen riemusta ja itsensä toteuttamisen rajattomista mahdollisuuksista. Kirjasta löytyy myös näkemys opettajan ja oppilaan ihanteellisesta yhteispelistä. Bachin sanoin:

”Joonatan oli alituisesti jokaisen oppilaansa rinnalla näyttämässä, kehottamassa, vaatimassa, auttamassa. Se lensi oppilaidensa kanssa yön ja pilvien ja myrskyn halki, ja ne nauttivat siitä.”

Teistä voi tulla tavallisia lokkeja tai korkealle kiitäviä kotkia. Yhtä kaikki: nouskaa siivillenne!

 

Juhlayleisölle toivotan hyvää ja aurinkoista kesää!

Kauhavan lukion kevään 2018 ylioppilaat

ylioppilaslakit k17.jpg

LÄMPIMÄT ONNITTELUT KAUHAVAN LUKION UUSILLE YLIOPPILAILLE!

Hietikko Roosa

Hilden Sara

Huhdankoski Elina

Ihanamäki Tatu

Isosomppi Mika

Kangas Aarne

Kangas Oona

Kankaanpää Nella

Kari Annamaria

Karjalainen Kristiina

Kelja Juulia

Kettula Kasperi

Kivikangas Emma

Koivisto Jenniina

Kojola Lenni-Kalle

Korpi Kiia

Koskela Julia

Koskela Maria

Kottari Santeri

Kujanpää Hannu

Lahti Ossi

Lakso Mira

Lehtinen Eero

Liinamaa Sanni

Lindgrén Juuso

Malminiemi Veera

Mars Marika

Mäkipelkola Merja

Mäkipernaa Joona

Nahkala Samuli

Nisula Arttu

Orrenmaa Samuel

Passi Sara

Peltola Venla

Perälä Oskari

Pienisaari Topias

Pollari Markus

Prusti Veera

Salonen Roope

Silla Noora

Sippola Essi

Sippola Laura

Sjöblom Heidi

Sjöblom Kiira

Teppo Lotta

Toppari Konsta

Toppari Niina

Ulvila Aaro

Vainio Laimi

Valkama Suvi

 

Yht. 50






Kauhavan lukio Yleisradion valtakunnallisessa vertailussa Etelä-Pohjanmaan ykkönen

Kauhavan lukio menestyi mainiosti valtakunnallisessa lukiovertailussa, jonka Yleisradio julkisti perjantaina 25. toukokuuta. Lukiomme on maan 405 päivä- ja iltalukion joukossa sijalla 48. Tämä nostaa Kauhavan lukion tänä keväänä Etelä-Pohjanmaan lukioiden ykköseksi.

Listaus on tehty Ylioppilastutkintolautakunnan julkaisemien tietojen pohjalta. Lukioiden järjestys perustuu ylioppilaskirjoituksissa pakollisten oppiaineiden keskiarvoon. Kauhavan lukion pakollisten aineiden keskiarvo on 4.73. Lukiovertailun kärjestä löytyy pääosin Helsingin suuria lukioita, jotka miehittävät kärkisijat vuodesta toiseen.

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkieli on pakollinen kaikille. Kolme muuta kirjoitettavaa ainetta valitaan seuraavista: toinen kotimainen kieli, yksi vieras kieli, matematiikka ja reaaliaineet.

Lukion rehtori Toni Uusimäki katsoo menestyksen perustuvat lahjakkaisiin opiskelijoihin, laadukkaaseen opetukseen ja opiskelijan tukemiseen lukio-opinnoissa. Lukion perustehtävän ohella Kauhavan lukiossa kiinnitetään huomiota erilaisiin projekteihin, opiskelijoiden viihtyvyyteen ja verkostotyöhön.

Kauhavan lukiossa lakitetaan lauantaina 2.6. kaikkiaan 51 ylioppilasta.

Linkki YLEn lukiovertailuun löytyy tästä: Koko Suomen yo-tulokset



Lukiossa projektiviikko 14.-18.5.

Ensi viikolla huipentuu kuuden lukion yhteinen Pohjalta pintaan -hanke. Tulevalla viikolla vettä ja sen ominaisuuksia tarkastellaan kaikissa lukioissa ja kaikissa oppiaineissa Kauhavan, Härmän, Evijärven, Lappajärven, Alajärven ja Vimpelin lukioissa. Perjantaina 18.5. lukiot järjestävät Lappajärven Kivitipussa yhteisen teemapäivän, johon osallistuu yli 300 lukiolaista, kuuden lukion opettajia ja lukuisia yhteistyökumppaneita. Päivä huipentuu kahden nopeimman kirkkovenesoutujoukkueen finaaliin aidossa Oxford - Cambridge -hengessä.

Kauhavan lukion työpäivät 2018-2019

Ohessa Kauhavan lukion ensi lukuvuoden työpäivät. Kannattaa huomata se, että osa ylioppilaskirjoituksista järjestetään peräkkäisinä päivinä. Viikolla 15 huhtikuussa 2019 Kauhavan lukion ykköset ja kakkoset osallistuvat kaksivuotisen Pohjalta pintaan -hankkeen järjestyksessä jo toiseen projektiviikkoon.

Teatteriesitys Veden muisti Härmä-salissa to 12.4. klo 13.00

Hei,

Torstaina 12.4. kaikki Kauhavan lukion ykköset ja kakkoset sekä 4-6 opettajaa osallistuvat Härmän koulukeskuksen Härmä-salissa Ahaa-teatterin esitykseen Veden muisti. Näytelmä perustuu Emmi Itärannan samannimiseen teokseen. Sen on näyttämölle sovittanut ja ohjannut Tommi Kainulainen. Teatteriesityksen käsiohjelman löydät klikkaamalla tästä

Näytelmä käsittelee ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä Itärannan fiktiivisen kertomuksen kautta. Näytelmä alkaa Härmä-salissa klo 13.00 ja kestää noin kaksi tuntia. Se on opiskelijoille ja opettajille maksuton ja rahoitetaan lukio Pohjalta pintaan -vesistöhankkeesta.

Lukiolaiset (max. 76) ja Härmään lähtevät opettajat (esim. Juha, Sari, Teija, Antti, Henna ja Toni) nousevat Mantelan liikenteen kahteen bussiin klo 12.10 SYO:lla. Lähdemme kohti Härmän lukiota viimeistään klo 12.20. Paluumatka alkaa heti esityksen jälkeen n. klo 15.00.

Ahaa-teatteri on tehnyt esitystä varten oppimateriaalia ja palautelomakkeen, jonka löydät tästä. Oppimateriaali on pdf-tiedostoina löydettävissä tämän viestin yhteydestä. 

Ajatuksia herättävää teatteriesitystä toivottaen

Toni Uusimäki, rehtori

Veden muisti.jpgVeden muisti2.jpg

Liitteet:

VEDEN MUISTI oppimateriaali.pdf

YTL: Uusissa Apple-tietokoneissa ongelmia kevään ylioppilaskokeissa

Hei,

ohessa YTL:n tuore tiedote Applen uusimpiin koneisiin liittyneestä Abitti-ongelmasta. Jos sinulla on Applen kannettava, lue YTL:n viesti huolellisesti läpi. Kauhavan lukion kannettavissa ei ongelmaa ollut tämän päivän 14.3.2018) reaaliaineiden kokeessa.

Toni Uusimäki, rehtori

 

YTL:

Kevään 2018 digitaaliset ylioppilaskokeet ovat alkaneet rauhallisesti. Lukioiden yhteydenottoja on tullut tänäkin koepäivänä joitakin kymmeniä, mikä on tavanomainen määrä.

Muutamien yhteydenottojen perusteella on selvinnyt, että uusimpien Apple-tietokoneiden näppäimistö ja kosketusalusta eivät toimi Ylioppilastutkintolautakunnan tutkintoa varten lähettämien kokelaiden koneiden USB-muistien kanssa.

YTL:n kurssikoejärjestelmä Abittiin tuli alkuvuodesta päivitys, jonka myötä joissakin Apple-tietokoneissa näppäimistö ja kosketusalusta saatiin toimimaan. Valitettavasti tämä päivitys on jäänyt pois kevään digitaalisissa ylioppilaskokeissa käytettävistä USB-muisteista, jolloin näppäimistö ja kosketusalusta eivät toimi niillä koneilla, jotka kärsivät samasta ongelmasta Abitissa syksyllä.

Ongelma ei siis koske niitä Apple-tietokoneita, joiden näppäimistö ja kosketusalusta toimivat Abitissa jo syksyllä. Lukiot voivat varautua asiaan tekemällä uusia USB-muisteja niiden ohjeiden mukaisesti, jotka YTL lähettää lukioille tekstiviestillä torstaina 15.3. klo 11:een mennessä, tai varaamalla koetilaan ylimääräisiä varakoneita. Pahoittelemme lukiolle aiheutuvaa ylimääräistä työtä.

 

Linkki tiedotteeseen: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/561-uusissa_apple-tietokoneissa_ongelmia_kevaan_ylioppilaskokeissa

Kevään yo-kirjoitukset 12.3.-26.3.2018

Kevään ylioppilaskirjoitukset jatkuvat Kauhavan lukiossa maanantaina 12.3. alkavalla äidinkielen esseekokeella. Yo-kirjoituksiin osallistuu keväällä kaikkiaan 60 kokelasta, josta abiturientteja on 53.

Mentaalivalmentaja Katja Pasanen antaa viisi vinkkiä kevään yo-kirjoittajille. Löydät ne tästä linkistä.

Kirjoituspäivät ovat seuraavat:

KIRJALLISET KOKEET 
ma 12.2. äidinkieli (suomi ja ruotsi), tekstitaidon koe (paperilla)
ma 12.3. äidinkieli (suomi ja ruotsi), esseekoe (paperilla)
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe (paperilla)
ke 14.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia (paperilla),
maantiede, terveystieto
pe 16.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
ranska
espanja
saksa
venäjä (paperilla)
ma 19.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 21.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka (paperilla), biologia
pe 23.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
englanti
ranska
espanja
saksa
venäjä (paperilla)
italia
portugali
latina
saame (paperilla)
ma 26.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla)
ke 28.3. saamen äidinkielen koe (paperilla)

Uusintakuulustelu 15.3. Ilmoittaudu kokeeseen kansliaan 13.3. klo 12.20 mennessä

Neljännen jakson hylätyn arvosanan uusintakuulustelu järjestetään torstaina 15.3. klo klo 14.05−18.05 luokassa 372äi.  Kokeeseen on ilmoittauduttava kansliaan viimeistään ti 13.3. klo 12.20 mennessä. 

Muista, että ilmoittautuminen uusintakuulusteluun katsotaan yrityskerraksi, vaikka opiskelija ei osallistuisikaan uusintaan (poikkeuksena sairaustapaukset).

Koeaika on yhden kokeen tekijällä 2-3h, kahta koetta uusivalla 4h. Uusinnassa voi yrittää korottaa korkeintaan kahta koetta kerralla.

Toni Uusimäki, rehtori

11 keskeistä muutosta.jpg

Lukiota on tarkoitus uudistaa merkittävästi uuden lukiolain ja -asetuksen myötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää laajan lausuntokierroksen suunnitellusta lukiolaista, jonka pitäisi tulla voimaan v. 2019. Uudistukset käynnistyvät toden teolla elokuussa 2021, kun lukiot saavat uudistettua opetussuunnitelmansa.

Niinistölle lähes 70 prosenttia äänistä Kauhavan lukion nuorisovaaleissa

 

Nykyinen tasavallan presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö sai Kauhavan lukion nuorisovaaleissa 69,6 prosentin kannatuksen. Toiseksi nousi valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen 9,8 prosentin kannatuksella. Kolmannen sijan jakoivat Suomen Keskustan Matti Vanhanen ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds, jotka molemmat saivat 5,4 prosentin kannatuksen.

Muiden ehdokkaiden osuus äänistä oli seuraava: Vihreän liiton Pekka Haavisto 4,3%, perussuomalaisten Laura Huhtasaari 2,2% ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Tuula Haatainen 2,2%. Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen ei saanut vaalien ensimmäisellä kierroksella yhtään ääntä.

Nuorisovaalit järjesti Kauhavan lukion oppilaskunta perjantaina 12.1.2018. Lukiolaisten äänestysprosentti oli 72,4.

Äänestystulos olisi merkinnyt varsinaisissa vaaleissa Sauli Niinistön valintaa jo presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

Rehtori Toni Uusimäen puhe itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa

ITSENÄISYYS- JA YLIOPPILASJUHLA 5.12.2017


https://peda.net/id/7bde636cd9b
Rehtori Toni Uusimäki

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT SOTAVETERAANIT JA SOTAINVALIDIT

HYVÄ JUHLAVÄKI

Olemme kokoontuneet viettämään itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlaa poikkeuksellisen arvokkaana vuotena. Suomen tasavalta täyttää huomenna sata vuotta. Tasavuosia on tänä vuonna juhlittu poikkeuksellisen laajasti ja kattavasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Myös omassa koulussamme olemme järjestäneet pitkin syksyä monia tapahtumia Suomi 100 –teemaan liittyen. Olemme muiden muassa käyneet luontoretkellä, vierailleet senioritansseissa, kahvitelleet seurakuntakodissa, katsoneet Tuntemattoman sotilaan uusimman elokuvaversion ja kutoneet juhlavuoden seinätekstiilin. Tänään saamme juhlia nuorekkaasti, mutta samalla arvokkaasti ja kansakuntamme perinteitä ja osaamista arvostaen isänmaatamme ja pian lakitettavaa syksyn kokelastamme.

Lukion juhlatilaisuuteen on saapunut sotaveteraanien ja -invalidien edustajia . Olette lämpimästi tervetulleita! Teidän ja muiden veteraanijärjestöjen Vapauden viestin jatkamisesta on tullut olennainen osa koulumme itsenäisyysjuhlaa. Tänään viesti siirtyi uudelle ikäluokalle jo 17. kerran. Siihen kiteytyy veteraanijärjestöjen henkinen perintö niin nykyisille kuin tuleville sukupolvillekin. Teidän uhrauksenne ja sankaruutenne eivät olleet turhia. Tieto siitä tavoittaa Kauhavan lukion opiskelijat ja henkilökunnan myös tulevaisuudessa, vaikka jokainen aika rakentaakin omat sankarinsa.

Suomen itsenäisyyden perusta luotiin Venäjän vallan aikana, kun Suomen lähes 700 vuotta kestänyt valtioyhteys Ruotsiin katkaistiin. Entisestä Itämaasta, Ruotsin maakunnasta tuli Suomen suuriruhtinaskunta, joka sai autonomian, sisäisen itsehallinnon. Suomi sai säilyttää entiset lakinsa, oikeutensa ja evankelisluterilaisen uskonnon. Suomalaisten käsitys omasta erillisyydestään vahvistui entisestään, kun suuri-ruhtinaskunta sai omat hallintoelimet, tullirajan Venäjää vastaan, verovarat omaan käyttöönsä ja piristysruiskeen talouselämän kehittämiseen. 1800-luvun alkupuolen kansallinen herääminen vahvisti vähitellen suomen kielen asemaa ja suomalaisten omanarvontuntoa ja loi pohjaa oman identiteetin muodostumiselle.

Suomen valtiollinen itsenäistyminen vuonna 1917 ei olisi ollut mahdollinen ilman autonomian aikaa, kunnallista itsehallintoa, omien valtioelinten toimintaa ja itsenäistä talouspolitiikkaa. Kaikki edellämainitut tekijät antoivat vankan henkisen ja aineellisen pohjan itsenäistymiselle. Venäläisten suomalaisiin kohdistama sortopolitiikka, ensimmäisen maailmansodan tarjoama mahdollisuus sekä Venäjän tsaarin syökseminen vallasta maaliskuussa 1917 antoivat lopullisen kipinän itsenäisyysjulistukseen ja Suomen irrottautumiseen Venäjän imperiumin yhteydestä.

Eduskunnan antama itsenäisyysjulistus 6. joulukuuta 1917 ei kuitenkaan ollut erityinen tähtihetki monille suomalaisille. Maassa oli Saksan maihinnousun uhan takia 40 000 venäläistä sotilasta. Viljantuonti Venäjältä oli katkennut ja elintarvikepula oli ankara. Monet näkivät kaupungeissa nälkää, ja Koillismaalla turvauduttiin jopa pettuleivän syöntiin. Venäjän armeijan tilausten ja linnoitustöiden loppuminen kasvatti työttömyyttä. Pahinta oli kuitenkin yhteiskunnallisen tilanteen voimakas kärjistyminen maailmansodan oloissa. Suomen ennennäkemättömön voimakas politisoituminen jakoi kansaa porvarillisten puolueiden kannattajiin, joiden yksityisarmeijaksi nousivat suojeluskunnat sekä sosialidemokraatteihin, joita tukivat punakaartit. Tammikuun 1918 lopussa valkoisten suojeluskunnat aloittivat venäläisten riisumisen aseista Pohjanmaalla, ja punakaartit julistivat vallankumouksen alkaneeksi Helsingissä.

Vapaussota päättyi toukokuussa 1918 valkoisten voittoon. Lyhyestä veljessodasta tuli verinen: noin 36 600 valkoista ja punaista kuollutta. Heistä varsinaisissa taisteluissa menehtyi 9400. Noin 74 000 punaista suljettiin vankileireille, joissa nälkä, taudit ja teloitukset veivät 13 500 punavangin hengen. Vangeista valtaosa armahdettiin vuoden 1918 loppuun mennessä ja loput vuosina 1920-1927.

Itsenäisen Suomen synnytystuskat olivat siis kovat. Tilannetta pahensi entisestään espanjantautina tunnettu influenssaepidemia, joka kesää 1918 seuranneen kahden vuoden aikana vei vielä 20 000 suomalaisen hengen. Pohjantähden alla asusteli varsin kurjat lähtökohdat saanut kansakunta.

Arvoisat kuulijat,

Vuoden 1917 Suomi muistutti monessa suhteessa kehitysmaata. Kansanterveys oli heikoissa kantimissa. Vuonna 1917 syntyneistä lapsista joka kahdeksas kuoli ennen ensimmäistä ikävuottaan. Nykyään imeväiskuolleisuus on Suomessa alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa; vain 1,9 promillea. Sata vuotta sitten naiset saivat keskimäärin 3,7 lasta, viime vuonna vain 1,6. Sadan vuoden takainen syntyvyys on samaa tasoa nykypäivän Kenian ja Pakistanin kanssa. Nykyinen syntyvyys heikentää kansamme elinvoimaisuutta. Kahdesta ihmisestä pitäisi mielellään tulla kaksi väestöllisen dynamiikan takia.

Ammatissa toimivasta väestöstä sai maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa noin 70 prosenttia vuonna 1917, teollisuudesta ja rakentamisesta 10 ja palveluelinkeinoista vain 8 prosenttia. Tilanne oli tuolloin hyvin samankaltainen kuin useissa nykyisissä kehitysmaissa. Tänään palveluelinkeinoista saa elantonsa noin 70 prosenttia, teollisuudesta ja rakentamisesta 28 ja maataloudesta noin 3 prosenttia.

Suomi oli vuosina 1917 ja 1918 kuin moni nykyisistä romahtaneista valtioista. Köyhä, yhteiskunnallisesti jakautunut ja sisällissodan haavoittama. Onneksemme vältimme pahuuden kierteen, jossa väkivalta ruokkii uutta väkivaltaa. Meillä oli viisaita poliitikkoja ja valtiomiehiä, jotka ottivat tehtäväkseen kansakunnan eheyttämisen. Veljessodan hävinnyt osapuoli otettiin mukaan päätöksentekoon ja eduskunta alkoi vilkkaasti säätää yhteiskunnallisia epäkohtia korjaavia lakeja. Torppareiden ja vuokratilallisten asemaa parannettiin, mikä synnytti maahamme paljon uusia maa- ja metsätiloja. Merkittäviä uudistuksia olivat myös oppivelvollisuus- ja uskonnonvapauslait, progressiivinen tulo- ja omaisuusverolaki sekä teollisuustyöväestön asemaa parantaneet työsääntö- ja työsopimuslait.

Nuori kansakunta nousi vähitellen jaloilleen 1920- ja 1930-luvuilla ja kukisti parlamentaarisin keinoin oikeiston ja vasemmiston ääriliikkeet. Suomi säilyi Euroopan uusien valtioiden joukossa demokratiana, kunnes vastaan tuli haasteista suurin: sota-aika. Talvisota, jatkosota ja Lapin sota vaativat lähes satatuhatta veriuhria. Talvi- ja jatkosota hävittiin, mutta Suomi säilytti sekä valtiollisen itsenäisyytensä, kansanvaltaisen järjestelmänsä että asemansa oikeusvaltiona. Siinä mielessä voidaan puhua oikeutetusti kesän 1944 rintamatapahtumista torjuntavoittona.

Toisen maailmasodan jälkeistä aikaa leimasivat sotakorvaukset, jälleenrakennus ja hyvinvointiyhteiskunnan luominen. Pitkäkestoinen talouskasvu vaurastutti kansakunnan, vaikka 1990-luvun laman ja vuonna 2008 alkaneen talous- ja finanssikriisin varjopuolet tiedämmekin. Suomi kaupungistui ja maaltamuutto kiihtyi. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, vaihtoi puolueettomuutensa liittoutumattomuuteen, lännettyi ja globalisoitui. Sadassa vuodessa bruttokansantuotteemme kymmenkertaistui.

Tänään suomalaiset saavat elää onnellisten tähtien alla. Sadan vuoden takainen köyhä, sisällissodan runtelema ja syrjäinen maatalousvaltio on noussut maailman onnellisimpien, terveimpien ja rikkaimpien maiden kärkeen. Menestyksen takana on aiempien sukupolvien ahkera työ, mutta myös ymmärrys hyvän koulutuksen tärkeydestä. Vaikka tuore yhdeksäsluokkalaisten ongelmanratkaisukykyjä selvittänyt PISA-tutkimus herättikin huolen poikien puolesta, sen ydinsanoma oli unohtua. Suomi oli Euroopan valtioista Viron jälkeen hienosti toisena laajassa kansainvälisessä vertailussa. Toivottavasti poliittiset ja koulutuspoliittiset päättäjät muistavat jatkossakin kansallisen herättäjämme Johan Vilhelm Snellmanin sanat: ”Suomi ei voi mitään väkivalloin, sivistyksen voima on sen ainoa pelastus.”

Hyvät kuulijat,

Näin satavuotisjuhlan kynnyksellä rohkenen kurkistaa myös tulevaisuuteen. Historianopettajaa kiehtoo tulevaisuudentutkijan eli futurologin tavoin tuleva kehitys. Ajatukseni nojaavat voimakkaasti Tiede-lehden viime vuosien artikkeleihin.

Olennainen suomalaisiin vaikuttava megatrendi on ilmaston lämpeäminen. Vuonna 2117 maapallon keskilämpötila on parhassa tapauksessa noussut kaksi astetta. Osa Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta voi muuttua elinkelvottomaksi. Mahdollisesti 40 pientä saarivaltiota menettää kaiken maa-alansa tai valtaosan siitä merenpinnan noustessa. Jo vuoteen 2050 mennessä uusia ympäristöpakolaisia voi vaeltaa kohti elinkelpoisia alueita 150−250 miljoonaa.

Suomea odottaa nykyisen Puolan lämpö. Talvemme ovat 2-7 ja kesät 1-4 astetta nykyistä lämpimämpiä. Talvet ovat pimeitä ja sateisia, lumiraja siirtyy Oulun korkeudelle. Keväät ja syksyt venyvät, kasvukausi on ainakin kuukauden nykyistä pidempi. Sakaali syrjäyttää ahman, pesukarhut ja haikarat ovat seuranamme. Itämeri lämpenee ja laajenee.

Teknologinen kehitys lienee nopeampaa kuin arvaammekaan. Tietoa tallennetaan bitteinä muistitikkujen ja pilvipalveluiden sijaan perimän DNA-nauhaan. Jos näin on, ihmiskunnan tähän mennessä tuottama tieto sopisi auton tavaratilaan. Robotit, tekoäly ja kvanttitietokoneet raatavat meidän puolestamme. Yksinkertaiset tehtävät katoavat, monimutkaisiin vaaditaan yhä ihmisenkin panosta.

Avaruusraketteja kierrätetään ja suomalaisiakin osallistuu avaruuslentoihin. Ensimmäinen ihminen Marsissa on todennäköisesti kiinalainen taikonautti jo vuonna 2028.

Heinäsirkat ja muut hyönteiset tulevat jo nyt osaksi suomalaisten ruokavaliota. Niillä ja etenkin lihalla on kuitenkin vain pieni merkitys 2117. Tuolloin syömme esimerkiksi laboratoriossa keinolihasta tehtyjä hampurilaispihvejä tai bioreaktorissa valmistettuja kyljyksiä. Lihankulutukseen on ollut pakko puuttua lihateollisuuden ilmastokuormituksen takia.

Lääketieteessä syöpä ja monet muut tappavat taudit on kukistettu sadan vuoden kuluttua. Niin sanotuilla geenisaksilla voidaan leikata geenejä ja vaihtaa vialliset parempiin. Kun jokainen valvoo jatkossa kehoaan, elintoimintojaan ja geenitaustaansa, sairauksien puhkeamista voidaan ehkäistä nykyistä paremmin. Jos eliniänodote jatkaa nousuaan nykytahdissa, se tarkoittaa vuosisadassa jopa 20 vuotta lisää elämää. Parhaassa tapauksessa joku tässä audiotoriossa olevista lukiolaisistamme voi saavuttaa 120 vuoden eliniän. Hän voi siten aikanaan todistaa sen, kuinka lähelle totuutta pääsin tai kuinka pahasti olinkaan tänään väärässä.

Arvoisat kuulijat,

Suomen menestys nyt ja tulevaisuudessa perustuu koulutukseen. Pienellä kansalla ei ole varaa hukata nuoriaan.

Syksyn kokelaamme Satu Finni on osoittanut kouluaikanaan huomattavaa lahjakkuutta, monipuolisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Satu on 4,5 vuoden aikana suorittanut lukiomme ensimmäisenä opiskelijana kolmoistutkinnon. Hän on siis ensin saanut tehdyksi ammatillisen perustutkinnon ja valmistunut kokiksi. Sen jälkeen Satu on suorittanut lukion oppimäärän ja tänä syksynä loput ylioppilastutkinnon kokeista hyväksytysti ja suorastaan kiitettävästi.

Satun kypsyys ja hieno saavutus palkitaan tänään valkolakilla. Haluan lämpimästi onnitella sinua, Satu, ylioppilastutkinnon ja kolmoistutkinnon suorittamisesta ja toivottaa menestystä lukion jälkeisiin jatko-opintoihin. Olet tänään meidän tähtemme!

Abiturientti Veera Prustin puhe ylioppilasjuhlassa 5.12.2017

ABITURIENTIN PUHE SUOMELLE

Veera Prusti, Kauhavan lukio

5.12.2017

Hyvät naiset ja herrat, arvoisa sotaveteraani, hyvä juhlayleisö.

Tähtien katselu on jo pienestä pitäen kuulunut suosikkiharrastuksiini. Eikä se ole mikään ihme – täällä pohjoisilla lakeuksilla yllemme avautuva taivaankansi onkin melko vaikuttava näky. Näillä leveyksillä meille kaikille tuttu näky on yötaivasta hallitseva pohjantähti. Jo muinaissuomalaisessa maailmankuvassa sen merkitys oli suuri: pohjannaulaksi kutsuttu valonlähde kannatteli taivaankantta arktisten aukeiden yllä. Jopa viikingeille avomeren ylle levittyvä tähtitaivas oli korvaamaton, kun kotisatamaan kuljettiin kiintotähteä seuraten. Minulle äitini kuvaili pohjantähden olevan pieni suuri tähti: vaikka silminnähden se on melko huomaamaton, on sillä ollut aikojen saatossa suuri merkitys tiennäyttäjänä sekä turvan tuojana. Yllättävän paljon yhteisiä piirteitä jakaa myös satavuotias kotimaamme.

Satavuotiaan Suomen juhlavuotena on keskusteltu paljon suomalaisuudesta ja yleisestä kansanluonteestamme. Aihe on kirvoittanut kansan riveissä runsaasti keskustelua – mikä meille suomalaisille onkaan oikeasti tärkeää? Monien mielestä suomalaisen menestystarinan peruskalliona lepää yhteisöllisyys: vastoinkäymisistä on Pohjolassa selvitty aina rinta rinnan. Vielä tänäkin päivänä maailmalla äimistellään mahtia, jolla pieni kansa onnistui haastamaan kaksi mahtavaa keisarikuntaa ja taistelemaan tiensä itsenäisyyteen. Myös diktatuurin hirmuilta Suomi säästyi jättämällä sotakirveen suohon ja kuokkimalla itselleen kukoistavan demokratian. Vahva kansallinen itsetunto on kantanut Suomea läpi vaikeidenkin aikojen. Suomalaisuus on meille jotain, josta olla ylpeä: voimme olla tyyniä tuppisuita, saunan suurkuluttajia tai jääräpäisiä jääkiekkofanaatikkoja - kunhan olemme sitä yhdessä.

Isänmaamme kasvutaival ei ole ollut kivuton. Nälkävuosien ja noottikriisien koettelemuksista on kuitenkin purjehdittu myötätuulessa kohti nykypäivän sinivalkoista sivistysvaltioita. Jo vuosikymmeniä Suomi on komeillut tilastojen paalupaikoilla kaikessa terveydenhuollosta tekniikan osaamiseen. Suomi on toistuvasti äänestetty maailman vakaimmaksi, turvallisimmaksi ja tasa-arvoisimmaksi valtioksi. Erityisesti turvallisuuden saralla vuosi Brasiliassa avasi silmiä huomattavasti: kun kotona eripuraa aiheuttavat kello yhdentoista kotiintuloajat, ei telluksen toisella puolen asiaa ulos ollut enää kello kuuden jälkeen illalla.

Suomalaiselle . Nyt Suomi on minulle jokin, missä kaikilla on mahdollisuus ja ihmisarvo. Suomi on jotain, missä uskallan kävellä kadulla/ käydä sairaalassa. Jotain, missä turvaportittien ja vartijoiden sijasta turvaksi riittää oma ulko-ovi.

Myös politiikkansa puolesta Suomi-neito on aina ollut edelläkävijä. Pohjantähden alla hyvä veli- verkostolle ei tilaa löytynyt, ja Suomi onkin yksi maailman vähiten korruptoituneista valtioista. Toisin kuin monissa muissa Euroopan valtioissa, demokratiamme on kestänyt yhtäjaksoisesti jo sata vuotta. Suomen rauhanomaista politiikkaa herättää kunnioitusta myös kansainvälisesti: kylmän sodan kahinoissa maamme onnistui rauhanomaisesti säilyttämään suhteensa niin länteen kuin itään, muodostaen kauaskantoisia ja Suomea yhä suuresti hyödyttäviä kauppasuhteita.

Yksi vahvimmista valttikorteistamme on kuitenkin hyvinvointiyhteiskunta, jonka ansioista koulutuksemme, terveydenhuoltomme sekä sosiaalisen tukemme tasot ovat maailman huippuluokkaa. Terveydenhuollossa Suomi loistaa lääketieteellisen osaamisen edelläkävijänä. Esimerkiksi neuvolatoiminnan merkitys suomalaiseen yhteiskuntaan on ollut uskomaton: Suomessa itsestäänselvyytenä pidetty äitiyspakkaus on juurtunut sittemmin myös useiden muiden valtioiden sosiaalitoimiin. Laaja-alainen huolenpito heijastaa vaikutuksensa myös kansan mielentilaan. Vaikka suomalaisia luonnehditaankin…, onnellisuusvertailuissa olemme kuitenkin keskimäärin hyvin tyytyväisiä elämäämme. Myös kansainväliset PISA- tulokset liputtavat suomalaisen koulujärjestelmän puolesta: kun Suomessa sukelletaan derivaattojen ja polynomifunktioiden sekaan, opiskeltiin päiväntasaajalla pulpetin takana vasta yksinkertaisimpia potenssilaskuja.

Sopusointuisessa valtiossa myös innovaatioille löytyy jalansijaa: Suomi on arvioitu maailman parhaimmaksi maaksi modernien innovaatioidensa sekä kilpailukykynsä puolesta. Pohjantähden alta ponnistaneet suuryritykset, kuten KONE tai Marimekko, saattavatkin pian saada seuraa täysin uudenlaisista tekniikan ja taiteen osaajista.

monipuolisuus: suuret suomalaiset Artturi Iivari Virtanen toi Suomeen kemian Nobelin 1945, sibelius, alvar aalto, armi ratia. muotoilu, suunnittelu. omaleimaista: yhdistyy kaunis luonto, omaleimaisuus ja uudistusmielisyys. Myös maankuulu matkailukohde pidetään huolta: Vuotuisen kansainvälisen ympäristön toimintakyky- eli EPI-indeksin mukaan Suomi on maailman vihrein maa. Suomessa olemme yhtä aikaa valon ja pimeyden lapsia. Meillä on pitkä pimeä aika, mutta myös yötön yö. suomi loistaa kirkkaasti pohjantähden rinnalla.

suomalaisuuteen kuuluu maltti. pitää katsoa, että se pysyy, jotta tulevaisuuden näkymät loistaisivat yhtä kirkkaasti kuin tähänastinen menestystarina. Suomalaisuus on hyve, josta kannattaa pitää kiinni. Vähäsanaisempaa ja sitäkin rehdimpää väkeä saa hakemalla hakea. Pimeät ja kylmät oltavat ovat muokanneet sukupolvien ajan suomalaisesta sisukkaan, nöyrän ja kovan työntekijän, joka on valmis raatamaan niska limassa heikompien puolesta. Suomalainen on tarvittaessa hyvinkin ankara, mutta se on enemmänkin isällistä, eikä epäoikeudellista ankaruutta.

Joskus suomalainen on kuitenkin suomalaiselle susi. Kansanluonteeseemme kuuluu vahvasti vaikeus vastaanottaa kehuja: suomalainen mies ei suutele eikä soperra, ja vaikka suutelisikin, menee naapurin pariskunnalla kuitenkin paremmin. Ehkä sitkeän ja yritteliään kansanluonteemme takana piileekin juuri suomalaisten kiinnostus omaan kulttuuriinsa: on opittava olemaan terävä mutta ei töykeä, rehellinen mutta ei röyhkeä, hurskas mutta ilman hurskastelua. Sananlaskuun ”Parempi kylmä kesäkin, kuin kyy kaverina” kulminoituu vahvoja suomalaisia arvoja: kansamme on tyytyväinen, muttei koskaan tyydy vähään. Yhteistyön ja yritteliäisyyden voimin kuokat ja katovuodet vaihtuivatkin vuosisadassa teknologiaan, talouskasvuun ja tasa-arvoon.

Suomen satavuotias menestystarina on vailla vertaistaan. Sotatantereen raunioille rakennettiin lintukoto, jossa sodankäynnin sijasta taivaankantta tavoitellaan vain demokratian ja solidaarisuuden turvin. Yhteisvoimin selätettiin niin sodanneito Valkyrian vaikeudet kuin katovuodet ja hallan harmitkin. Köyhästä kansasta sukeutui alle sadassa vuodessa hyvinvointivaltio, jossa nälänhätää nähdään vain kirjoissa ja aseen kylkeenkin tartutaan ainoastaan pleikkarin äärellä. Vauraassa ja turvallisessa maassa on ollut helppo kehittyä - ja helppo kehittää. Tätä lahjaa meidän on syytä vaalia myös vastaisuudessa.

Pohjantähti on pohjolassa hyvin tärkeä symboli. Mitä monet eivät kuitenkaan tiedä on, että todellisuudessa Pohjantähti ei ole yksittäinen tähti vaan useasta tähdestä koostuva tähtijärjestelmä. Todelliseen loistoonsa se on päässyt yhteistyöllä: jotta se pysyisi kirkkaana, tarvitaan jokaisen pienen tähden loiste. Jotta satavuotiaan suomi saadaan johdettua yhä loistokkaampaan tulevaisuuteen, on meidän jokaisen tehtävä osamme, kun suomineito jätetään uuden sukupolven syleilyyn. Yhteisen päämäärän edessä olemme vahvempia. Niin kuin itse Eino Leino on aikoinaan kuvannut: ”Jos me kuolemme, ei se merkitse mitään: Suomen kansa elää.”

Lukiolaiset kutoivat 29.11. palasia Suomi 100-seinätekstiiliä varten

Kauhavan lukion opiskelijat kutoivat joukolla palasia Suomi 100- seinätekstiiliin, joka kunnioittaa itsenäisyytemme juhlavuotta, mutta myös kauhavalaisia käsityöperinteitä. Valmistuttuaan seinätekstiilissä on nähtävissä kaikkien opiskelijoidemme kädenjälki. Siitä on löydettävissä niin ryijyä, raanua kuin räsymattoakin. Lukion tiloihin sijoitettavan tekstiilin värimaailmassa on juhlavuoden sinivalkoista, mutta sitä piristää mm. lukion logon pinkki väri. Lukio kiittää Lankavaa huomattavasta lankalahjoituksesta, ja Teija Ruuholaa valokuvista.

Kauhavan lukio syksyn valtakunnallisessa yo-vertailussa kahdeksas!

On harvinaista herkkua kiilata valtakunnallisessa lukiovertailussa sijalle kahdeksan heti Ressun lukion ja Helsingin Norssin jälkeen. Samalla taakse jäivät kunnianarvoisat SYK, turkulainen Puolalanmäen lukio sekä Tampereen, Oulun ja Kuopion suurlukiot. Toki tulos perustuu vain yhden lakitettavamme menestykseen ja koulumme laadukkaaseen opetukseen. Tätä on kuitenkin kiva tuulettaa!

Syksyn 2017 tutkinnon tulokset pe 17.11.

Ylioppilastutkintolautakunta lähettää syksyn 2017 tutkinnon tulokset lukioille 17.11.2017 klo 8:00. Jokainen kokelas saa tietää omat tuloksensa omasta lukiostaan.

Kauhavan lukiossa opettajat tarkastavat ensin yo-tutkinnon tulokset. Ne siirretään syksyn yo-kirjoittajien nähtäväksi Wilmaan klo 11.00 mennessä.

Rehtori


Lukion abiturientit eduskunnassa edustaja Kurvisen vieraina

Lukion abiturientit ja neljä opettajaa tutustuivat 26.10. Helsinkiin Suomi100-teeman merkeissä. Aamupäivällä teimme kävelykierroksen ydinkeskustassa erityisesti Senaatintoriin ja sen ympäristöön tutustuen. Räntäsateen vihmominen pisti vipinää kinttuihin. Puolenpäivän aikoihin kävimme peruskorjatussa eduskuntatalossa, jossa meitä isännöi kansanedustaja Antti Kurvinen. Iltapäivällä vierailimme kolmena eri ryhmänä Ateneumissa, Suomen Kansallisteatterissa sekä Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa.

Ykkösillä vientiä senioritansseissa

Kauhavan lukion ykköset kunnostautuivat torstaina 12.10.2017 osallistuen aktiivisesti ja hyvällä asenteella Sukupolvet kohtaavat -senioritansseihin Kauhavan nuorisoseuralla. He olivat sitä ennen osallistuneet tanssiseura TanssiAskeleet ry:n tanssityöpajaan kaupungintalon liikuntasaliissa.

Syksyn 2017 yo-kuunteluiden ohjeistus ja aikataulutus

Hei,

syksyn ylioppilaskirjoitukset käynnistyvät maanantaina 11.9. pitkän englannin kuuntelukokeella luokassa 154 (kehityskeskusta vastapäätä). Kahdenkymmenen kokeelaan on oltava luokan edessä klo 8.00. Valvojat ottavat kokelaat sisään noin klo 8.15 ja koe aloitetaan heti klo 8.30 jälkeen. Kuuntelukoe kestää noin tunnin.

Tiistaina 12.9. järjestetään lyhyen englannin kuuntelukoe kahdessa ryhmässä. Ensimmäiseen ryhmään tulevat ne kolme lyhyen englannin kirjoittajaa, joilla on normaalitaukoinen äänite. Paikalla luokan 154 edustalla on oltava klo 10.45, jonka jälkeen kokelaat otetaan sisään ja kuuntelukoe alkaa pian klo 11 jälkeen. Normaalitaukoinen koe kestää noin tunnin.

Pitkätaukoisen kuuntelukokeen tekijöitä on kaksi. Heidän on oltava paikalla luokan 154 edustalla klo 11.45. He siirtyvät luokkatiloihin rehtorin johdolla pian kahdentoista jälkeen. Lyhyen englannin pitkätaukoinen kuuntelukoe kestää noin 13.30 asti. Kahdella kokelaalla on kuuntelun lopussa 16 minuuttia aikaa vastata optisen lomakkeen ja kielikokeen vastauslomakkeen kysymyksiin.

Kaikkien kuuntelukokeisiin osallistuvien kännykät kerätään koriin ennen kuuntelutilaan siirtymistä. Kokelas hakee matkapuhelimensa lukion kansliasta kuuntelukokeensa jälkeen.

Tsemppiä alkuviikon kuuntelukokeisiin!

Toni Uusimäki, rehtori

Lukion pojat hienosti aluefinaaliin KLL-futiksessa

Lukion poikien jalkapallojoukkue selvisi hienosti KLL:n aluefinaaliin. Asia ratkesi 5.9.2017 Kauhavalla pelatuissa otteluissa.

Kauhavan lukion joukkuen päihitti kivikovan Vaasan lyseon 3-1 ja Lapuan lukion samoin 3-1.

Joukkueessa pelasivat tiistaina Tatu Ihanamäki, Samuli Nahkala, Topias Pienisaari, Roni Pykäri, Samuel Kovanen, Joona Lindgren, Juuso Lindgren, Konsta Toppari ja Ossi Lahti.

Aluefinaaliin pääsevät joukkueet selviävät 12.9. mennessä.

Kauhavan lukio onnittelee hienosti menestynyttä joukkuettaan!

Toni Uusimäki, rehtori

Luontopäivä ykkösille ja kakkosille perjantaina 8.9.

Lukion ykkösille ja kakkosille järjestetään perjantaina 8.9. luontopäivä. Kakkoset ruokailevat tuolloin klo 11.00 alkaen ja ykköset klo 11.15 alkaen.

Lähtö lukiolta klo 11:55 ja paluu takaisin koululle on n. klo 15.15.

Varustaudu metsässä liikkumiseen sopivalla pukeutumisella. Reitti on hyväkulkuista polkua, mutta metsässä rämpimiseltä on hankala välttyä kokonaan.

Luvassa on yhteistyötä vaativia tehtäviä sekä luontotaitoja kohentavia elämyksiä.

Tapahtumalla on säävaraus. Mikäli vesisade osuu ko. päivälle, korvaavasta toiminnasta ilmoitetaan lähempänä perjantaita.

Lukion abiturientit osallistuvat perjantaina syksyn harjoituskirjoituksiin klo 8-14/16 luokissa 372äi ja 273ru.

Iiris Ruotsalainen Kauhavan lukion koulupsykologiksi

Kauhavan lukion, Kauhavan yläkoulun, Nahkalan koulun ja Kortesjärven yhtenäiskoulun koulupsykologina on aloittanut syyslukukauden alussa Iiris Ruotsalainen.

Koulupsykologin tavoittaa puhelimitse numerosta 040 482 4461. Iiriksen työpiste löytyy Kauhavan kuraattoritoimistosta (D-talo, Kauppatie 109).

Koulupsykologin työn tavoitteena on lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. Psykologi tekee työtä lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa, ohjaa, neuvoo ja konsultoi oppilasasioissa koulujen henkilökuntia ja yhteistyötahoja sekä toimii erilaisissa moniammatillisissa verkostoissa (Suomen Psykologiliitto ry). Psykologin tapaamiset ovat aina luottamuksellisia ja vapaaehtoisia, ja niille varataan aika etukäteen.

Asiasta enemmän oheisessa tiedotteessa.

Liitteet:

Koulupsykologit Kauhavalla.pdf

Lukio avaa kouluvuotensa torstaina 10.8. klo 8.00

Hei,

kesäloma on takana ja on aika suunnata kohti uutta. Tervetuloa avaamaan uutta kouluvuotta Kauhavan lukiossa torstaina 10.8. klo 8.00! Aloitamme uuden lukuvuoden Y-Kinossa klo 8.15. Sitä ennen (klo 8.00) opiskelijat kokoontuvat ryhmänohjaajien (ro) johdolla seuraavasti lukion luokkatiloihin:

15A, opt 272, ro Kirsi Koivumäki
15B, opt 273, ro Johanna Tähtinen
16 A, opt 154, ro Päivi Pieti-Granat
16B, opt 181, ro Marko Kujanpää
17A, opt 271, ro Sami Nuottimäki
17B, opt 182, ro Teija Ruuhola

Ohessa koko ensimmäisen koulupäivän ohjelma.

Toni Uusimäki, rehtori



Liitteet:

Ekan koulupäivän 10.8.2017 ohjelma.pdf

Opetushallitus rahoittaa kuuden lukion vesistöhanketta

Kauhavan lukion ja viiden muun lähilukion innovatiivisiin oppimisympäristöihin liittyvä Pohjalta pinnalle -vesistöhanke sai merkittävän rahoituksen (120 000e) opetushallitukselta. Seuraavan kahden vuoden aikana Kauhavan, Härmän, Evijärven, Lappajärven, Alajärven ja Vimpelin lukioiden opiskelijat tutustuvat hyvin laajasti veden ja vesistöjen merkitykseen ihmisen elämässä lähes kaikkien eri oppiaineiden näkökulmasta. Kauhavan lukiosta hanke koskee toukokuun 2018 projektiviikon aikana ykkösiä ja kakkosia. /TU

Kauhavan lukion 1. vuosikurssille valitut

Kauhavan lukio, Kauppatie 109

62200 KAUHAVA

Kauhavan lukioon 1. vuosikurssille valitut 15.6.2017

Ahl Jami

Ahola Tuomas

Alanen Juuso

Ala-Rantala Jenna

Annala Juuso

Evälä Jenni

Hakala Iina-Maaria

Hakomäki Emilia

Hietala Eetu

Hovila Venny

Huhdankoski Mira

Hölsömäki Iida

Innanen Jimi

Kamppila Senja-Maria

Kamppinen Roosa

Kangas Juho

Kari Riina

Kettula Artturi

Kettula Iisakki

Kivikangas Anni

Kleimola Susanna

Leivo Juho

Lindgrén Joona

Matikka Jenna

Mäenpää Anni

Ojala Vanessa

Passi Roosa

Peltoluhta Iida

Piri Viivi

Pukkila Susanna

Rantala Juho

Rintala Neea

Rintanen Benjamin

Saarijärvi Saina

Toppari Noora

Tuominen Sanna

Tyyvi Santeri

Ulvila Akseli

Uusimäki Konsta

Vaarankorpi Samuel

yht. 40 + yksi, joka ei ole antanut lupaa nimitiedon julkistamiseen internetissä.

Toni Uusimäki
rehtori

Rehtorin puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.2017


Toni Uusimäki k2017.jpg

Ylioppilasjuhlapuhe 3.6.2017

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT, MINA DAMER OCH HERRAR

”On lähdössä elämään poika isosilmä

on ottanut elämän käsiinsä iso pieni poika.

Se on airoissa joilla hän soutaa pois.

Myötätuulessa soutaa, hitain vedoin

hartiat kupruillen, nuori ja viisas,

voimansa tietävä.

Ja tyttö pähkinäsilmäinen pitää perää.”

Tällä Helena Anhavan runolla kokoelmasta Kysy hiljaisuudelta itseäsi haluan toivottaa juhlayleisön tervetulleeksi kevään ylioppilasjuhlaamme ja lukuvuotemme päätöstilaisuuteen. Alkukesän hento vehreys, puutarhojen heräävä kukkaloisto ja pian koittavat lämpimät päivät johdattavat meidät kohti Suomen suvea. Luonnosta löytyy sama elämänvoima ja -ilo kuin pian lakitettavista nuoristamme.

Toivotan juhlaamme lämpimästi tervetulleiksi Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaat 50 vuoden takaa. Lakitusvuotenne 1967 muistetaan etenkin Israelin ja arabimaiden kuuden päivän sodasta, maailman ensimmäisestä sydämensiirtoleikkauksesta ja The Beatles –yhtyeen legendaarisesta albumista Sergeant Pepper`s Lonely Hearts Club Band. Tiedemiehet myös havaitsivat ensimmäistä kertaa meille tutun kasvihuoneilmiön. Suomessa tehtiin lukuisia kuntaliitoksia, presidentti Urho Kekkonen suostui virallisesti ehdokkaaksi vuoden 1968 presidentinvaaleihin ja Suomi juhli arvokkaasti itsenäisyyden 50 vuotta. Vuosikertomuksen mukaan Kauhavan yhteiskoululaiset iloitsivat opettajineen Kauppatien ensimmäisestä päällystyksestä, mutta murehtivat lääkäritilannetta vihurirokon koitellessa koulun arkea. Teinikunta kuitenkin järjesti aloittaville opiskelijoille nahkiaiset ja kevätretken Ostrobotnialle Helsinkiin. Luontokerho Naskukurkooset preparoivat eläimiä, näyttivät useita luontoon liittyviä opetuselokuvia sekä kartoittivat helmipöllökantaa Kauhavalla.

Meidän tämänvuotisen juhlamme teemana ovat lähdön tunnelmat. Riemuylioppilaittemme edessä oli hakeutuminen jatko-opintoihin, armeijan harmaisiin tai sinisiin, oman elämäntyönsä ja -tehtävänsä löytäminen. Virttyneiden valkolakkien alle on kasautunut huomattava määrä tietoa ja viisautta.

Hyvät kuulijat,

Ihmiskunta on jatkuvassa liikkeessä, koska se on elämän, kehittymisen tai selviytymisen ehto. Meistä useimmat muistavat Raamatun kertomuksista Abrahamin siirtymisen Kaldean Urista Kanaanin maahan, nykyiseen Israeliin. Kansanjohtaja Mooses johdatti israelilaiset Egyptin orjuudesta Luvatun maan tuntumaan. Välillä tosin harhailtiin 40 vuotta Siinain autiomaassa kovasti napisten. Tuhlaajapoika lähti maailmalle, hummasi perintöosansa ja palasi halveksittuna sikopaimenena takaisin. Vaikka hänen veljensä kurtistikin kulmiaan, pojan isä ilostui ja järjesti rakkaalle tuhlaajapojalleen kunnon juhlat kotiinpaluun johdosta.

Kreikkalaisten kansalliseepoksessa tarusankari Odysseus lähti Troijan sotaan. Paluu uskollisen vaimon Penelopen luokse mutkistui, kun sankari kiisi pitkin Välimerta seikkailu- ja harharetkillään. Uuden ajan sarastaessa Kolumbus etsi meritietä Intiaan rikkaudet mielessään, mutta päätyikin uudelle mantereelle Amerikkaan. Tämä kenties kaikkien aikojen navigointivirhe johti seurauksiin vähintään satojen miljoonien ihmisten osalta. Nykypäivän löytöretket suuntautuvat puolestaan avaruuteen tai aineen pienimpien alkeishiukkasten tai elämän edellytysten etsintään.

Ihmisen alttiudesta lähtöön kertovat vääjäämätöntä kieltään monenlaiset muuttoliikkeet: siirtolaiset, pakolaiset, turvapaikanhakijat, maahanmuuttajat, siirtotyöläiset ja laittoman ihmiskaupan uhrit. Lähtöpäätöksen taustalta löytyvät usein raha, rakkaus, rikokset, rohkeus tai rauhantilan kaipuu. Osalle lukiomme kakkosista tulivat lähtöjen erilaiset motiivit ja tunnelmat tutuiksi, kun he selvittivät suomalaisten ja saksalaisten nuorten asenteita pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Asiaa tutkittiin Kauhavan lukion, helsinkiläisen Alppilan lukion, Espoonlahden lukion ja saksalaisen Langerwehen lukion yhteisprojektissa Pakolaisuus eurooppalaisena ilmiönä.

Pohjalaisille lähteminen ei ole ollut kovin vaikeaa. Juhlayleisön joukossa on varmasti sellaisia ihmisiä, joiden sukulaisia on siirtynyt esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan tai Uuteen Seelantiin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun suuren siirtolaisuuden aikoihin. Asia on myös minulle ja omalle suvulleni perin tuttu. Esimerkiksi isoisäni isä Hemminki lähti toiselle Amerikan-matkalleen v. 1910 ilmeisesti talorahoja tienaamaan. Kotiin jäivät odottamaan vaimo ja neljä lasta. Hemminki kuitenkin kuoli viisi vuotta lähtönsä jälkeen kaivosmiehen pölykeuhkosairauteen Coloradossa eikä näin ollen koskaan palannut. Puutteellisten olojen takia isänisäni joutui ottopojaksi lapsettomalle kauppiaspariskunnalle Lappajärven Itäkylässä. Isoisästäni tuli niin pienviljelijä, kauppias, kioskinpitäjä kun kunnansihteerikin, hänen lapsistaan erityisesti kauppiaita ja opettajia - ja omasta isästäni kaupallisten aineiden opettaja. Jostain kumman syystä toinen pojistani on tänään kiinnostunut kaupallisesta alasta.

Tämän subjektiivisen tarinan tarkoitus on osoittaa se, miten yksilön tekemä valinta ja päätös yli sadan vuoden takaa voi heijastua useisiin sukupolviin ja kokonaisiin yhteisöihin. Tämän vuoksi esimerkiksi kauhavalaisilla päättäjillä on suuri vastuu tämän kaupungin elinvoimasta ja sen asukkaiden hyvinvoinnista. Aina ajoittain herää kysymys siitä, tehdäänkö tärkeät poliittiset ja taloudelliset päätökset nurkkapatrioottisin perustein vai kokonaisuutta katsoen ja tulevaisuuteen tähdäten.

Arvoisa juhlayleisö,

Kuluneen lukuvuoden aikana on lukiokoulutukseen kiinnitetty paljon huomiota. Olemme ottaneet käyttöön uuden opetussuunnitelman nykyisten ykkösten osalta. Ensi keväänä lakitettavat nykyiset kakkoset suorittavat lukion loppuun aiemman opetussuunnitelman mukaisesti.

Uutta opetussuunnitelmaa on pidetty uudistuksiltaan varsin kosmeettisena, koska tuntijakoon ei tehty merkittäviä muutoksia. Tämän innoittamana opetusviranomaiset ovat antaneet 28 lukiolle mahdollisuuden kokeilla kuluneen ja tulevan lukuvuoden osalta aiempaa joustavampaa tuntijakoa. Kokeilu koskee kuitenkin vain reaaliaineita, jotka on jaettu kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin aineisiin. Kokeilun suppeuden sekä nopeatempoisen ja työllistäneen opetussuunnitelmatyön takia yksikään eteläpohjalainen lukio ei lähtenyt mukaan kokeiluun.

Sen sijaan Kauhavan lukio, Evijärven lukio, Lappajärven lukio ja Seinäjoen lukio valittiin Etelä-Pohjanmaalta mukaan valtakunnalliseen lukioiden kehittämisverkostoon yhdessä noin 80 muun lukion kanssa. Perusteena valinnalle oli kehittäjäkokemus ja Kauhavan lukion aktiivinen verkostoituminen aiempien hankkeiden yhteydessä. Tarkoituksenamme on kehittää lukiopedagogiikkaa, koulun toimintakulttuuria ja erityisesti erilaisia oppimisympäristöjä. Olemme juuri jättäneet yhdessä Härmän, Evijärven, Lappajärven, Alajärven ja Vimpelin lukioiden kanssa merkittävän hanke- ja rahoitushakemuksen opetushallitukselle. Kaksivuotinen projekti liittyy vesistöihin ja koskee ensi vuonna kaikkia lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita, meni rahoitushakemus läpi tai ei. Tarkoituksemme on uuden opetussuunnitelman hengessä viedä opiskelijoitamme ja opettajiamme tutkivan ja ilmiöpohjaisen oppimisen maailmaan, kehittää yhteisopettajuutta ja lisätä oppiaineiden ja lähilukioiden välistä yhteistyötä.

Samanaikaisesti valmennamme opiskelijoitamme prosessissa, jossa kaikki ylioppilastutkinnon kokeet muuttuvat digitaalisiksi kevääseen 2019 mennessä. Ensi syksynä kirjoitetaan perinteinen paperikoe reaaliaineista enää vain kemiassa ja fysiikassa. Kaikki muut reaaliaineet ja osa kielten ylioppilaskokeista kirjoitetaan sähköisinä tietokonetta käyttäen YTL:n Abitti-koeympäristössä. Viimeinen aine digitaalisuuteen siirryttäessä on matematiikka, jonka symbolikielen siirtämisessä bittimuotoon on eniten tekemistä.

Opetusviranomaiset pitävät hyvää huolta siitä, ettei nuorten lukiokoulutus jää lepäämään laakereillaan. Opetusministeriön työryhmä on juuri tehnyt laajan esityksen ylioppilastutkinnon kehittämisestä, ja Kauhavan kaupungin sivistystoimen on annettava asiasta lausunto kesäkuun puoliväliin mennessä. Työryhmä mm. lyhentäisi digitaalisten ylioppilaskokeiden keston nelituntiseksi, muuttaisi äidinkielen kokeen yksipäiväiseksi, ottaisi suullisen kielitaidon kokeen osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita, tiivistäisi yo-kokeiden aikataulua, lisäisi hylätyn kokeen uusimiskertoja ja poistaisi hylätyn kokeen kompensaatiomahdollisuuden. Osa työryhmän yli 20 toimenpide-ehdotuksesta on perusteltuja, osaan niistä on suhtauduttava kriittisesti.


Hyvät kuulijat,

Kauhavan lukiossa on opiskellut 136 lukiolaista ja brasilialainen vaihto-oppilas kuluneen lukuvuoden aikana. Lukiomme on profiloitunut erityisesti kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen. Kansainvälisyys on kuluneena lukuvuonna näkynyt aiemmin mainitun pakolaisuusprojektin lisäksi Italian Firenzeen suuntautuneena opintoretkenä. Tälle kulttuurimatkalle osallistui peräti 36 lukiomme kakkosta ja neljä ohjaavaa opettajaa.

Yrittäjyyskasvatuksessa saimme tänä keväänä maaliin kaksivuotisen Digilaari-hankkeen, jossa lukiolaisemme avustivat kauhavalaisia pk-yrittäjiä sosiaalisen median hyödyntämisessä yrityksen markkinoinnissa. Hanketta veti Suomen Yrittäjäopisto ja siinä lukiolaisemme tekivät yhteistyötä Härmän lukion yrittäjyysopiskelijoiden ja paikallisten yrittäjien kanssa.

Lukiokoulutuksen perustehtävä on kuitenkin toiminta yleissivistävänä oppilaitoksena ja opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksien takaajana. Toisin kuin maataloudessa, meidän sadonkorjuumme hetki osuu jo kevääseen.

Arvoisa juhlayleisö,

Tänä keväänä valkolakin saa valtakunnassa yli 25 000 kokelasta, joista 41 pääsee ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta. Vain yksi niistä kokelaistamme, joilla oli mahdollisuus saada tutkinto valmiiksi kevään kirjoituksissa, ei vielä ylittänyt maaliviivaa.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulosta voi luonnehtia erinomaiseksi. Olimme Yleisradion lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon sekä pakollisena kirjoitettavien että kaikkien kirjoitettavien aineiden keskiarvot, sijalla 62 kaikkiaan 408 päivä- ja aikuislukion joukossa. Eteläpohjalaisista lukioista ainoastaan Jurvan lukio oli meitä yhden sijan parempi.

Pakollisista aineista olemme perinteisesti pärjänneet äidinkielessä selvästi maan keskiarvoa paremmin. Tänäkin vuonna tulos oli erinomainen. Lähes puolet kirjoittajista sai joko laudaturin tai eximian, c:n alle ei kirjoittanut kukaan.

Menestyimme pakollisissa aineissa selvästi yli maan keskitason myös ruotsissa, pitkässä matematiikassa, kemiassa ja psykologiassa. Ylimääräisinä kirjoitetuissa aineissa tulos oli erinomainen yhteiskuntaopissa. Muut aineet olivat joko maan keskiarvossa tai lähellä sitä.

Kauhavan lukion opetus- ja kasvatustyötä tukee vuosittain huomattava sponsoreiden ja stipendinlahjoittajien joukko. Haluan esittää heille jo tässä vaiheessa lämpimän kiitoksemme. Stipendien saajat ja antajat käyvät ilmi hieman myöhemmin tässä juhlassamme.

Hyvät kevään kokelaat,

Elämänkaarellanne olette nyt vaiheessa, jossa on hyvästijätön aika ensin koululle, sitten lähipiirille. Toivon, että lukio-opinnot ovat antaneet teille tarvittavat tiedot ja taidot jatko-opintoihin ja eväät persoonallisuuden monipuoliseen rakentamiseen. Hyvin todennäköisesti ette tule koskaan myöhemmin tietämään eri oppiaineista niin monipuolisesti kuin abiturienttikeväänä.

Yksi toiveenne, tavoitteenne ja unelmanne täyttyy, kun hetken päästä voitte painaa päähänne valkolakin. Rehtorina olen tällä hetkellä helpottunut ja todella iloinen puolestanne. On rehellisesti sanottava, että osa ikäluokastanne piti meitä opettajia tulisilla hiilillä lukio-opintojen loppuun asti. Aivan liian monta kurssisuoritusta jäi viimeisten kuukausien ja viikkojen varaan. Voitte aidosti olla tutkinnostanne kiitollisia myös opettajienne taidoille ja heidän joustavuudelleen.

Lopputulos on silti suorastaan upea. Te olette tehneet sen lukiomme väistötiloissa, joihin lukioväki on ollut pääosin hyvin tyytyväinen. Vaikka odotammekin uuden monitoimitalo-koulukeskuksen moderneja tiloja ja sen rakentumista 2018–2019, eivät seinät sinänsä opeta. Oppiminen on aina vuorovaikutusprosessi oppijan ja opettajan välillä.

On aika lähteä. Te olette vanhemmillenne ja muille läheisillenne todella rakkaita ja tärkeitä, mutta vain lainassa. Jokainen teistä ottaa elämässään uuden suunnan toteuttaakseen oman kohtalonsa, löytääkseen oman elämänuransa ja itselleen sen kaikista läheisimmän. Vanhemmillenne ei ole kuitenkaan helppoa katsoa loittonevaa selkää. He tietävät, mitä on kaipaus ja toive paluustanne.

Päätän puheeni katkelmaan Kollaa kestää –yhtyeen kappaleesta Jäähyväiset aseille.

Kuten lintu on luotu lentämään,

on ihminen luotu onneen.

Kun ei pelkää itseään,

ei pelkää myöskään elää elämää,

Maailma on salaisuuksia täynnä,

joka hetkessä asuu ikuisuus.

Joka kadulla asuu ihminen,

sisällään sanoja tuntemattomia.

Teille kokelaat ja koko juhlayleisölle toivotan virkistävää ja päivänpaisteista kesää!

Riemuylioppilaan puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.2017

Seppo Ruotsala.jpg

Riemuylioppilaan puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.17

Seppo Ruotsala

Hyvät uudet ylioppilaat

Paljon onnea teille suurena juhlapäivänänne.

Me keltalakkiset riemuylioppilaat iloitsemme kanssanne. Ehkä ajattelette, että tuollaisia mekin olemme sitten joskus. 50 vuotta on eteenpäin ajatellen pitka aika, mutta taaksepäin katsoen lyhyt.

Paljon onnea myös opettajille ja kotijoukoille.

Olette tehneet hyvää työtä!

Lähdön tunnelmia. Niitähän tähän hetkeen sisältyy. Tutut kuviot muuttuvat. Uudet haasteet odottavat. Joku teistä tietää varmasti, mihin suuntaan lähtee, joku toinen taas vielä pohtii ja miettii, mikä minusta isona voisi tulla.

Lähtöön sisältyy aina tiettyä kaipuuta jopa surua, mutta myös uuden ja ennenkokemattoman odottamista. Yksi elämänvaihe on takana. Uudet polut kutsuvat. Mikähän minua odottaa? Jännittävää, ehkä vähän pelottavaakin. Miten selviän, miten pärjään?

Me riemuylioppilaat synnyimme hevosvetoiseen Suomeen 40-luvun loppupuolella. Ikäluokkamme määrä hipoi 110 000. Teidän ikäluokkanne määrä on melkein puolet pienempi. Meitä oli paljon ja luokat suuria. Mutta hyvän yleissivistyksen saimme, niinkuin tekin. Se oli, ja on kaiken perusta.

Yo-juhlassamme rehtorimme Kosti Rasinperä luki nimet, arvosanat ja lukion todistuksen keskiarvon. Toiset riemuitsivat ja toiset vähän häpeilivät. Mutta siitä selvittiin.

Itse olin lukiossa ns.pitkän matematiikan linjalla. Tarkoituksena oli monen luokkakaverin tavoin lähteä opiskelemaan jotain siihen liittyvää. Valmistauduin matematiikan pääsykokeisiin Hgin yliopistoon. Mutta jo ennen pääsykokeita oli mieleeni alkanut hiipiä epäilys. Onko tämä minun alani? Ja niin jätin kokeeni kesken. Olin tunnin verran ja lähdin pois.

Muut mahdolliset ovet olivat sinä kesänä jo sulkeutuneet ja niin jäin kaiken ulkopuolelle sinä syksynä. Ajattelin, että nyt kaikki on menetetty. Koko elämä on menetetty. Mitähän kotiväki tuumaa ja kaverit ja sukulaiset. Mahtavat hävetä silmät päästään, kun en mihinkään päässyt.

Tuli uusi kevät ja kesä ja syksy. Alkoi teologian opiskelu. Ja sitä rataa elämä on kulkenut. On ollut vaivan ja vastuksen aikoja, mutta myös hyviä hetkiä. Yksi vuosi pitkässä juoksussa ei merkinnyt oikeastaan mitään. Taisi tehdä vain hyvää omalle itselle.

Sinä uusi ylioppilas katsot tulevaisuuteen. Tee se rohkeasti ja avoimesti. Jos joku ovi ei aukea, kolkuttele toista. Älä anna periksi!

Me riemuylioppilaat katselemme tänä päivänä menneisiin, taaksepäin, kuljettuun matkaan. Mitä sanoisimme sinulle?

Luota itseesi, älä pelkää. Älä vertaa itseäsi toisiin. Sinä olet tärkeä, arvokas, ainutlaatuinen. Kun on hyvä hetki, iloitse siitä. Kun vastatuuli puhaltaa, vedä henkeä ja nosta purjeet uudelleen. Luota siihen, että sinulla on paikka elämässä. Ehkä se ei ole se, mistä haaveilet. Voi olla parempi.

Elämä kutsuu sinua. Kukaan toinen ei voi sinua tässä kutsussa joka hetki ohjata. Sinä itse valitset polkusi. 100-vuotias, kansainvälistyvä Suomi kutsuu sinua. Toivotan sinulle Jumalan siunausta ja johdatusta jokaiselle päivälle.

Primusylioppilaan puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.2017

Henri Ranttila k2017.jpg

Henri Ranttila

Kauhavan lukio

Hyvät riemuylioppilaat, rehtori, opettajat, tuoreet ylioppilaat ja juhlayleisö.

Nyt on juhlan ja kiitosten aika!

Tänään on se päivä, jota olemme odottaneet kolmen vuoden lukio-opiskelujen ajan. Nyt olemme ylioppilaita ja saamme painaa valkolakit päähämme.

12 vuoden koulutaipaleemme on päätöksessä ja alkaa olla lähdön aika. Samalla kun suuntaamme katseemme eteenpäin on aika hieman muistella koulutaivaltamme myös taaksepäin. Reitillemme on osunut monenlaisia rasteja, kuten koulutilojen muutos. Työtä ja keskittymistä ovat vaatineet mm. koeviikot ja useiden eri aineiden oppimäärän sisäistäminen lyhyessä ajassa. Vanhan sanonnan mukaan perille päässyt ei muista matkan vaikeuksia. Ja ylioppilaina perillä tässä ollaan, kylläkin vasta välietapilla.

Alkaa olla lähdön hetki. Tuttu ja turvallinen kouluympäristö jää taakse. Lähteminen kohti uutta vaatii usein rohkeutta. Uskon sitä meiltä löytyvän. Meillä on nyt tilaisuus testata siipiemme kantavuutta. Lähtemiseen liittyy haikeutta mutta toisaalta myös mahdollisuus. Muistattehan että emme sano hyvästi vaan näkemiin.


Omalla kohdallani lukioajasta on jäänyt mieleeni hienona kokemuksena lukion toisella luokalla tehty matka Berliiniin "kulttuurit kohtaavat"-kurssilla. Matkalla nähtyjen kohteiden lisäksi opimme myös tuntemaan toisiamme paremmin. Mukavia muistoja ovat olleet myös vanhojen tanssit, penkkarit ja abiristeily, jatkoja unohtamatta.

Opetus lukiossamme on toteutunut korkeatasoisesti ja Kauhavan lukiossa on ollut hyvä opiskella. Tästä todisteena on lukiomme korkea sija maakunnan lukioita vertaillessa. Meillä ei ole koskaan ollut tunnetta, että meistä ei olisi huolehdittu. Ylioppilastutkinnon suoritettuamme olemme saaneet hyvän
yleissivistävän tietopohjan.

Aika ylioppilaskirjoitusten jälkeen on kulunut suurella osalla meistä pääsykoekirjoja opiskellen. Osalla on jo tuleva opiskelupaikka hankittuna. Jotkut meistä jatkavat vielä työn tekemistä saadakseen unelmiensa
opiskelupaikan. Olemme kaikki jatkamassa omia polkujamme eteenpäin. Teitä kaikkia tulee ikävä, muistetaan pitää yhteyttä jatkossakin.

Ja sitten niihin kiitoksiin. Kiitän lukiovuosista tuoreiden ylioppilaiden puolesta rehtori Toni Uusimäkeä, luokanvalvojiamme Outi Mäntylää, Jenni Latvalaa ja Juha Tuiraa sekä muita opettajia ja koulun henkilökuntaa. Suuret kiitokset menevät myös teille kotiväelle tuesta ja kannustuksesta.
Te teitte omalla panoksellanne valmistumisemme mahdolliseksi. Henkilökohtaisesti haluan kiittää vielä omaa pappaani Anttia, joka on aina kannustanut minua koulutielläni.

Hyvät tuoreet ylioppilaat: Vietetään tänään hieno juhlapäivä ystävien ja
läheisten kanssa. Ei murehdita liikaa tulevasta ja pidetään vaikka
edesmenneen presidentti Mauno Koiviston sanat mielessä:

"Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.
Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei siihen edes uskoisi. "

Olettakaamme siis, että kaikki käy hyvin.
Kiitos!

Kauhavan lukion uudet ylioppilaat keväällä 2017

KAUHAVAN LUKIO
KEVÄT 2017 YLIOPPILAAT

Aho Eetu
Alahuhta Tiina
Alapiha Jukka
Bergbacka Heini
Fagerholm Timo
Hautanen Maiju
Heimonen Hanna
Jokela Mira
Kamppinen Sofia
Kari Marianne
Keltikangas Pauliina
Kokkila Iina
Korpilahti Juho
Lahti Jemina
Lahti Katri
Lakso Katri
Lammi Sanna-Maria
Luoma Elias
Luomala Anniina
Lönnqvist Iida
Malmi Eeva
Merimaa Ninna
Mäki Lauri
Mäkipernaa Heikki
Nieminen Eemeli
Pekkanen Sanni
Peltola Heli
Peltoluhta Essi
Pihlas Minttu (Hangasmaa)
Pollari Pihla
Rajala Susanna
Ranttila Henri
Raparanta Roope
Sironen Henri
Syväjärvi Olavi
Syynimaa Minttu
Tyynismaa Sanni
Vainionpää Hanna
Vuorela Jesse
Vuorenmaa Aarni
Ylikantola Nina

yht. 41 ylioppilasta

LÄMPIMÄT ONNITTELUT UUSILLE YLIOPPILAILLE!

Kakkosten vanhempainillassa 3.5.2017

Kakkosten vanhempainillassa 3.5.2017 rehtori Toni Uusimäki selvitti ylioppilastutkintoon liittyviä asioita huoltajille. Illan ohjelmassa oli myös opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajien puheenvuorot. Vanhemmat olivat ilahduttavan monilukuisina paikalla.

20170503_180505.jpg

Kauhavan lukion uudet ylioppilaat keväällä 2017

KAUHAVAN LUKIO
KEVÄT 2017 YLIOPPILAAT

Aho Eetu
Alahuhta Tiina
Alapiha Jukka
Bergbacka Heini
Fagerholm Timo
Hautanen Maiju
Heimonen Hanna
Jokela Mira
Kamppinen Sofia
Kari Marianne
Keltikangas Pauliina
Kokkila Iina
Korpilahti Juho
Lahti Jemina
Lahti Katri
Lakso Katri
Lammi Sanna-Maria
Luoma Elias
Luomala Anniina
Lönnqvist Iida
Malmi Eeva
Merimaa Ninna
Mäki Lauri
Mäkipernaa Heikki
Nieminen Eemeli
Pekkanen Sanni
Peltola Heli
Peltoluhta Essi
Pihlas Minttu (Hangasmaa)
Pollari Pihla
Rajala Susanna
Ranttila Henri
Raparanta Roope
Sironen Henri
Syväjärvi Olavi
Syynimaa Minttu
Tyynismaa Sanni
Vainionpää Hanna
Vuorela Jesse
Vuorenmaa Aarni
Ylikantola Nina

yht. 41 ylioppilasta

LÄMPIMÄT ONNITTELUT UUSILLE YLIOPPILAILLE!

Emma Kivikangas nuorisovaalien ääniharava Kauhavan lukiossa

Kauhavan lukiossa järjestettiin nuorisovaalit 28.3. Vaalien ääniharava oli lukion opiskelija Emma Kivikangas (sd) 10 henkilökohtaisella äänellään. Vaalien äänestysprosentti oli 78. Ykkösten 16B-ryhmä äänesti sataprosenttisesti.

Kuuden eniten henkilökohtaisia ääniä saaneiden joukkoon kuuluivat myös Eero Paavola (kesk., 7), Harri Sippola (kesk, 6), Risto Mäkipernaa (vihr., 5), Jarmo Kujanpää (kesk., 5) ja Marjo Sjöblom (kesk, 4). Kuusi muuta ehdokasta sai kaksi ääntä kukin.

Lukiolaisten 68 ääntä jakautuivat kaikkiaan 31 ehdokkaalle. Nuorisovaaleissa äänestivät lukion ykköset ja kakkoset.

Nuorisovaalit17.jpg

Kauhavan lukion uusi logo

Kauhavan lukio on saanut uuden logon, jonka on suunnitellut
Visualisointipalvelu Kuvannon Tommi Lahdenperä ja kuvataiteen lehtori
Hanna Lahdenperä.

Logo kuvaa peltolakeutta ja vinoneliöistä leikittelemällä muodostettua
rakennelmaa, kotia. Aivan kuin rakennuksen ovi on auki, on tämä koulu
avoin yhteiskuntaan.

Keltainen viiva kuvaa toisaalta korjuukypsää viljapeltoa, toisaalta
helavyötä, jossa rakennus muodostaa helan. Mukailtu punainen väri ja
kuvion muotokieli viittaavat jussipaitaan, pohjalaisuuden yhteen
symboliin.

Kauhavan lukion uusi slogan

Kauhavan lukion uuden sloganin (tunnuslauseen) on suunnitellut lukion markkinointiryhmä ja toteuttanut Visualisointipalvelu Kuvannon Tommi Lahdenperä ja kuvataiteen lehtori Hanna Lahdenperä.

Tunnuslause Lakeuksilta komiasti maailmalle yhdistää paikallisuuden ja kansainvälisyyden,
joita Kauhavan lukio haluaa tarjota opiskelijoilleen. Lukion juuret ovat vuonna 1921
perustetussa Kauhavan Keskikoulussa, johon leiman ajoitus viittaa.

Rehtori Toni Uusimäen puhe itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa 2.12.2016

Rehtori 2.jpg

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT KUTSUVIERAAT

Olemme kokoontuneet juhlimaan uusia ylioppilaitamme toisen suuren juhlan – itsenäisyyspäivän – läheisyydessä. Ensi tiistaina siniristiliput kohoavat salkoon ja kynttilät sytytetään valaisemaan pimeyttä jo 99. kerran itsenäisen Suomen historiassa. Kyseessä on siten todellinen kenraaliharjoitus Suomen satavuotisjuhlia varten.

Suomalaisten nousu kansakunnaksi kansakuntien joukkoon tapahtui keskellä ensimmäisen maailmansodan myrskyä, Venäjän valtakunnan heikkouden hetkeä. Suomalaisilla oli tahtoa ja rohkeutta irrottautua kaksipäisen kotkan kynsistä ja keisarikunnan sorrosta. Erityisesti nuoret miehet päättivät hylätä passiivisen vastarinnan ja hakeutua Saksaan vaativaksi osoittautuvaan sotilaskoulutukseen. Jääkäriliikkeen syntysanat lausuttiin 102 vuotta sitten pohjalaisten osakuntien talon Ostrobotnian kassahuoneessa marraskuussa 1914. Sen tavoitteena oli irrottaa Suomi maailmansodan pyörteisiin ajautuneesta Venäjästä. Jääkärimarssin sanoittaja Heikki Nurmio kiteytti itsenäisyystahdon sattuvasti: ”Sotahuutomme hurmaten maalle soi, mi katkovi kahleitansa. Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa.”

Suomen itsenäistymistä joulukuussa 1917 seurasi verinen ja katkera sisällissota, jonka arpien parantuminen kesti kauan. Nuori itsenäisyys joutui todelliseen testiin vuosina 1939–1944. Suomi kesti talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan koettelemukset. Se säilytti itsenäisyytensä, demokraattisen järjestelmänsä ja asemansa oikeusvaltiona. Kauhavallekin uhri oli raskas. Siitä todistavat yhtä lailla purettavan koulukeskuksemme Kauhava-salista pelastetut kunniataulut, sankarivainajien haudat kirkkopihalla ja lukiomme opiskelijakunnan juuri toteuttama Vapauden viestin siirto. Sodan kokeneiden sukupolvien sisukkuutta, tarmokkuutta, ja periksiantamattomuutta voimme me hyvinvointiyhteiskunnan kansalaiset vain arvostaa ja ihailla.

Toisen maailmansodan verenvuodatusta seurasi toinen rauhanomaisempi sankaritarina. Suomesta rakennettiin sisun, vision, ahkeruuden ja sopivien taloudellisten ja poliittisten suhdanteiden avulla vauras valtio. Isänmaasta tuli Zacharias Topeliuksen määritelmän mukainen meidän suuri kotimme. Suomi teollistui vauhdikkaasti 1950-luvulta lähtien ja muuttui muutamassa vuosikymmenessä huipputekniikan maaksi. Muutos ei ollut kivuton, koska maaseutu monin paikoin autioitui. Toisaalta vaurastuminen lievitti elinkeinorakenteen muutoksen tuomia ongelmia. Suomi uudisti koulutusjärjestelmänsä, lisäsi erilaisia tukimuotoja ja rakentui Pohjolan Japaniksi. Yhteiskunnan modernisoituminen heijastui myös kulttuuriin, sukupuolirooleihin ja perheissä tapahtuneisiin muutoksiin.

Hyvät kuulijat,

Itsenäisyysjuhlamme keskeinen teema on tänään luonto, joka on yhä kansalaisillemme rakas. Luontoyhteytemme on kiinteä, jokamiehenoikeudet maailman mittakaavassa todella laajat, eivätkä suomalaiset yleensä pelkää metsissä liikkumista. Kun kaupungistunut keskieurooppalainen tuntee olonsa kotoisaksi asfalttiviidakossa, suuntaa suomalainen kaupunkien neonvaloista mielellään kesämökille, lomakylään, luontopolulle, pellon laitaan tai tunturipuron äärelle.

Suomi on sijainniltaan pohjoinen, pitkä ja pohjois-eteläsuunnassa voimakkaan vyöhykkeinen valtio, idän ja lännen rajamaa. Suomalaisen maiseman kehitykseen vaikuttanet tekijät voidaan jakaa luonnonolosuhteisiin ja ihmisen vaikutukseen. Edellinen antaa puitteet, jälkimmäinen kansallisen ilmeen. Etelä-Pohjanmaalla metsät hakattiin 1700-luvulta lähtien pääasiassa tervanpolton ja osittain rannikko-Pohjanmaan laivanrakennuksen tarpeisiin. Sen vuoksi alueeltamme puuttuvat metsäteollisuuden suuret yksiköt. Sen sijaan pienyrittäjyys ja peltoviljely ovat kukoistaneet vuosikymmenestä toiseen.

Läntinen savikkolakeutemme on olennainen osa peltojen Suomea ja maataloudessa tapahtuneista muutoksista huolimatta karjanhoito ja peltoviljely ovat kukoistaneet alueellamme. Nykyiset maatilat erikoistuvatkin tiettyihin kasvilajeihin tai kotieläimiin. Ihmisen vaikutus näkyy kulttuurimaisemassa, jota leimaavat maan avaruus, silmänkantamattomiin ulottuvat peltosarat ja alhaalla roikkuva taivas, jota revontulet voivat toisinaan valaista kirkkaina pakkasiltoina.

Maiseman kokeminen koostuu eri aistien yhteisvaikutelmasta. Hiljaisuus, tuulen tuntu tai ilman raikkaus voivat vaikuttaa nähtyä maisemaa vahvistavasti tai ne voivat olla siihen nähden ristiriidassa. Tienpientareilta voi ottaa tunnelmallisia maisemakuvia, mutta jos mukana olisi ääni, vaikutelma voisi olla ristiriitainen. Hirvieläin voisi seistä lähellä vilkkaasti liikennöityä tietä. Kuikan huuto voisi peittyä hävittäjäkoneen ylilentoon lähes äänen nopeudella. Kesämökiltä avautuvan kuulaan järvimaiseman rauhan voisi rikko vesijetin ääni.

Vuodenaikojen kierto on niin vahva ilmiö maisemassa, että sen suomalaiset kokevat yhdessä. Kevät on heräämistä, kesä kasvun aikaa ja ruskan jälkeen maisemat avautuvat uudestaan lehtien pudotessa. Talvella lumi ja jää peittävät tuoreen kasvun – vai onko asia enää niin? Joulukorteissa on lunta ja talven leikkejä, mutta oikeasti jouluna ei enää olekaan lunta. Rannikkoseuduilla joulut ovat usein mustia ja talvet harmaita, sumuisia ja vähälumisia. Hiipivä ilmastonmuutos voi piankin johtaa samanlaiseen kehitykseen myös sisä-Suomessa, meillä Kauhavallakin. Vuodenkierron merkitys suomalaisessa ja pohjalaisessa maisemassa on suuri, ja sitä se on epäilemättä myös ihmisten mielessä ja yhteiskunnan nopeasti sykkivässä pulssissa.

Arvoisa juhlaväki,

Maamme menetys on pitkään perustunut ahkeraan ja koulutettuun kansaan. Se on yhä valttikorttimme kansainvälisessä työnjaossa ja tärkeä tuotannontekijä kansantaloudessa. Suomalaisen koulutuksen ja henkisen pääoman laadukkuudesta kertovat lukuisat kansainväliset tutkimukset. Maailman talousfoorumin mukaan Suomessa perusopetus on maailman parasta ja inhimillistä pääomaa on eniten maailmassa. Teollistuneiden maiden järjestön OECD:n mukaan Suomi on järjestön jäsenmaiden keskuudessa selkeä kärkimaa. Erot menestyvien ja heikommin menestyvien oppilaiden osaamisessa on yhä pienimmät maailmassa. Suomi on maailman lukutaitoisin maa ja innovaatiovertailussakin maailmassa kolmas.

Menestys kansainvälisissä vertailuissa ei tarkoita sitä, etteikö meidänkin koulujärjestelmäämme sisältyisi ongelmia ja uhkaavia tekijöitä. Opetusviranomaiset ja valtiovalta satsasivat pitkään ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen varsin hyvin tuloksin samaan aikaan kun lukiokoulutuksen kehittäminen jäi sivuraiteelle. Parhaillaan valtiovallan säästötoimista aiheutuneet leikkaukset kurittavat kuitenkin erityisesti ammatillista koulutusta.

Lukiokoulutuksen leikkaukset toteutettiin edellisellä hallituskaudella, joten Sipilän hallituksen ohjelmassa lukiot ovat välttyneet valtionosuuksien supistuksilta. Elokuussa lukiomme ykköset aloittivat opintonsa uudistetun opetussuunnitelman pohjalta. Muutokset vanhaan jäivät suhteellisen kosmeettisiksi, vaikka nykyistä laajempaa reformia toivoivat monet. Kauhavan lukio valittiin viime kesän alussa mukaan valtakunnalliseen lukioiden kehittämisverkostoon, joka pyrkii uudistamaan oppimisympäristöjä, lukiopedagogiikkaa ja lukion toimintakulttuuria. Se tarjoaa meille mahdollisuuden viedä lukiokoulutusta eteenpäin yhteistyössä verkoston muiden kärkilukioiden kanssa, vaikka rahoitusta uudistustyölle on vähän tarjolla.

Hyvät syksyn kokelaat,

Olette saavuttaneet toistaiseksi merkittävimmän kohokohdan kouluaikananne. Ylioppilastutkinnon suorittaminen avaa teille ovet hyvin laajoihin jatko-opintoihin. Kysymys on jatkossa omasta motivaatiostasi ja siitä, että löydät oman koulutuspaikkasi ja elämänurasi.

Lähes jokavuotisesta kritiikistään huolimatta ylioppilastutkinto voi yhä hyvin ja sen kehitystyö jatkuu voimallisena. Olette itsekin olleet todistamassa tässä koulussa opetuksen digitalisoitumista ja ylioppilastutkinnon sähköistymistä, joka koskee jokaista kirjoitettavaa oppiainetta vuoteen 2019 mennessä. Maailma on tulevaisuudessa yhä digitaalisempi halusimme sitä tai emme. Perus- ja lukiokoulutuksen velvollisuus on antaa oppilailleen monilukutaito ja valmiudet selviytyä tulevaisuudessa maailmassa ja työelämässä.

Onnittelen teitä neljää lämpimästi ylioppilastutkinnon suorittamisen johdosta. Olette tänään valkolakkinne ja ruusunne ansainneet. Onnea ja menestystä myös jatko-opintoihinne!

Syksyn 2016 uudet ylioppilaat

Kauhavan lukio saa neljä uutta syksyn 2016 ylioppilasta. Valkolakin saavat itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa 2.12. klo 13.00 alkaen seuraavat kokelaat:

Karhunen Paavo
Koivisto Essi
Luomala Julia
Riihimäki Otto

Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaille!

Kauhavan lukion lentopalloilijatytöt KLL:n lopputurnaukseen Pihtiputaalle

Kauhavan lukion lentopallotytöt selviytyivät KLL:n lopputurnaukseen ja kolmen parhaimman joukkoon maanantaina! Lämpimät onnittelut!

Maanantain peleissä Kauhavalla lukion tytöt hävisivät ensin Vaasalle 1-2. Kun Vaasa voitti Nurmon 2-1 ja Kauhava Nurmon 2-1, jouduttiin laskemaan piste-eroja. Kauhavan lukion tytöt olivat ensimmäisiä pistevertailussa ja etenivät lopputurnaukseen Pihtiputaalle.

Ennen joulua pelattavissa loppuotteluissa tulevat vastaan Pihtiputaan ja Mäkelänrinteen urheilulukion tytöt. Liikunnanopettaja Antti Kaappola luottaa kuitenkin omiensa menestykseen.

Kauhavan lukion joukkuessa pelaavat: Maiju Hautanen, Oona Kangas, Annamaria Kari, Maria Koskela, Julia Koskela, Katri Lakso, Noora Silla ja Laimi Vainio.

Yrittäjyyskasvatuksen Digilaari-hanke käynnistyi

Kauhavan lukion, Härmän lukion, kauhavalaisten yrittäjien ja Suomen Yrittäjäopiston yhteinen Digilaari-hanke käynnistyi torstaina 17.11. asiantuntijaklinikalla Kauhavalla. Kouluttajana toimi Mikko Kalliola Aava & Bang -yrityksestä. Hankkeessa lukiolaiset auttavat pienyrittäjiä kehittämään mm. markkinointiaan sosiaalisessa mediassa.

Lukioesittelyä Kortesjärvellä

Tutor-opiskelija Julia Koskela ja opinto-ohjaaja Henna Teikari esittelemässä Kauhavan lukiota Kortesjärven yläkoulun vanhempainillassa 15.11.2016. Tervetuloa meille!

035.jpg

Pyjamapäivä 6.9.2016

pyjamapäivä muokattu.jpg


Lukion pyjamapäivänä 6.9.2016 ykkösten oppitunneilla oli näin rentoa väkeä. Tutorien järjestämän päivän tarkoituksena oli rohkaista opiskelijoita ja henkilökuntaa pukeutumaan rennon mukavasti. Joka ryhmän parhaiten pukeutuneet palkittiin.

Lukion pelailupäivä 1.9.2016

Torstaina 1.9.2016 lukion opiskelijakunnan hallitus ja tutorit järjestivät kaikille lukiolaisille pelailupäivän. Ohjelmassa oli monenlaista pelailua ja yhdessäoloa: pelattiin mölkkyä, Twisteriä, krokettia, oltiin lipunryöstöä, piirrettiin katuliiduilla sekä väritettiin oksia koulun yhteiseen puuhun. Kahviakin oli tarjolla. Alla muutamia kuvia mukavasta päivästämme.



034.jpg
Yltääkö oikea käsi punaiselle?



028.jpg
Kahvia juotiin sinnikkäästi ulkona, vaikka tuuli olikin viedä välillä mukit mennessään. Samalla pelattiin korttipelejä.


040.jpg
Katuliitupisteessä opiskelijat saivat päästää luovuutensa valloilleen.
041.jpg

Stressikilpi abeille

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Sari Toivakka ja opinto-ohjaaja Henna Teikari pitivät tiistaina 13.9. Stressikilpi-työpajan abiturienteille. Työpajan tavoitteena oli jakaa ajatuksia stressistä ja oppia erilaisia keinoja selviytyä siitä. Ohessa työpajaan liittyvät Power Point -diat.
Abille Stressikilpi.ppt

Lukion kurssitarjotin lukuvuodelle 2016-2017

Kauhavan lukion ensi vuoden opetustarjonnan löydät oheisesta liitteestä. Kurssitarjottimesta löydät lukion kiertotuntikaavion ja eri opetusryhmät. Liitteenä ovat myös ykkösten, kakkosten ja kolmosten ensimmäisen jakson työjärjestykset.

Henkilökohtaisen lukujärjestyksesi löydät lukion Wilmasta, kun hyödynnät oheista linkkiä:

https://wilmasr.kauhava.fi:8448/

Lukion työjärjestys on vielä alustava, kunnes yläkoulu saa oman lukujärjestyksensä valmiiksi.

Hyvää kesänjatkoa toivottaen

Toni Uusimäki, rehtori


Liitteet:

Kauhavan lukion kurssitarjotin lv 2016-2017.pdf
Tj_kakkoset_eka jakso.jpg
Tj_kolmoset_eka jakso.jpg
Tj_ykköset_eka jakso.jpg

Kuvia Kauhavan lukion ylioppilasjuhlasta 4.6.2016

Oheisen linkin avulla pääset mukaan Kauhavan lukion ylioppilasjuhlan tunnelmiin lauantaina 4.6.2016.

LSK:lla pidetyn juhlan kuvat on ottanut Jarmo Vainionpää. Lämpimät kiitokset Jarmolle kuvista!

Matti Pellinen kuvasi juhlasta videon, joka siirretään dvd:lle. Sen voi tilata lukion rehtorilta 25 euron hintaan joko Wilma-viestin tai sähköpostin kautta.

Toni Uusimäki
rehtori

Ylioppilaiden lakitus 4.6.2016

Kauhavan lukion kevään 2016 ylioppilaat




ylioppilaslakki.jpg
Lämpimät onnittelut kevään 2016 uusille ylioppilaille!

Kauhavan lukio sai vielä yhden uuden ylioppilaan maanantaina 30.5., kun Iiro Kettunen sai suoritettua viimeisen päättötodistuksesta puuttuvan kurssin hyväksytysti. /rehtori

Kauhavan lukio

Hakalahti Miika

Hautala Janette

Hautala Milja

Heinimäki Aleksi

Kalliokoski Katariina

Kangas Ella

Kankaanpää Matias

Kari Annika

Kari Saija

Karjalainen Ira

Kettula Santeri

Kettunen Iiro

Kivikangas Anna

Kunnari Eero

Lager Eetu

Lahti Sanna

Laitamäki Henrik

Lammi Aleksi

Latva-Somppi Waltteri

Lehtorinne Petteri

Linjamäki Jani

Luoma Teemu

Mäenpää Jenni

Ojares Mikko

Onttonen Tatu

Palttala Jenna

Passi Jarkko

Peltoluhta Roosa-Maria

Rajamäki Toni

Renko Amanda

Renko Juha

Silla Neea

Sippola Mira

Suomela Annette

Teppo Anni

Ulvila Antti

Valkama Riikka

Yli-Hemminki Heidi

yht. 38 ylioppilasta



Musiikkinäytelmä lukiolaisille pe 23.10.2015 klo 13.00 Kauhavan seurakuntakodilla

Kauhavan lukion opiskelijat pääsevät perjantaina 23.10. seuraamaan Janne - Ainoa -musiikkinäytelmää Kauhavan seurakuntakotiin. Musiikkinäytelmä kertoo säveltäjämestari Jean Sibeliuksen ja hänen Aino-puolisonsa elämästä, rakkaudesta ja luomisen tuskasta.

Musiikkinäytelmän järjestäjinä toimivat Kauhavan Musiikinystävät ry, kaupungin kulttuuritoimi ja Kauhavan seurakunta.

Siirtyminen seurakuntakodille tapahtuu klo 12.40 alkaen viidennen oppitunnin opettajan johdolla. Klo 13.00 alkava esitys kestää noin 55 minuuttia. Iltapäivän tunnit klo 14.00-15.30 pidetään normaalisti lukiolla.

Avoimien ovien päivä lukiolla 30.9.

Kauhavan lukiossa vietettiin tänään 30.9. avoimien ovien päivää klo 17-19. Tutorimme kierrättivät vanhempia pienissä ryhmissä luokkatilasta toiseen. Opettajat tulivat tutuksi, lukion poikabändi soitti hienosti yhteen. Kiitos kaikille kävijöille, tutoreille, opettajille ja OH-ryhmämme terveydenhoitajalle ja kuraattorille./TU

Kauhavan lukion vaihto-oppilaat 2015

Kauhavan lukion nykyiset ja yksi entinen vaihto-oppilas yhteiskuvassa. Arturo Espanjasta (vas.), Angela Italiasta ja Giovanna Brasiliasta. Angela on entinen vaihto-oppilaamme, joka opiskelee kansainvälistä lakia Trenton yliopistossa Italiassa.

Our exchange students: Arturo from Spain, Angela from Italy and Giovanna from Brazil. Angela is our former exchange student. She studies international law in Trento at present.

Lukion ruokailuvuorot luokassa 111

  • Kolmoset klo 10.45-11.15

(4. oppitunti klo 11.25-12.10)

  • Kakkoset klo 11.00-11.30

(4. oppitunti klo 11.30-12.15)

  • Ykköset klo 11.30-12.15

(4. oppitunti heti kolmannen jälkeen klo 10.45-11.30)

  • Järjestelmän toimivuus edellyttää ripeää ruokailua. Näin ollen kännykkää ei voi jäädä räpläämään ruokapöytään aterian jälkeen, jottei ruokailutapahtuma puuroudu.

- Rehtori

Ylioppilastutkintolautakunta uudisti päätelaiteohjeensa sähköiseen yo-tutkintoon

Ylioppilastutkintolautakunta on uusinut päätelaiteohjeensa sähköiseseen yo-tutkintoon. Lukiolaiselle asianmukaisen kannettavan hankkiminen on tärkeä hankinta, jota voi hyödyntää lukion jälkeisissä jatko-opinnoissakin. Ohessa linkki YTL:n ohjeisiin.

https://digabi.fi/2015/06/paatelaitemaarityksia-ajanmukaistettiin-nain-testaat-koneen/

Liitteet:

Lukiolaiskannettava.pdf
mobie-lukiolaisten-tablet-esite-edutukku.pdf

Rehtori Toni Uusimäen puhe ylioppilasjuhlassa 30.5.2015

Ylioppilasjuhlapuhe 30.5.2015

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

Toni.jpeg

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT


Älä kuuntele käskijöitä,

kuuntele hiljaisen

puheen puroa.

Ei tietä tarvitse valita,

vaan mihin metsään

polku tallata.

Joka lammella pysähdy,

polvistu katsomaan.

Niin kauan kuin järkytyt,

olet oikealla tiellä.

Tällä Tommy Tabermannin runolla Tie haluan toivottaa juhlayleisön tervetulleeksi kevään ylioppilasjuhlaamme ja lukuvuotemme päätöstilaisuuteen. Alkukesän voimakas vehreys, tuomien tuoksu, puutarhojen kukkaloisto ja pian koittavat lämpimät päivät johdattavat meidät keskelle kauneinta suvea. Suomen luonnosta huokuu samaa elämänvoimaa ja -iloa kuin pian lakitettavista nuoristamme.

Toivotan juhlaamme lämpimästi tervetulleiksi Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaat 50 vuoden takaa. Lakitusvuotenne 1965 muistetaan Vietnamin sodan kiihtymisestä, maailman ensimmäisestä avaruuskävelystä, presidentti Urho Kekkosen kiipeämisestä palmuun ja uusien artistien nousemisesta kevyen musiikin listoille. Irwin Goodman kuvaili Työmiehen lauantaita ja Katri Helena pohdiskeli sitä, minne tuuli kuljettaa.

Meidän tämänvuotisen juhlamme teema liittyy tienristeyksessä seisomiseen. Ihminen on elämässään usein tilanteessa, jossa hänen tehtävä valintansa kahdesta tai useammasta vaihtoehdosta. Ihmisen elämä on lopulta valintojen summa. Riemuylioppilaamme tekivät aikanaan valintoja pohtiessaan jatko-opintoja, ammatinvalintaa, perheen ja kodin perustamista, leipätyön ja perhe-elämän yhdistämistä sekä eläkkeelle siirtymisen ajoittamista. Samat asiat ovat edessä tänään valkolakkinsa saavilla, kun vuodet vierivät eteenpäin.

Hyvät kuulijat,

Saamme viettää juhlaamme hyvin perinteikkäässä ja arvokkaassa ympäristössä. Sotilaskodin välittömässä läheisyydessä sijaitsevat komea linnarakennus, entinen kurssiosasto ja tukikohtakomppania. Viime joulukuussa lakkautettu Lentosotakoulu rakentui Kauhavalle 1920-luvun jälkipuoliskolla. Kauhavan lukion edeltäjä Kauhavan keskikoulu ja lukio oli puolestaan saanut perustamisluvan lokakuun lopussa 1924. Paikkakunnan ensimmäiset omasta oppilaitoksesta valmistuneet viisi ylioppilasta lakitettiin keväällä 1927. Vuotta myöhemmin käynnistettiin Ilmailukoulun rakennustyöt. Seuraavana vuosikymmeninä todella moni Kentän kersoista sai valkolakkinsa joko Kauhavan keskikoulusta ja lukiosta, Kauhavan yhteiskoulusta tai sittemmin Kauhavan lukiosta.

Toimiminen voimakkaalla ja perinteikkäällä ilmailupaikkakunnalla heijastui 2000-luvun alussa Kauhavan lukion opetussuunnitelmaan, johon sisällytettiin useita soveltavia ilmailukursseja. Viisi vuotta sitten meillä oli hyvin perusteellinen suunnitelma ilmailulinjojen perustamiseksi sekä Kauhavan että Tikkakosken lukioihin. Kauhavalaisten identiteettiin voimakkaasti iskenyt tieto Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttamisesta romahdutti myös meidän toiveemme ilmailulukion perustamisesta.

Tuleen ei kuitenkaan saa jäädä makaamaan. Muutos on aina myös mahdollisuus, mistä todistaa neljän liikemiehen päätös ostaa entisen Lentosotakoulun alue. Nykyinen LSK Business Park on voimakkaasti kehittämässä aluetta. Lentohotelli on jo perustettu, juhannusjuhlat elvytetty ja uusia myönteisiä uutisia on varmasti tulossa.

Kauhavan lukion on myös sopeuduttava vallitseviin oloihin. Uuteen opetussuunnitelmaamme, jonka laadimme ensi lukuvuoden aikana, ei todennäköisesti tule enää ilmailukursseja. Profiloidumme aiempaa voimakkaammin yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen ja luovuuden lumoon, jolla tarkoitetaan taito- ja taideaineidemme muodostamaa hienoa opintokokonaisuutta. Perustaltamme aiomme yhä olla monipuolinen yleislukio, joka satsaa laatuun ja tarjoaa opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin erityisesti korkea-asteella eli yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Arvoisa juhlayleisö,

kulunut lukuvuosi oli Kauhavan lukion ja yläkoulun opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle poikkeuksellisen raskas. Koulukeskuksemme sisäilmaongelma saatiin todennettua syksyllä ja varotoimenpiteenä koulukeskuksessa asetettiin käyttökieltoon auditorio, opettajainhuone ja lukuisia luokkatiloja. Yläkoulun ja lukion 400 oppilaasta ja opiskelijasta oirehti joka neljäs. Opettajien sairauslomat lisääntyivät, yhteisöllisyys tuntui murentuvan, huoli tulevaisuudesta oli päivittäin läsnä.

Onneksemme asian vakavuus ymmärrettiin ja kovat faktat johtivat toimenpiteisiin. Kouluväki, tekninen toimi, työterveyshuolto ja poliittiset päättäjät pystyivät pelaamaan samaan suuntaan akuutin ongelman ratkaisemiseksi. Talviloman jälkeen lukio siirtyi väistötiloihin kaupungintalon lasisiipeen ja Yrittäjäopiston tiloihin. Yläkoulu sijoittui Keskustan kouluun ja osittain LSK:lta vuokrattuihin tiloihin. Pitkän piinan jälkeen lukioyhteisö tunsi huojennusta ja asettui nykyisiin tiloihinsa. Muuttolaatikoita purettiin viikkoja, vaikka mukaan ei paljon saanut ottaa koulukeskuksesta. Ilokseni voin todeta, että kouluterveydenhoitajamme mukaan moninaiset sisäilman aiheuttamat oireet ovat kadonneet tai ne eivät enää vaadi käyntejä terveydenhoitajan luona. Tämä on ehdottomasti tärkein väistötiloihin siirtymisen tulos.

Kouluverkkoon liittyvät asiat ovat yhä kesken ja kouluväki odottaa malttamattomana päätöksiä oppilaitosten sijoittumisesta. Lukiomme toivoo kuntapäättäjiltä pikaisia, rohkeita ja pitkälle tulevaisuuteen luotaavia päätöksiä. Tulosvastuullisena oppilaitoksena tarvitsemme vakautta, jotta voimme keskittyä kunnolla perustehtäväämme, mutta samalla jatkaa lukiomme kehittämistä.

Viime kuukaudet nykyisissä tiloissa ovat vakuuttaneet meidät siitä, että Kauhavan lukion on hyvä juurtua nykyisiin tiloihin kaupungintalolle ja Yrittäjäopistolle. Tarvittavat hankinnat on suunniteltu niin, että niiden avulla pärjäämme vuosia pitkälle eteenpäin. Toivomme yläkoulun pääsevän aikanaan siirtymään takaisin koulukeskukseen terveisiin ja hyvin peruskorjattuihin tiloihin.

Lukio jäämiseen kaupungintalolle on pedagogisia, taloudellisia ja verkostoyhteistyöhön liittyviä perusteita. Nykyiset tilat antavat mahdollisuudet uusien oppimisympäristöjen rakentamiseen ja selkeään profiloitumiseen yrittäjyyskasvatukseen ja kansainvälisyyteen. Samassa kiinteistössä sijaitsevat Suomen Yrittäjäopisto ja maakuntakorkeakoulun Kauhava-kampus ovat jo käynnistäneet Kauhavan ja Härmän lukioiden kanssa neuvottelut yhteisestä hankkeista ja yrittäjyyskursseista. Kun mukaan saadaan vielä esimerkiksi Vaasan ja Jyväskylän yliopistot, voi lukiolainen suorittaa jo lukioaikanaan korkea-asteen opintoja. Näin kauhavalainen lukiokoulutus pääsee toteuttamaan uuden hallitusohjelman ja opetusviranomaisten asettamia tavoitteita toisen asteen ja korkea-asteen lisääntyvästä yhteistyöstä.

Uusi hallitusohjelma leikkaa lähivuosina toiselta asteelta 190 miljoonaa euroa. Vaikka lukio-opetuksen säästöistä ei vielä olekaan tarkempaa tietoa, tilanne ei ainakaan parane. Tälle vuodelle vähennettiin lukion valtionavustusta 400 euroa opiskelijaa kohden, vaikka lukiokoulutus on halvinta Suomessa. Seinistä säästetään jatkossa kaikissa koulumuodoissa. Kehityssuunta on kohti suurempia yksiköitä niin paikallisesti kuin maakunnankin tasolla. Kuntapäättäjiltä odotamme rohkeita rakenteellisia ratkaisuja, joilla nuorten lukiokoulutus turvataan Kauhavalla vuosikymmeniksi eteenpäin. He voivat valita tien joko tulevaisuuteen tai lukioiden hitaaseen näivettämiseen

Kaksi erillään toimivaa 100-150 opiskelijan lukiota eivät ole vetovoimaisia yrittäjyyslukioiksi. Voimavarat on koottava ja keskitettävä. Minimi on lukioiden hallinnollinen yhdistäminen, kuten kouluverkkotyöryhmä esitti viime syksynä. Kestävin ratkaisu on kuitenkin yksi lukio, joka sijoittuisi Kauhavan lukion nykyisiin ja Yrittäjäopistolta ostettaviin tai vuokrattaviin tiloihin. Tämä elinvoimainen, laadukas ja dynaaminen lukio voisi houkutella opiskelijoita Etelä-Pohjanmaan lisäksi muualtakin Suomesta. Laaja kurssitarjonta, osaavat opettajat, toimivat verkostot ja tiivistyvä yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa veisivät meidät pitkälle. Kaupungin riittävällä resursoinnilla voisimme vuoteen 2020 mennessä kivuta yrittäjyyttä painottavien lukioiden TOP5:een.

Hyvä juhlayleisö,

Kauhavan lukiossa on opiskellut 148 lukiolaista sekä vaihto-oppilaat Brasiliasta ja Meksikosta kuluvana lukuvuotena. Kevätlukukaudella huipentui kansainvälinen, kaksivuotinen draamakasvatukseen liittyvä hankkeemme Different Cultures on European Stage (suomennettuna eri kulttuurit eurooppalaisella näyttämöllä). Saimme tammikuussa vieraaksemme Kauhavalle 20 opiskelijaa ja 13 opettajaa viidestä eurooppalaisesta maasta. Vierailu ja sen järjestelyt onnistuivat hyvin ja ohjelmaa oli kansainvälisestä illasta aina Ojutjärvellä toteutettuun koiravaljakkoajeluun asti. Projektimme lopuksi seitsemän EU-maan ja seitsemän lukion opiskelijat esittivät yhteisen näytelmän draaman syntysijoilla Ateenassa Kreikassa.

Lukiomme profiloituminen kansainvälisyyteen näkyi huhtikuussa myös Kauhava-Lapua-alueen toisen asteen oppilaitosten yhteistyön vahvistumisena. Kauhavan, Härmän ja Lapuan lukiot sekä Sedu Lapua järjestivät opiskelijoilleen yhteisen kansainvälisyyspäivän Lapualla. Ohjelmaan kuului yrittäjyyskasvatusta, kansainvälisiä työpajoja ja viimevuotisen Eurovisioedustajamme Softenginen konsertti. Kevääseen kuului myös 21 opiskelijan ja kahden ohjaavan opettajan opintoretki Berliiniin.

Koulun arvokkaasta arjesta poikkesivat myös monet juhlat syksyisestä gaalasta aina helmikuun vanhojen tansseihin asti.

Ensi lukuvuonna lukiotyön keskiössä on lukion opetussuunnitelman uudistamisen ohella valmentautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, jotka koskevat niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Ensimmäiset sähköiset kurssikokeet järjestetään Abitti-koeympäristössä jo syksyn ensimmäisten jaksojen aikana. Oppikirjoista ja kurssikokeista yhä useampi on digitaalinen, koska ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet tulevat jo syksyllä 2016 saksan, filosofian ja maantieteen toimiessa pilottiaineina. Vaikkei tietoteknistyminen kaikkia miellytäkään, digitaalinen lukutaito on jatkossa välttämätön niin koulussa, jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin menestymisen kannalta.

Hyvät kuulijat,

Vaikka tulevaisuuden visiossamme olemme yhä yritteliäämpi, suurempi ja laadukkaampi oppilaitos, lukiomme pitää huolta opiskelijoidemme yleissivistyksestä. Toimintamme ydintä on laadukas perustyö eri oppiaineissa. Tänä keväänä valkolakin saa valtakunnassa lähes 28 000 kokelasta, joista 49 pääsee ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta. Ilokseni meillä lakitetaan kaikki ne, joilla oli mahdollisuus saada ylioppilastutkinto suoritetuksi kuluvana lukuvuotena.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulos on Kauhavan lukiossa hyvä. Olimme selvästi valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Vaikka lukiovertailuihin kannattaakin suhtautua kriittisesti, kokonaistulokseen voimme olla tyytyväisiä. Olemme Yleisradion ja Helsingin Sanomien lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon neljän pakollisena kirjoitettavan aineen keskiarvo, sijalla 97 kaikkiaan 435 päivä- ja aikuislukion joukossa. MTV3:n lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon kaikkien kirjoitettujen suoritusten tulokset, olimme sijaluvulla 169.

Äidinkielessä tuloksemme on erinomainen. Olemme äidinkielessä peräti kymmenes maamme lukioiden joukossa. Puolet kirjoittajista sai joko laudaturin tai eximian, lubenterin alle ei kirjoittanut kukaan.

Pitkässä matematiikassa jaoimme 17. sijan kymmenen muun lukion kanssa. Yksi kokelaistamme kirjoitti pitkässä matematiikassa täydet pisteet. Lisäksi primusylioppilaamme on fysiikan tuloksellaan maamme viiden parhaan fysiikan kirjoittajan joukossa.

Pakollisina kirjoitetusta oppiaineista menivät hyvin myös kemia ja biologia. Ylimääräisinä kirjoitetuissa aineissa pääsimme yli valtakunnallisen keskiarvon ruotsissa, maantieteessä, psykologiassa, terveystiedossa ja yhteiskuntaopissa.

Kauhavan lukion opetus- ja kasvatustyötä tukee vuosittain huomattava sponsoreiden ja stipendinlahjoittajien joukko. Haluan esittää heille jo tässä vaiheessa lämpimän kiitoksemme.

Hyvä kevään kokelas,

Olet ollut jo useaan kertaan tienristeyksessä tekemässä merkittäviä reitinvalintoja. Valitsit yläkoulun jälkeen lukiokoulutuksen ammattioppilaitoksen sijaan. Nyt on aika tehdä seuraava jatkokoulutukseen liittyvä ratkaisu. Voit valita yliopistoon, ammattikorkeakouluun tai ammatilliseen opintoon johtavan tien, jolta voit poiketa todella moneen eri ammattiin johtavalle sivutielle.

Tulevaisuuden menestysaloja on vaikea ennustaa, mutta hyvä koulutus on joka tapauksessa tärkeä työmarkkinoille sijoittamisen kannalta. Työelämän tutkijoiden mukaan työ jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen välillä. Täysautomaation sijasta tehokkuutta haetaan erilaisin ihmis- ja konetyön yhdistelmin. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen arvioi hiljattain, että ihmiselle jäävät erityisesti intuitiota, luovuutta, keksimistä ja sosiaalista vuorovaikutusta vaativat työtehtävät.

Matkallesi elämäsi tienristeyksiin ja tärkeisiin valintatilaisuuksiin olemme yrittäneet koota sinulle lukiolaisen selviytymispakkauksen. Tulevaisuudessa tarvitaan mm. kykyä jatkuvaan oppimiseen, tiedon hankinta- ja hallintataitoja, kriittistä ja analyyttistä ajattelukykyä, mielikuvitusta ja luovaa ongelmanratkaisua, yrittäjämäistä asennetta, tunne-, yhteistyö- ja viestintätaitoja sekä lisääntyvässä määrin digitaalista lukutaitoa.

Yksi toiveenne, tavoitteenne ja unelmanne täyttyy hetken kuluttua, kun saat painaa päähäsi valkolakin. Mukailen Kauhavan yhteiskoulun rehtori Paavo Elon sanoja ylioppilaille 60 vuotta sitten. Hän totesi ylioppilaslakin väreistä tähän tapaan:

” Lakissasi on kolmea eri väriä. Valkoinen viittaa opiskeluun ja ahkeraan työtekoon. Musta väri kertoo elämän eri varjopuolista. Mutta onneksi meillä jokaisella on myös kultaiset hetkemme!”

Niitä sinun päiväsi olkoon tänään täynnä. Sinulle ja koko juhlayleisölle toivotan virkistävää ja aurinkoista kesää!

Liitteet:

Ylioppilasjuhlapuhe 30.5.2015_mediaversio.doc

Primusylioppilas Teemu Mäen puhe ylioppilasjuhlassa 30.5.2015

Arvoisa rehtori, hyvät opettajat, riemuylioppilaat, vanhemmat ja muu juhlaväki, hyvät kevään uudet ylioppilaat.

Kolmivuotinen urakkamme Kauhavan lukiossa on tullut siihen pisteeseen, että saamme asettaa valkoiset lakit päähämme. Olemme saapuneet elämämme ehkä tärkeimpään tienristeykseen ja vielä hetken voimme katsoa taaksemme ja muistella kuluneita kouluvuosia.

Olemme tulleet tänne monien risteysten kautta, osa on tullut Kauhavan lukioon suoraan yläasteelta, osa on opiskellut välillä muissa oppilaitoksissa tai vaihto-oppilaana ulkomailla. Viimeiset vuodet olemme kuitenkin kulkeneet pääosin samalla reitillä.

Itse tulin tälle luokalle oltuani vuoden vaihto-oppilaana Sveitsissä. Ei mennyt aikaakaan, kun tunsin olevani osa tätä luokkaa, vaikka olinkin tullut vuoden muita myöhemmin. Olen saanut paljon hyviä ystäviä ja muistoja tältä ajalta.

Muistan kuinka saimme näyttää tanssitaitojamme vanhojen tansseissa sekä kakkosten poikien tanssissa. Muistan hienot gaalaillat, Berliinin opintoretken ja lähdön tunnelmat penkkaripäivänä. Muistan vielä raskaat iltapäivätunnit, kilikellon kutsun ja Ojareksen kuolemattomat lausahdukset. Muistan kuinka ennen kirjoituksia puhuimme siitä, kuinka olisi hienoa, jos kaikki työ olisi jo takana ja saisimme vain painaa valkolakit päähämme.

Niin, nyt on se hetki, meillä on täällä edessä joukko uusia ylioppilaita. Mutta työ ei toki lopu tähän, vaan on katsottava myös tulevaisuuteen. Nimittäin ainoa suunta, jota tässä risteyksessä ei voi ottaa, on taaksepäin. Meidän on aika lähteä kukin omalle tiellemme. Jostakin tulee ehkä lääkäri, toisesta opettaja ja joku lähtee sotilasuralle.

Tulevaisuuden polut saattavat tuntua pelottavilta, mutta meidän ei kuitenkaan tarvitse lähteä omille teillemme tyhjin käsin. Lukiokoulutus on valmentanut meitä tulevaisuuden valintoja varten antaen meille hyvän yleissivistyksen.

Mielestäni Kauhavan lukio on onnistunut tässä tehtävässä erinomaisesti. Lukiomme on pärjännyt jo useamman vuoden ajan hyvin valtakunnallisissa lukiovertailuissa. Lisäksi pieni lukiomme on saanut osallistua muun muassa Comenius-hankkeeseen, jossa muut lukiot ovat suuria eurooppalaisia lukioita. Kaikki tämä aikana, jolloin leikkaukset, uudistukset ja sisäilmaongelmat ovat rasittaneet lukiotamme.

Lukiomme menestys kertoo rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan ahkerasta työstä sekä vanhempien ja muiden tukijoukkojen tuesta, joita ilman emme voisi olla tässä nyt.

Haluaisinkin sydämellisesti kiittää rehtori Toni Uusimäkeä, joka on ahkeralla työllään pyörittänyt tätä pientä lukiota, vaikeidenkin aikojen keskellä. Tahdon kiittää opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa sekä kaikkien ylioppilaiden puolesta kaikkia vanhempia ja tukijoukkoja. Tahdon kiittää myös teitä, rakkaat ylioppilastoverini.

Kuten jo edellä mainitsin, olin vuosina 2012 – 2013 vaihto-oppilaana Sveitsissä. Host-äitini ja kaksi isäntäperheeni sukulaista ovat täällä tänään, ja haluaisin nyt kiittää myös heitä toisella äidinkielelläni.

Und jetzt mit der anderen Muttersprache. Ich möchte meine Gastfamilie und Verwandte der Gastfamilie ganz Herzlich für ihre Unterstützung danken. Ihr habt immer mich gestützt und unermüdlich Deutsch mit mir von Anfang an gesprochen. Vor allem ohne meine Gastmutter, hätte ich nie so gut in der Deutschprüfung gemacht.

Nyt on tärkeätä, että jatkamme rohkeina eteenpäin, valintoja pelkäämättä, sillä huonoin valinta, jonka tienristeyksessä voi tehdä, on jäädä ikuisesti paikalleen.

Kiitos

Liitteet:

Primusylioppilaan puhe 300515.docx

Kauhavan lukion kevään 2015 ylioppilaat

valkolakit.jpg

KAUHAVAN LUKIO
KEVÄT 2015 YLIOPPILAAT

Aro Juha

Bergbacka Eeva-Maria

Hautamäki Risto

Hautamäki Suvi

Helenius Miro

Hemmi Pauli

Jussila Henriikka

Järvenpää Mirva

Järvinen Suvi

Kirkkomäki Laura

Korotkaya Alla

Kumpu-Huhtala Tuomas

Kuutti Linda

Lager Sanna

Lagerstedt Kaappo

Lahti Jussi

Lahti Katja

Lammi Hannu

Laukkonen Aleksi

Lehtinen Aino

Liinamaa Sara

Merimaa Nette

Mäki Teemu

Mäkitalo Ville

Nurminen Sanna

Ojaniemi Senni

Orrenmaa Matti

Paavola Pyry

Palviala Susa

Peltola Antti

Pollari Ida

Pouhula Mari

Raatikainen Tiina

Rintamäki Juuso

Risikko Jutta

Ristaniemi Atte

Ristaniemi Heli

Rämäkkö Juho

Sankelo Hermanni

Siekkinen Konsta

Sihvonen Heidi

Sippola Henni

Sulkakoski Laura

Syynimaa Sanna

Tammisto Joona

Toivola Matias

Vieristö Sonja

Välimaa Valtteri

Välimäki Pyry

49 ylioppilasta

Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaille!