Kauhavan lukio

YO-kokeeseen ilmoittautuminen 25.11.2022 mennessä

Hei,

kevään 2023 ylioppilastutkintoon on ilmoittauduttava perjantaihin 25.11. mennessä. Löydät ilmoittautumiseen liittyvän ohjeistuksen Pedanetin opiskelijaosuudesta kohdasta YO-tutkinnon ohjeet.

Löydät samasta paikasta myös koulusihteerimme tekemän ohjevideon Wilman kautta tapahtuvasta ilmoittautumisesta.

Ole tarvittaessa yhteydessä opintoohjaaja Seija Tanhuanpäähän (seija.tanhuanpaa@edukauhava.fi, p. 040-180 1004), rehtori Toni Uusimäkeen (toni.uusimaki@edukauhava.fi, p. 0400-216176) tai koulusihteeri Sanna Riihimäkeen (sanna.riihimaki@kauhava.fi, p. 040-574 5460). 

Toni Uusimäki
rehtori

Kauhavan lukiosta väylä Seinäjoen ammattikorkeakouluun



Väyläopinnot aloittaneet toisen vuoden opiskelijat olivat mukana ykkösille pidetyssä lukioväylän infotilaisuudessa. He ovat päivittäneet myös lukion Instagramiin väyläpostauksiaan.

Kauhavan lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille torstaina 10.11. pidetyssä lukioväylän infotilaisuudessa esiteltiin SeAMKin lukioväylää sekä kuultiin jo väylällä opiskelevien ajatuksia opinnoista. Tradenomiväylän aloittanut ykkösen opiskelija Oskari Hautamäki kertoo, että vaikka tulevaisuuden ammatti ei vielä olekaan tiedossa, antavat lukioväylän opinnot ”hienon mahdollisuuden tutustua liiketalouteen”. Hautamäki uskoo, että väyläopinnot selkeyttävät jatko-opintopaikan valintaa.

Kauhavan lukiossa viisi opiskelijaa aloitti korkeakouluopintojen suorittamisen jo lukion kakkosvuoden syksyllä. Tämän mahdollistaa SeAMKin kehittämä uusi lukioväylä, jonka aikana opiskelija voi suorittaa ammattikorkeakouluopintoja eri aloilta. Kauhavan lukion lisäksi hankkeessa on mukana kolme muuta Etelä-Pohjanmaan lukiota. SeAMKin yhdeksän eri alan lukioväylää ovat osa ESR-rahoitteista Lukiosta väylä korkeakouluun -hanketta, joka tarjoaa lukiolaisille uuden, nopeamman väylän ammattikorkeakouluun.

Tarkoituksena on, että AMK-opinnoista kiinnostunut nuori voi jo lukioaikanaan suorittaa osan ammattikorkean opinnoista. Väyläopintojen suorittaminen hyväksytysti sekä lukion päättötodistus antavat opiskelijalle erillishakukelpoisuuden SeAMKin tutkinto-opiskelijaksi ilman yhteishakua ja valintakokeita. Lisäksi väyläopintojen avulla voi tutustua korkeakouluopintoihin jo lukioaikana, mikä helpottaa tulevaisuuden ammatinvalintaa sekä nopeuttaa työelämään siirtymistä. Lisäksi tavoitteena on lisätä Etelä-Pohjanmaan pitovoimaa, että nuori jäisi seutukunnalle opiskelemaan ja asumaan.

Väyläopintojen markkinoinnista ja ohjauksesta vastaavat Kauhavan lukiossa opinto-ohjaaja Seija Tanhuanpää sekä äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Sari Toivakka. He mm. auttavat opiskelijoita lukioväylän toimintaan liittyvissä kysymyksissä sekä kyselevät väyläopiskelijoiden kuulumisia. Toivakka kuvailee SeAMKin lukioväyliä myös Kauhavan lukio-opiskelijoiden saamaksi ”tuplajättipotiksi”. Opiskelijat pääsevät samalla kertaa suorittamaan alan opintoja jo lukion aikana, kiertävät ammattikorkean pääsykokeet sekä saavat siitä myös opintopisteitä lukio-opintoihinsa.

Lukioväylän opintojen laajuus on 15 opintopistettä. Ne on mahdollista suorittaa täysin itsenäisesti sähköisessä Moodle-oppimisympäristössä. Tehtävien tekemiseen ja oppimisympäristön käyttöön annetaan ohjausta tarpeen mukaan sekä säännöllisesti myös Teams-videoyhteydellä. Opiskelijat ovat kokeneet väyläopinnot erittäin joustaviksi, sillä niitä voi tehdä pääosin omaan tahtiin. Väyläopiskelijoille pidetään opintojen aikana myös kurssikokeiden tyyppisiä tenttejä. Kokonaisuudessaan väyläopintoja on aikaa suorittaa jopa kaksi vuotta. Ne voi myös keskeyttää milloin vain, jos kokee opinnot liian kuormittaviksi.

Lukion toisen vuoden opiskelijat Ilkka Kuusisto ja Terho Kuusisto aloittivat syksyllä agrologiväylän ja kuvailevat tehtäviä ”sopivan haastaviksi”. Tehtävät ovat olleet pääasiassa taulukkolaskentaa, talousmatematiikkaa sekä esseetehtäviä. He ovat saaneet tehdä myös ryhmätöitä, mikä on ollut heistä mukavaa. Vaikka väyläopintoja saa suorittaa suhteellisen vapaasti iltaisin ja hyppytunneilla, on tehtävillä myös palautuspäiviä. Väyläopiskelijat ovat syksyn aikana jakaneet kokemuksiaan myös lukion opiskelijoiden sosiaalisessa mediassa ja saaneet näin väylälle lisää näkyvyyttä.

SeAMKin lukioväylän opinnot ovat lukio-opiskelijoille maksuttomia. Opiskelija saa käyttöönsä tarvittavat tietotekniset ympäristöt, oppimateriaalit sekä ohjausta niiden käyttämiseen. Syksyllä 2022 väyläopinnot aloitti yhteensä 24 hankelukioiden lukiolaista. Keväällä 2023 alkaviin väyläopintoihin voi ilmoittautua 16.11. - 4.12. 2022 Kauhavan lukion opinto-ohjaaja Seija Tanhuanpäälle.

Lukioväylän infovideo: https://youtu.be/aJRfSXm6edo


Toisen vuoden opiskelijat Terho ja Ilkka Kuusisto ovat suorittaneet agrologiväylän opintoja SeAMK:ssa.

Kauhavan lukion lentopalloilijoille hopeaa KLL:n turnauksessa

Kauhavan lukion lentopallojoukkue, jota vahvisti kolme tyttöä, nappasi hopeaa Koululiikuntaliiton turnauksessa 25.10.2022. Finaalissa Mäkelänrinteen lukio Helsingistä oli hieman parempi. Pronssimitalit jäivät Sastamalaan. Joukkueessa pelasivat Aleksi Talvitie (yl.vas), Leevi Lassila, Iiro Peltoluhta, Samu Kangas, Miro Passi, Miisa Kamppinen, Emma Takamaa, Enni Övermark ja Tatu Kamppinen.

Kauhavan lukio onnittelee lämpimästi menestynyttä joukkuettaan!


Kuva: Antti Kaappola

Kauhavan lukion opetussuunnitelma 2021-

Kauhavan lukion opetussuunnitelmaa päivitettiin lokakuussa 2022. Päivitykset hyväksyttiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa 26.10.2022. Ohessa päivitetyt kohdat liitetiedostoina.

Toni Uusimäki, rehtori

Liitteet:

Lisäys Kauhavan lukion opetussuunnitelmaan, 7.25 SeAMKin tarjoamat lukioväyläopinnot.PDF
Kurinpitosuunnitelman liitetaulukko, lukiokoulutus.pdf
Kauhavan lukion opetussuunnitelmaan tehdyt muutokset 1.8.2022.pdf
Pöytäkirjan ote §78 Lukioiden opsin muutos.pdf
Kauhavan lukion opetussuunnitelma 2021.pdf

Koulukuvauksen aikataulu to 1.9. Kauhavan lukiossa

Hei,

Seppälän Koulukuvat hoitaa lukiolaisten koulukuvauksen torstaina 1.9. Ohessa kuvausaikataulu tiedoksenne.

 

klo 8.15, 20A, 26 opiskelijaa

klo 8.45, 20B, 24 opiskelijaa

klo 9.10, 20C, 27 opiskelijaa

klo 9.40, 21A, 21 opiskelijaa

klo 10.05, 21B, 23 opiskelijaa

klo 10.30, 21C, 24 opiskelijaa

klo 10.55, 22A, 19 opiskelijaa

klo 11.20, 22B, 16 opiskelijaa

Kuvaajan ruokatauko klo 11.45-12.05

klo 12.05 koko koulu sekä abit erikseen

klo 12.25, 22C, 23 opiskelijaa

klo 12.50 opiskelijakunnan hallitus ja tutorit

 

Toni Uusimäki, rehtori

Vanhempainilta ykkösten huoltajille keskiviikkona 24.8. klo 18.00

Hei,

Kauhavan lukio järjestää lukio-opintonsa aloittaneiden ykkösten huoltajille vanhempainillan keskiviikkona 24.8. klo 18.00 koulukeskuksen auditoriossa. Ilta aloitetaan kahvituksella koulukeskuksen ruokalassa klo 17.30 alkaen.

Vanhempainillan aluksi esittäytyy lukion opiskeluhuoltoryhmä, joka kertoo siitä, millaista tukea lukiolainen voi saada opiskeluhuoltoon liittyvissä asioissa.

Opettajien esittäytymisen jälkeen rehtori Toni Uusimäki selvittää mm. koulun aloitukseen liittyviä asioita ja lukion tiedotuskäytäntöjä. Tämän jälkeen ryhmänohjaajat Saara Seppänen (22A), Katja Rasijeff (22B) ja Marko Kujanpää (22C) esittelevät luokissaan lukion käytänteitä ja vastaavat huoltajien kysymyksiin. Heille voi lähettää kysymyksiä jo etukäteen Wilman kautta.

Kahvituksen järjestämiseksi pyydän huoltajaa vastaamaan minulle tähän viestiin Wilman kautta ja kertomaan osallistujamäärän vanhempainiltaan perjantaihin 19.8. klo 18.00 mennessä.

Tervetuloa!

 

Toni Uusimäki

rehtori

Tietoa koulumatkatuesta ja koulukuljetuksista lukiolaisille

Oheinen tiedote on lähetetty Kauhavan lukioon valituille uusille ykkösille kesäkuussa 2022. Koulumatkatukihakemukset on jätettävä koulusihteerin poissaollessa lukion rehtorille viimeistään perjantaina 12.8.

Koulukuljetusten reitit ja aikataulut on yleensä jokaisen otettava selville suoraan liikennöitsijältä.

Härmän liikenteen bussi saapuu koulukeskukseen klo 7.50.

. Iltapäivällä lähtee kaiken kaikkiaan kolme eri Härmän Liikenteen autoa Kirkkotien bussipysäkiltä kohti Ylihärmää ja Alahärmää ja ne ajavat tarvittaessa Volttiin saakka.

  • Ensimmäinen auto lähtee koululta klo 14:05
  • Toinen auto klo 15:10 ja
  • Kolmas auto klo 16:15


Toni Uusimäki, rehtori

Liitteet:

Tietoa koulumatkatuesta ja koulukuljetuksista lukiolaisille.pdf

Kanslia avautuu kesälomien jälkeen 3.8.2022

Lukion rehtori ja koulusihteeri ovat jääneet kesälomalle. Koulun kanslia on suljettu 4.7.-2.8.2022, ja aukeaa siten 3.8.2022 klo 8.00.

Lukion ja yhtenäiskoulun lukujärjestyksiä sovitetaan yhteen vielä elokuun alussa. Tämän jälkeen ensi lukuvuoden lukujärjestykset avautuvat nähtäväksi opiskelijoille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle. Koulutyö alkaa tiistaina 9.8. klo 8.00. Opettajat tulevat suunnittelemaan uutta lukuvuotta jo edellispäivänä 8.8.

Hyvää ja virkistävää kesää kaikille!

Toni Uusimäki, rehtori

Kauhavan lukioon valitut uudet ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat

KAUHAVAN LUKIO

Jylhäntie 14, 62200 Kauhava

 

Lukion ensimmäiselle vuosikurssille hyväksytyt opiskelijat:

 

Ahonen Eetu

Autio Anni-Sofia

Berg Sarah

Finni Elle

Hauhtonen Eetu

Haukkala Emilia

Hautamäki Charlotte

Hautamäki Oskari

Hautanen Lotta

Heikkilä Wilma

Hietala Aada

Hiljanen Eerika

Huhdankoski Aino

Joenpolvi Jaakko

Jouppi Annikki

Jussila Lotta

Kaatrasalo Tuomas

Kalijärvi Jenni

Kalliokoski Eero

Kamppinen Suvi

Kangas Anni

Kangas Samu

Kangas Urho

Karjanlahti Rosa

Keto Topias

Koivusaari Neea

Korpi Aada

Koski Helmi

Koski Pauliina

Lahti Onni

Lammi Kira

Lantto Saara

Lehtola Atte

Luoma Sini

Löytynoja Miska

Mäki Verneri

Mäkinen Aapeli

Niemistö Neea

Passi Miro

Pihlas Arttu

Piispanen Kiira

Pitkänen Peppi

Pääjärvi Tiuhti

Rajala Roni

Salmela Roosa

Sarkaranta Aliisa

Seppänen Erkki

Somppi Ella

Suomela Taika

Särkijärvi Anniina

Talvitie Aleksi

Tammela Roope

Tietäväinen Anni

Tobiasson Milla

Viitala Terhi

 

Yhteensä 55 (58) opiskelijaa

Kolme valituista ei ole antanut lupaa nimensä julkaisemiseen internetissä.

 

Kauhava 16.6.2022

 

Toni Uusimäki

rehtori

 

Rehtorin puhe ylioppilasjuhlassa 4.6.2022

Ylioppilasjuhlapuhe 4.6.2022  

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki


 Kuva: Niklas Hirvelä


HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT

 

”Ei riitä, että on kerran saavuttanut vapautensa.

Täytyy alituisesti taistella siitä, niin sisäisestä

kuin ulkonaisesta vapaudestaan. Missä tuo taistelu

on päättynyt, lakkaa elämä, kaikki kuolee, kangistuu

myrkyttyy ja mätänee.” – Eino Leino

 

Kirjailija, runoilija Eino Leinon aforismi vapaudesta ja sen edellyttämästä tinkimättömästä elämänasenteesta on vääjäämättä noussut mieleen kuluvan kevään aikana. Meidän maailmassamme, meidän Euroopassamme, meidän Suomessamme ovat olleet mannerlaatat liikkeellä. Muutoksen vauhti on ollut hengästyttävä, sen syvyys ennalta-arvaamaton. Tavallisella kansalla on ollut täysi tekeminen sopeutumisessa globaaliin epävarmuuden aikaan, joka on koskettanut meistä jokaista.

Reilu kaksi vuotta sitten maailmanlaajuinen covid-19-pandemia iski äkkiarvaamatta. Vaikka vitsauksesta ei enää muistutetakaan jokapäiväisissä lehtiotsikoissa ja tapaustaulukoissa, se ja sen sen seuraukset eivät poistuneet maailmasta. Koronatartuntatapausten määrä on ollut globaalisti 533 miljoonaa, ja kuolonuhrien määrä on ainakin 6,3 miljoonaa. Suomessa tartunnan on ehtinyt saada 1,1 miljoonaa eli meistä joka viides, ja koronavirukseen on menehtynyt lähes 4600 ihmistä.

Tuntemattoman pandemian torjunta johti perusoikeuksien rajoittamiseen valmiuslain perusteella ihmisten hengen ja terveyden turvaamiseksi. Työssäkäyntiä, koulunkäyntiä, opiskelua, matkustamista, kokoontumista ja elinkeinonharjoittamista päätettiin rajoittaa erilaisin määräyksin ja suosituksin. Uudenmaan maakunta suljettiin hetkeksi, ja pääministerin mukaan ei ollut oikea aika mennä myöskään mökeille. Näin toteutui amerikkalaisen journalistin ja satiirikon Henry Louis Menckenin lausahdus: ”Useimmat maailman ihmiset haluavat turvallisuutta, eivät vapautta.”

Aatehistoriasta tiedämme useiden kuulujen filosofien pohtineen vapauden käsitettä. Demokratian kehdossa antiikin Ateenassa tunnettiin käsitteenä positiivinen vapaus. Sillä tarkoitettiin näkemystä, jonka mukaan vapaa elämä koostuu aktiivisesta osallistumisesta kaupunkivaltion asioihin. Nykylukiossa noudatamme tätä oppia, kun rohkaisemme nuoriamme aktiiviseen kansalaisuuteen. Siihen, että he voivat osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon niin paikallisella, valtakunnallisella kuin Eurooppa-tasollakin. Filosofit ovat puhuneet ja väitelleet paljon myös negatiivisen vapauden ideasta. Negatiivinen vapaus on muodollista. Se on esteiden poissaoloa, yksilö on vapaa kun hän voi tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa ilman, että kukaan estää tai pakottaa häntä.

Kevään ylioppilasjuhlamme teemaa vapaus valaisee ehkä filosofeja enemmän se, mitä tapahtuu Euroopan tämän päivän pahimmassa kriisissä, Ukrainan ja Venäjän sodassa. Euroopan unionin jäsenmaat näkevät vapausaate liberalismin parhaimpien aikaansaannosten olevan vakavasti uhattuna. 1800-luvun alussa voimistunut liberalismi toi erityisesti Länsi- ja Pohjois-Euroopan sekä Yhdysvaltain yhteiskuntiin todella tärkeitä uudistuksia. Se korosti valistuksen ja Ranskan vallankumouksen perillisenä vapautta ja tasa-arvoa. Talouselämä oli riisuttava kahleistaan, mikä näkyi yrittämisen ja elinkeinovapauden korostamisena. Poliittisten oikeuksien edistäminen johti puolestaan sananvapauden, kokoontumisvapauden, uskonnonvapauden ja äänioikeuden laajentamiseen seuraavan sadan vuoden aikana.

Hyvät kuulijat,

Olemme joutuneet yli kolme kuukautta seuraamaan erityisesti median ja pakolaisvirtojen kautta vaarallisinta sotaa Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Lähes diktatuuriin vajonnut naapurivaltiomme Venäjä murjoo kohti läntisiin demokratioihin suuntautunutta Ukrainaa. Laiton hyökkäys aiemman veljeskansan kimppuun herätti myös suomalaiset, jotka kaikkia demokratian pelisääntöjä noudattaen päättivät hakea toukokuun alkupuoliskolla turvaa Pohjois-Atlantin puolustusliitosta Natosta. Talvisodan yksinjäämisen ja verisen puolustustaistelun muistavat suomalaiset ymmärtävät poikkeuksellisen hyvin ukrainalaisten ahdingon. Ukraina taistelee olemassaolostaan, itsenäisyydestään, kansalaistensa kotiseuduista, monipuoluejärjestelmästään, oikeudestaan hakea itse kumppaninsa sekä monista poliittisista ja taloudellisista vapauksistaan. On vaikea löytää parempaa esimerkkiä siitä, miten tärkeä ihmisille ja kokonaisille kansoille on vapaus. Rauhan, vapauden ja terveyden merkityksen ymmärtää vasta toden teolla silloin, kun ne ovat uhattuina.

Arvoisat kuulijat,

Aikamme monista suurista ongelmista huolimatta on syytä muistuttaa, että me voimme itse juhlia tämän päivän merkkihenkilöitä, kevään ylioppilaskokelaitamme, vakaissa ja turvallisissa oloissa hyväntahtoisen yleisön edessä. Toivotan juhlaamme lämpimästi tervetulleiksi vuosien 1971 ja 1972 Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaat. Vuosikertomuksen mukaan vuoden 1972 ylioppilaiden vuoden kokokohtia oli marraskuussa 1971 vietetty koulun 50-vuotisjuhla, jonka kunniaksi julkaistiin oppilaitoksen historiikki-matrikkeli. Vuosikertomuksen mukaan koulunkäyntiä leimasi tilanahtaus, mutta urheilun osalta yhteiskoulun oppilaat menestyivät mainosti esimerkiksi yleisurheilussa ja lentopallossa. Nykyisen opiskelijakuntamme edeltäjä teinikunta järjesti toimintaa ja luontokerho Naskukurkooset sitoi syksyllä kauralyhteitä metsästysseuran ruokintakatokselle, harjoitti talvilintulaskentaa ja järjesti yöretkiä pöllöjen elintapoihin tutustumiseksi.

Vaikka 50 vuodessa lukiokoulutuksessa on ehtinyt tapahtua paljon muutoksia ja uudistuksia, tietyt asiat pysyvät ennallaan. Lukiokoulutuksen perustehtävänä on rakentaa laaja yleissivistävä pohja opiskelijoilleen ja tarjota riittävät edellytykset hakeutua jatko-opintoihin. Ylioppilaskirjoitukset olivat vuosina 1971 ja 1972 tärkeä valtakunnallinen mittari aivan samaan tapaan kuin nykyäänkin. Aiemmin koevastaukset kirjoitettiin käsin paperille, tänään kannettavalla tietokoneella Ylioppilastutkintolautakunnan digitaaliseen Abitti-järjestelmään. Tietoja, taitoja, osaamista ja ahkeruutta on vaadittu aina. Tarkastelin kiinnostuneena kevään 1972 yo-kirjoitusten tuloksia. Huomiota kiinnitti laudaturin suuri määrä (34) ja niiden jakautuminen lukuisiin oppiaineisiin. Vastapainoksi hylättyjä arvosanoja, improbatureita, oli myös paljon. Kaikkien aineiden arvosanojen keskiarvo oli 3,7.

Vaikka riemuylioppilaiden tuloksia ei voi suoraan verrata nykyisiin yo-tuloksiimme, molempia edellä mainittuja arvosanoja oli selvästi enemmän kun meidän kevään kokelaillamme. Tämän kevään tulostasoa voi luonnehtia tyydyttäväksi. Opiskelijamme menestyivät erityisesti äidinkielessä ja kirjallisuudessa, pitkässä matematiikassa, fysiikassa ja biologiassa. Kaikkien aineiden keskiarvomme 4,09 jäi poikkeuksellisesti alle valtakunnallisen keskiarvon 4,26. Tämä ei kuitenkaan saa sumentaa sitä tosiasiaa, että monet kokelaistamme menestyivät todella hienosti yo-kirjoituksissa. Näin ollen pääsemme lakittamaan tänään 44 ylioppilastamme. Ikäluokasta neljä jää jatkamaan opintojaan syksyllä.

Hyvä kevään kokelas,

Olet saamassa tänään valkolakin pitkän koulutyön päätteeksi. Et valitettavasti päässyt osallistumaan lukiomme satavuotisjuhlaan, joka järjestettiin huhtikuun alussa heti kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Pandemia siirsi satavuotisjuhlaa ja koulukeskuksen vihkiäisjuhlaa lukuvuoden aikana kaksi kertaa.

Tänään on kuitenkin sinun päiväsi. Saat juhlia vapaasti ja täysin ansaitusti valkolakkia perheesi, läheistesi, ystäviesi ja tuttaviesi kanssa. Samaa riemua tuntee kanssasi 24 700 muuta kevään ylioppilasta.

Koulupolkusi on ollut poikkeuksellinen erityisesti koronapandemian vuoksi. Teidän osaltanne etäopetus osui kevään 2020 maaliskuun puolivälistä kevätlukukauden loppuun. Muuten saitte olla pääsääntöisesti lähiopetuksessa. Tosiasia on kuitenkin se, että pandemia varjosti kouluvuosianne, toi lisähuolta yo-kirjoituksiin valmistautumiseen ja esti teiltä mm. osallistumisen perinteiseen abiturienttien ja opettajien pohjalaiseen iltaan.

Pääsitte silti kokemaan vähitellen myös vapautumisen tunteita. Vanhantanssit järjestettiin viime lokakuussa puolen vuoden odottelun jälkeen. Yhdeksän teidän ikäluokastanne pääsi syyslomalla mukaan Rooman leirikouluun, joka oli ensimmäinen opiskelijoiden kansainvälisyyskasvatuksen matka kahteen vuoteen. Painavin kahle kirposi, kun pääsitte juhlimaan penkinpainajaisia normivuosien abiturienttien tapaan. Aluehallintoviraston ja Etelä-Pohjanmaan koronanyrkin rajoitusten poistuminen merkitsi kouluyhteisölle sitä, että pystyimme jättämään kasvomaskit pois arkisesta käytöstä.

Osa teistä kevään kokelaista pääsi mukaan lukiomme monilajiryhmään, joka tarjoaa valmennuskursseja liikunnallisesti lahjakkaille ja tavoitteellisille opiskelijoille. Tänä keväänä suoritettiinkin myös mukava määrä liikuntadiplomeita.

Olet siinä onnellisessa tilanteessa, että saat asua ja elää demokraattisessa hyvinvointivaltiossa, jota kansainvälisissä vertailuissa pidetään maailman vakaimpana ja onnellisimpana. Sinulla on perustuslakiin kirjatut laajat perusoikeudet ja pitkä lista vapauksia. Vapauteen liittyy aina myös vastuu. Toivon, että voit olla lukion jälkeen rakentamassa Suomea entistä paremmaksi paikaksi elää ja olla. Antiikin Ateenan strategin ja johtavan poliitikon Perikleen sanoin: ”Ei ole onnea ilman vapautta eikä vapautta ilman rohkeutta”.

Ole siis vapauden ja sivistyksen soihdunkantaja!

Sinulle ja juhlavieraille toivotan hyvää ja aurinkoista kesää!

Primusylioppilas Kaapo Lindgrénin puhe ylioppilasjuhlassa 4.6.2022

Ylioppilaan puhe 2022

Kaapo Lindgrén 19A



Kuva: Niklas Hirvelä

Hyvät lukiolaiset sekä koulun henkilökunta.
Arvoisat riemuylioppilaat sekä tietysti kaikki vastalakitetut tukijoukkoineen.

Tänään on se päivä, kun kolmen vuoden aikana tehty pitkä työ palkitaan. Me olemme saaneet valkolakit vihdoin ja viimein päähämme ja tulevaisuus avartaa. Vihdoin on vapaus kokeilla omia siipiä ja selvittää minne kohtalo johdattaa. Joillakin on ollut valmis suunnitelma tulevaisuutta varten jo monta vuotta. Osa taas on tehnyt päätöksensä vasta jokin aika sitten fiilispohjalta. Tärkeintä on kuitenkin se, että näin valmistumisen jälkeen jokaisella on vapaus valita oma polkunsa kohti aikuisuutta sekä työelämää. Olen varma, että kaikki valmistuneet ovat valmiita ottamaan seuraavan askeleen elämässään itse haluamallaan tavalla.

Kolme vuotta sitten jokainen meistä otti ensimmäiset askeleet omalla lukiourallaan. Kukaan ei oikein tiennyt miten lukiossa pitäisi olla tai opiskella, mutta ei mennyt kauaakaan, kun ryhmänohjaajat sekä kanssaopiskelijat alkoivat tulla tutuiksi. Kaikki edellämainitut henkilöt osottautuivat omalla tavallaan upeiksi sekä luotettaviksi persooniksi. Muiden opiskelijoiden kanssa käyty kolmen vuoden lukiotaival tuntui todellisuudessa paljon lyhyemmältä ajalta. Kaikkia oppimateriaaleja en valitettavasti voi kuvailla yhtä positiiviseen sävyyn, mutta kai niidenkin kanssa lopulta tultiin toimeen.

Lukiotaival ei ole ollut kuitenkaan täysin mutkaton. Haasteita on tuonut sekä koronapandemia että edestakaiset siirtymät uuden koulukeskuksen, sekä yrittäjäopiston lasisiiven välillä. Oma lukiourammehan alkoi yrittäjäopiston lasisiivessä ja suuri osa lukioajan muistoista sijoittuukin juuri sinne. Yrittäjäopiston lasisiivessä tapasimme ensimmäistä kertaa tulevat opiskelutoverimme. Vuosi taisi olla tuolloin 2019. Sen jälkeen molemmat opetusryhmät ovat muuttuneet kokoajan yhtenäisemmiksi oman ryhmänsä kanssa sekä myös keskenään toistensa kanssa.

Yksi mieleenpainuvimmista opiskeluun liittyvistä kokemuksista oli monille varmasti etäopetus ensimmäisen vuoden lopulla. Olihan se vähintäänkin mielenkiintoinen kokemus. Yhtäkkiä koulussa ei tarvinnutkaan käydä enää paikanpäällä, mutta samat koulutehtävät oli silti hoidettava oman sängyn pohjalta. Opiskeluun liittyyvää vapautta tuntui olevan paljon enemmän, mutta samaan aikaan kotona oli vangittu olo, kun päivät kuluivat pitkälti neljän seinän sisällä. Ajoittain opiskelu

saattoi olla hieman voimia vievää, mutta läheisten ystävien, muiden opiskelijoiden sekä opettajien avulla siitäkin ajanjaksosta selvittiin varsin kiitettävästi.

Etäopiskelun jälkeen opiskelua päästiinkin jatkamaan uudessa juuri valmistuneessa koulukeskuksessa. Uudessa koulussa oli aluksi hieman totuteltavaa, mutta kaikki olivat tyytyväisiä siitä, että pitkän odotuksen jälkeen saatiin mahdollisuus kokea jotain täysin uutta ensimmäisten joukossa.

Lukio on jättänyt kaikille varmasti sellaisia positiivisia muistoja, jotka säilyvät vielä pitkälle aikuisiälle asti. Muistot saattavat liittyä koulun satunnaisiin tapahtumiin. Esimerkiksi perinteisiin wanhojen tansseihin tai penkkariajeluun. Eivät nekään täysin ongelmitta sujuneet, mutta ehkä juuri se tekikin niistä niin merkittäviä tapahtumia. Saimme luoda hieman erilaisen, oman tarinamme lukion aikana, jollaista kukaan ei tule kokemaan.

Nyt on kuitenkin aika kiittää ja kumartaa. On pakko sanoa kiitokset kaikille tukijoukoille. Omalle perheelle, kanssaopiskelijoille sekä koko koulun henkilökunnalle. Te teitte tästä matkasta mahdollisen. Kiitos näistä kolmesta todella viihdyttävästä vuodesta sekä riemukkaista muistoista. Toivon, että tämä ei jää viimeiseksi kerraksi kun tapaamme, vaan että tapaisimme vielä joskus hamaassa tulevaisuudessa.

Näillä sanoilla toivotan kaikille paikalla oleville riemukasta sekä ikimuistoista juhlapäivää.

Riemuylioppilas Anne Mäkiperhaan puhe yo-juhlassa 4.6.2022

Riemuylioppilas Anne Mäkipernaa

Kauhavan lukion ylioppilasjuhla 4.6.2022

Kuva: Niklas Hirvelä


Hyvät uudet ylioppilaat, herra rehtori, opettajat, muu juhlaväki


Tuon teille, tämän vuoden uudet ylioppilaat, tervehdyksen ja onnittelut meiltä ns. riemuylioppilailta. Pääsimme ylioppilaiksi Kauhavan yhteiskoulusta eli joen toiselta puolelta v. 1972 eli 50 vuotta sitten. 


Meitä oli noin 45 eli suunnilleen sama määrä kuin teitä nyt. Olimme syntyneet 1950-luvun alkupuolella, suurin osa v. 1953. Ikäluokkaamme kuului noin 90000 henkilöä ja noin joka viidennestä tuli ylioppilas. Teidän ikäluokkaa eli 2000-luvun alkupuolella vuosittain syntyneitä on noin 50000 ja lähes joka toinen valmistuu ylioppilaaksi.

Koulua käytiin silloin kovin erilaisissa olosuhteissa. Moni meistä oli perheensä ja sukunsakin ensimmäinen ylioppilas. Yhteiskunta oli kuitenkin maaseudullakin opintomyönteinen. Meillä oli hienoja opettajia, meitä kannustettiin ja tuettiin. Niillä eväillä, joita Kauhavalta saimme, on ollut hyvä edetä. Aina on ollut helppoa sanoa olevansa Kauhavalta lähtöösin.

Teidän viime vuosien koulunkäyntiin on tullut nopeitakin muutoksia mm. koronan takia. Koulua olette käyneet osin etänä. Ehkä senkin myötä olette jo omaksuneet oman tavan opiskella ja oppia. Elinikäinen oppiminen on jo teille selvää. Toki meidänkin työelämään on kuulunut uuden oppimista. Vähintäänkin on opeteltu erilaisia toimintatapoja.

Toisilla oman ala ja opiskelupaikan löytäminen voi viedä aikaa. Jos yksi ovi pysyy kiinni, voi toinen olla jo raollaan. Hyvään elämänuraan voi päätyä monta reittiä. Emme tiedä, millaisia tarpeita yhteiskunnassa on parinkymmenen vuoden kuluttua. Uusia arvioita tarvitaan. Oletettavasti kansainvälistyminen lisääntyy, yhteistyötaitojen merkitys yhä korostuu.

Ylioppilaaksi tullessamme mekin halusimme tehdä maailmasta turvallisen paikan elää, estää saastumista ja luonnon tuhoutumista. Nämä asiat ovat varmasti teillekin tärkeitä. Kun katselemme teitä, valoisat, vahvat nuoret, voimme luottaa teidän tekevän parhaanne näidenkin asioiden edistämiseksi. Se riittää. Enempää ei teidänkään tarvitse tehdä.

Hyvät uudet ylioppilaat, sallikaa meidän riemuylioppilaiden onnitella teitä ja osaltamme saattaa teitä tuleviin vuosiin. 

Tämä päivä on teidän. Huominen on teidän. Hyvää matkaa.

Viimeisen kouluviikon ohjelma 30.5.-4.6-2022

LUKUVUODEN VIIMEISEN VIIKON OHJELMA KAUHAVAN LUKIOSSA

Päivitetty 2.6.22

Maanantai 30.5.

  • koeviikko
  • stipendikokous klo 13.15 alkaen opt D248:ssa
  • sivistysjohtajan läksiäiset Alahärmän palvelutoimistolla (Toni U. ja Ville V.) klo 15.00

Tiistai 31.5.

  • koeviikko
  • ilmoittautuminen päättyy syksyn 2022 yo-kokeisiin

Keskiviikko 1.6.

  • koeviikko

Torstai 2.6.

  • koeviikko
  • arvosanat ykkösille ja kakkosille Wilman kautta viimeistään klo 22.00

Perjantai 3.6.

  • kokeiden ensimmäinen palautustuokio klo 8.15-8.30
  • ryhmänohjaajien tuokio klo 8.30-8.45 kotiluokissa
  • siirtyminen kevätkirkkoon, joka alkaa klo 9.00 ja kestänee n. klo 9.45 asti
  • kokeiden palatustuokiot erillisen työjärjestyksen mukaisesti.
    • Ykköset klo 10.00-10.45, kakkoset klo 10.00-11.00
  • ruokailu klo 10.55-11.25, jonka jälkeen opiskelijoiden koulupäivä päättyy
  • kuudennen jakson arvostelukokous klo 11.30-12.45 opt 248:ssa
  • henkilöstön kahvitus klo 13.00-13.30
  • ylioppilaiden harjoitukset koulukeskuksen juhlasalissa klo 14.00

Lauantai 4.6.

  • ylioppilasjuhla ja lukuvuoden päättäjäiset koulukeskuksen juhlasalissa klo 11.00 alkaen
  • ylioppilaiden ryhmäkuvaus klo 10.30 ulkona kuvataiteen luokan läheisyydessä. Ainakin yksi ruusu mukaan!
  • perioditodistusten jako ykkösille ja kakkosille ryhmänohjausluokissa ennen juhlaa klo 10.30

Maanantai 13.6.

  • hylätyn kurssin/opintojakson uusintakuulustelu luokassa A206 ma 13.6.klo 16.00-20.00

 

JAKELU: 19-, 20- ja 21-ryhmät huoltajineen, opettajat, muu henkilökunta

Kauhavan lukion uudet ylioppilaat keväällä 2022



Kauhavan lukiosta saa valkolakin lauantaina 4.6.2022 kaikkiaan 43 uutta ylioppilasta. Lukio onnittelee lämpimästi uusia ylioppilaitaan!

Ylioppilasjuhlien harjoitukset pidetään perjantaina 3.6. klo 14.00 alkaen lukion juhlasalissa. Se on pakollinen tilaisuus kaikille kevään ylioppilaille. Ylioppilasjuhla alkaa tänä keväänä poikkeuksellisesti jo klo 11.00.

Lukiomme uusia ylioppilaita voi muistaa Kultatähden Kauhavan myymälässä. joka sijaitsee K-Supermarketin kiinteistössä, Kauppatie 82:ssa. Heitä voi muistaa myös Kauhavan kukka- ja hautaustoimisto Niemessä, Kauppatie 66.

Toni Uusimäki, rehtori

KAUHAVAN LUKIO
KEVÄT 2022 YLIOPPILAAT
 
Anttila Senni-Sofia
Hakomäki Milla
Hauhtonen Otto
Haukkala Elli
Heino Iris
Hietakangas Aada
Hietala Konsta
Härkönen Tilda
Ikola Aliina
Kankaanpää Kimi
Kankaanpää Sofia
Karjanlahti Miro
Kinnari Sini
Kiviaho Maiju
Kivilahti Elina
Korpimäki Rasmus
Kottari Sakari
Kunnari Veera
Laakso Panu
Lassila Laura
Lehtikangas Elina
Lepistö Einari
Lindgrén Kaapo
Linna Suvi
Luomala Aleksi
Mattila Katariina
Nykänen Ada
Ojala Tera
Paussu Vilma
Pykäri Rasmus
Riihonen Miina
Rintamäki Vilma
Salmela Iida
Sankelo Sampo
Sippola Akseli
Takamaa Jere
Tietäväinen Lauri
Tobiasson Rasmus
Toija Sanna
Vesterbacka Milla
Vähälummukka Teemu
Ylimäki Ella
Ylipelkonen Samuli
 
yht. 43

Kutsu kakkosten huoltajien vanhempainiltaan 12.5.2022

Kakkosten huoltajien vanhempainilta pidetään torstaina 12.5.2022 klo 18.00 alkaen Kauhavan koulukeskuksen auditoriossa. Vanhempainilta alkaa kahvituksella klo 17.30 lähtien koulukeskuksen ruokalassa, josta siirrytään kuudeksi viereiseen auditorioon.

Vanhempainillassa on rehtori Toni Uusimäen aiheena ilmoittautumismenettely syksyn ylioppilastutkintoon. Opinto-ohjaaja Henna Teikari selvittää ylioppilastutkinnon merkitystä jatko-opintoihin pääsyn kannalta.

Näiden esitysten jälkeen 20 A:n ryhmänohjaaja Kirsi Koivumäki (kirsi.koivumaki@edukauhava.fi), (20B :n ryhmänohjaaja Janne Ylinen (janne.ylinen@edukauhava.fi) ja 20C:n ryhmänohjaaja Päivi Pieti-Granat (paivi.pieti-granat@edukauhava.fi) selvittävät kokemuksia kuluneesta lukuvuodesta kakkosten osalta. Koivumäen luokkatila on A220, Ylisen A206 ja Pieti-Granatin auditorio B117. Ryhmänohjaajille voidaan etukäteen lähettää koulunkäyntiin liittyviä kysymyksiä em. sähköpostiosoitteisiin tai sitten Wilman kautta.

TERVETULOA 

 

Toni Uusimäki

rehtori

Kahvituksen järjestämiseksi pyydämme palauttamaan tiedon kahvitukseen osallistumisesta Wilma-viestillä koulusihteeri Sanna Riihimäelle viimeistään tiistaina 10.5.2022.

 

Esimerkiksi näin:

Huoltaja

 

___________________________________________________________ Meiltä saapuu _______ henkilöä.

Tärkeätä tietoa kevään 2022 yo-kirjoittajille

Hei,

ohessa muutama tieto kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistuneille 19-ryhmien abiturienteille ja heidän huoltajilleen touko-kesäkuun aikatauluista.

5.5. lähtee lukiolta tieto Ylioppilastutkintolautakunnalle niistä opiskelijoista, joilla on oikeus päättötodistuksen saamiseen. Tieto menee automaattisesti Koski-järjestelmän kautta.

17.5. saapuvat kevään yo-kirjoitusten tulokset

25.5. mennessä kevään abiturienttien kaikki puuttuvat kurssit on oltava suoritettuna, jos mielii saada päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen.

31.5. mennessä ilmoittautuminen syksyn yo-tutkintoon koulun kansliaan

3.6. klo 14.00 yo-juhlaharjoitukset liikuntasalissa. Kaikkien kevään ylioppilaiden oltava paikalla! 

4.6. klo 11.00 ylioppilasjuhla ja lukuvuoden päättäjäisen koulun juhlasalissa. Huomaa yo-juhlan aikaistuminen tunnilla!

Ystävällisin terveisin

Toni Uusimäki, rehtori

Lukiossa projektiviikko 2.-6.5.2022

Hei,

Kauhavan lukion ykköset, kakkoset ja opettajat osallistuvat 2.-6.5.2022 projektiviikkoon, jonka teemana on hyvinvointi. Tämän perusteella olemme laatineet projektiviikolle mahdollisimman monipuolisen ja aktiivisen ohjelman. Sen on tarkoitus lisätä kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, tarjota monipuolisia kokemuksia ja antaa lukiolaisille tietoa korkeakouluopinnoista yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa.

Projektiviikko on merkitty lukion lukuvuosisuunnitelmaan, jonka kasvatus- ja opetuslautakunta syksyisin vahvistaa. Se on opiskelijalle siten pakollinen osa lukuvuoden 2021-2022 lukio-opintoja. Keskiviikon 4.5. ja torstain 5.5. vierailut korkeakouluihin ovat osa opokurssin tai -opintojakson suoritusta. Opiskelijat saavat viikosta yhden kurssi- tai opintojaksosuorituksen, jos osallistuvat toimintaan joka päivä. 

Kauhavan lukio satsaa projektiviikkoon myös taloudellisesti. Tarjoamme sekä Vaasan yliopistoon että Seinäjoen ammattikorkeakouluun suuntautuvilla retkillä kuljetukset ja opiskelijalounaan sekä Haarusjärven retkipäivänä kuljetuksen ja eväät. Perjantaina 6.5. esitettävä amerikkalaisen teatteriseurueen näytelmä The Wave ei myöskään ole koululle läheskään ilmainen. Tämänkin perusteella odotamme korkeaa osallistumisprosenttia projektiviikolle.

Projektiviikon ohjelma on lähes valmis. Ohessa ohjelman runkoa ja aikataulutusta. Muistakaa pukeutua asianmukaisesti ja lämpimästi eri aktiviteetteihin.

Toivon kaikille virkistävää projektiviikkoa!

Toni Uusimäki, rehtori

 

PROJEKTIVIIKKO 2.-6.5.2022

Maanantai 2.5. klo 8–14

  • Klo 8.15–9.30 ykköset pelaavat frisbeegolfia, kakkosilla sprinttisuunnistusta. 
  • Klo 9.45–11.30 ykköset elokuvissa Y-Kinossa, kakkoset pelaavat frisbeegolfia. Y-Kinon teatteripäällikkö Ilkka Peuralta on saatu kuusi elokuvaehdotusta, joista opiskelijat päättävät, mikä katsotaan. Elokuvaehdotukset löytyvät kyselystä. 
  • Lounas klo 11.45–12.15 koululla
  • Klo 12.15–14 ykköset suunnistavat, kakkoset elokuvissa Y-Kinossa.

 

Tiistai 3.5. klo 8–14

Haarusjärven retkipäivä. Eväät koululta mukaan.

  • Lähtö koululta klo 8.15 linja-autoilla (3) Haarukseen. Päivän toiminnot kierretään kolmessa ryhmässä = samassa autossa kulkevat. Haaruksessa linja-auto on n. klo 9.
  • Linja-auto jättää opiskelijat ja eväät lähtöpisteisiin (3 kpl). Yksi ryhmä melontaan (Kauko Huhtaluhdan johdolla), yksi ryhmä Metsästysmajalle (Matti Latomäen johdolla) ja yksi ryhmä Ellanvainiolle (Sami Nuottimäen johdolla). Kalastustarvikkeet (onget) Kirsi Koivumäeltä.
  • Toimintoja päivän aikana:
    • Kalastus
    • Melonta
    • Luontopolkutehtäviä, vedenpuhdistuskoe, tervanpoltosta tietoa, luontokuvausta
    • Spagetin keitto ja solmu spagettiin
    • Mölkky, norsupallo, frisbeegolf
    • Luontopolku Korpikierros 5,0 km
  • Paluumatkalle koulukeskukseen klo 13.15, perillä klo 14.00 mennessä.

 

Keskiviikko 4.5. klo 8.15-15.30

  • Lähtö Vaasaan koululta klo 8.15 (Opettajista mukaan ykkösten ja kakkosten ryhmänohjaajat sekä Henna)
  • 9.30–10.45
    Päivän aloitus ja Vaasan yliopiston yleinen esittely, mukana myös mm. ylioppilaskunta
  • 10:45–11:30
    Lounas Ravintola Mathildassa
  • 11:30
    Tekniikan laboratorion Technobothnian kierros. Huom! Kierroksella paikkoja 20 tekniikasta kiinnostuneelle. Kiinnostuneet ilmoittautuvat kyselyssä. Tarvittaessa paikat arvotaan.
  • Muille 11.30–12.45
    Opiskelijajärjestöjen ohjelmaa
  • 13.00 –13.20 ja 13.25 – 13.50
    Miniluentoja (Luentoja yhteensä 4 kpl, joista voi osallistua kahdelle. Aiheina mm. Kuluttaminen lemmikkien omistajilla/Pelitutkimus/Energiariippumattomuus ja vaihtoehtoiset energianlähteet/Oikeusvaltion uhkakuvat meillä ja maailmalla. Otsikot voivat vielä tarkentua tästä)
  • 13.50–14.15
    Yhteenveto ja päivän päätös

 

Torstai 5.5. klo 8.15-14.30

  • Aamulla lähtö Seinäjoelle, opettajista mukaan ryhmänohjaajat ja Toni
  • Lähtö busseilla koulukeskuksesta klo 8.15. Paluu viimeistään kolmeksi. Opiskelijoiden mielenkiinnon kohteet on kartoitettava SeAMK:n osalta kyselyllä.
  • Alustavasti ohjelmasta:
  • Aloituspaikka (sis. tietoiskut): Auditorio F128, Frami F

    9.00 Aloitussanat ja SeAMKin yleisesittely opiskelijahaastattelujen avulla
    9.20 Tietoisku hakemisesta
    9.30 Tietoiskut 2-4 eri alalta 
    10.30 Ryhmiin jakautuminen ja päivän kulku.

  • 10.40 Kampukseen ja valittuihin oppimisympäristöihin tutustumista ryhmissä. 

    11.40 Lounas ( lukio maksaa)

    12.30-13.30 Vierailu alalla/tutkinto-ohjelmassa, johon on ennakko-ilmoittautunut. Vaihtoehdot löytyvät kyselystä.

     Klo 14.30 mennessä paluu koulukeskukseen

 

Perjantai 6.5. klo 8-14

  • Aamusta pesäpalloturnaus klo 8.15–10.30 kentällä/POP Areenassa (varattava!)
  • Ensin ykköset pelaavat kakkosia vastaan ja voittajajoukkue opettajien joukkuetta vastaan 
  • Matti Larikka tulee tuomaroimaan, pelataan naperopesiksen säännöillä.
  • Pelin jälkeen etsivät pitävät rentoutustuokion klo 10.45–11.30 POP Areenalla
  • Lounas klo 11.45–12.15 koululla
  • Englanninkielinen teatteriesitys The Wave klo 12.30-14.00 auditoriossa, Härmän lukio tulee mukaan, tänne myös kaikki lukion opet mukaan.

 

Berliinin opintoretken ohjelma 2.5.-6.5.2022

Kauhavan lukion toisen vuosikurssin 13 opiskelijaa ja kaksi ohjaavaa opettajaa tekevät opintoretken Berliiniin projektiviikolla 2.5.-6.5.2022. 

Berliinin opintoretken ohjelma

 

Ma 2.5. 2022

- Lähtö koulukeskuksen pihasta kohti Vaasaa klo 10.45 (Mantelan pikkubussi).

- Ylihärmäläiset nousevat bussiin Tarvikepisteen pihasta klo 11.

- Lennot: Vaasa-Helsinki klo 14.35-15.35 Helsinki-Berliini klo 17.35-18.35 (Finnair).

- Berliinin lentokentältä siirrymme metrolla tai bussilla hostelliimme: The Circus Berlin.

- Majoittuminen ja iltapala (omakustanteinen) hostellin lähistöllä.

 

Ti 3.5. 2022

- Aamupala hostelissa klo 8.00-10.00.

- Kaupunkikiertoajelu Berliinissä oppaan johdolla klo 10.45-14.00. (Lähtö hostellimme edestä.) (Maksetaan projektin rahoista.)

- Lounas hostellin läheisyydessä tai Kurfürstendamm-kadun ruokailupaikoissa (omakustanteinen).

- Vierailu Keisari Wilhelmin muistokirkossa (uusi osa) Kurfüstendamm- kadulla ja vapaa-aikaa klo 16.00-17.30.

- Vierailu DDR-museossa klo 18.00- (Pääsymaksu 4,50€/henkilö. Maksetaan projektin rahoista.)

- Ruokailu/iltapala (omakustanteinen) ja paluu hostelliin.

 

Ke 4.5. 2022

- Aamupala hostellissa klo 8.00-10.00.

- Vierailu Checkpoint Charlie-museossa ja tutustumista sen lähellä oleviin kohteisiin klo 11.00-14.00. (Pääsymaksu 7,50€/henkilö. Maksetaan projektin rahoista.)

- Lounas jossain päin kaupunkia (omakustanteinen) klo 14.00-15.30.

- Vierailu Bernauer-kadulla (Jaettu katu) ja sen vierailukeskuksen näyttelyssä klo 16.00-18.00. (Ei pääsymaksua.)

- Ruokailu/iltapala (omakustanteinen).

 

To 5.5. 2022

- Aamupala hostellissa klo 8.00-10.00.

- Vierailu Pergamonmuseossa ja Panorama-näyttely klo 11.00-13.00. (Pääsymaksut maksetaan projektin rahoista.)

- Valokuvausta ja tutustumista museon ympäristöön, jossa mm. Berliinin upea tuomiokirkko.

- Lounas jossain päin kaupunkia klo 14.00-15.00 (omakustanteinen).

- Vierailu Topographie des Terrors-näyttelyssä klo 15.30-16.30.

- Vierailu Berliinin Valtiopäivätalon kattoterassilla ja kupolissa, josta hienot näkymät eri puolille kaupunkia klo 17.45 alkaen. (Ei pääsymaksua.)

- Tämän jälkeen tai ennen vierailua Valtiopäivätalon kupolissa vapaa-aikaa, ruokailu (omakustanteinen) ja tutustumista kohteisiin, joita emme nähneet kaupunkikiertoajelun aikana.

 Esim. East Side Gallery (paikka, jossa 1,3 km mittainen pätkä Berliinin muuria), Holocaust-muistomerkki, Brandenburgin portti ja Alexanderplatz.

- Iltapala (omakustanteinen) ja pakkaamista hostellissa.

 

Pe 6.5. 2022

- Aikainen aamupala hostellissa tai aamupala-paketti mukaan hostellista.

- Matkustaminen lentokentälle.

- Lennot: Berliini-Helsinki klo 9.15-12.05  Helsinki-Vaasa klo 13.10-14.10 (Finnair).

- Kuljetus pikkubussilla Vaasasta Kauhavalle (Mantelan liikenne). Saapuminen Kauhavalle klo 15.30-16.00.

Wanhat 2022

Kauhavan lukion vanhojentansseissa 29.4.2022 tanssi ennätykselliset 43 paria. Kakkoset tarvitsivat tyttöjen suuren määrän vuoksi täydennystä muilta luokka-asteilta ja jopa muista oppilaitoksista.

Lukioväyläarvonnan voittajat

Tämänpäiväisen lukioväyläesittelyn yhteydessä arvotut lahjakortit voittivat Henna Pukkila ja Lauri Kalliokoski. Onnea voittajille!

Ilmoittautuminen syksyllä alkaviin lukioväyliin on menossa ja jatkuu 15.5. saakka. Ilmoittaudu lukioväylään lukion opinto-ohjaajalle!

Maskisuositus poistuu Kauhavan lukiosta

Hei,

maskisuositus poistuu tästä päivästä (26.4.2022) lähtien Kauhavan lukion osalta. Päätös perustuu Etelä-Pohjanmaan koronanyrkin eilisen kokouksen linjauksiin, jotka puolestaan noudattavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aiempia päätöksiä. Koronanyrkki suosittelee edelleen kouluille ja oppilaitoksille jatkoa terveysturvallisiin käytänteisiin, kuten hyvästä käsihygieniasta ja ilmanvaihdosta huolehtimiseen. Asiantuntijaelin ei ota enää kantaa opetusryhmien sekoittamiseen kouluissa.

Koronavirus ei kuitenkaan ole kadonnut. Oireisena on aina jäätävä kotiin.

Oheisena Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiedote 25.4. kokonaisuudessaan.

Terv. Toni Uusimäki, rehtori

 

 

Maskisuositus kevenee myös Etelä-Pohjanmaalla

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on muuttanut valtakunnallista maskisuositustaan 14.4.2022. Etelä-Pohjanmaan alueellinen yhteistyöryhmä Nyrkki noudattaa maskisuosituksessaan THL:n linjauksia. Lisäksi maskia suositellaan käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä asioitaessa että työskenneltäessä.

 

Koronatartuntamäärät sekä ilmaantuvuus Etelä-Pohjanmaalla ovat hienoisessa laskussa. Alueella todettiin viikolla 15 terveydenhuollon pcr-testillä yhteensä 700 koronatartuntaa. Varmennettujen tartuntojen kokonaismäärä on nyt 23934. 14 vuorokauden ilmaantuvuus varmistettujen testien osalta on 780 / 100 000 asukasta.

Koronapotilaiden sairaalahoidon tarve on vähentynyt Seinäjoen keskussairaalassa. Erikoissairaanhoidossa oli maanantain 25.4. tietojen mukaan 7 koronapotilasta.

Perusterveydenhuollossa sen sijaan sairaalahoidon tarve jatkuu erittäin korkeana. Terveyskeskusten vuodeosastoilla oli maanantaina yhteensä 59 koronapotilasta.

Maakunnassa on runsaasti paikallisia koronaepidemioita tehostetun asumispalvelun yksiköissä. Tartuntoja todetaan ikäihmisillä nyt aiempaa enemmän.

Koronarokotuksista annetaan erityisesti yli 80-vuotiaiden 4. rokotusannoksia. 1. ja 2. annosten osalta Etelä-Pohjanmaalla ollaan noin kaksi prosenttia koko maan keskiarvoa matalammalla tasolla. 3. annosten osalta eroa on noin 3 prosenttia.

 

Nyrkki teki 25.4. kokouksessa muutoksia suosituksiinsa.

Kasvomaskin käyttöä suositellaan edelleen sosiaali- ja terveydenhuollossa vierailijoille, henkilöstölle sekä mahdollisuuksien mukaan potilaille. Sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin kuuluvat muun muassa sairaalat, terveyskeskukset sekä vastaanotot, ympärivuorokautisen hoivan yksiköt, muut asumispalveluyksiköt sekä kotihoito.

THL:n linjauksen mukaisesti yleinen maskisuositus on poistettu.

Maskia voi, ja kannattaa, kuitenkin edelleen käyttää esimerkiksi sellaisissa sisätiloissa, joissa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa. Erityisesti rokottamattomien ja riskiryhmiin kuuluvien kannattaa jatkaa sellaisen maskin (FFP2 tai FFP3) käyttöä, joka suojaa hyvin myös maskin kantajaa.

THL suosittelee edelleen maskin käyttöä julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä seuraavissa tilanteissa: niille, jotka hakeutuvat koronaepäilyn vuoksi hoitoon tai testiin; niille, joilla on hengitystieinfektion oireita, mutta kodin ulkopuolella liikkuminen on välttämätöntä sekä niille, jotka tietävät altistuneensa koronavirukselle ja kodin ulkopuoliset lähikontaktit eivät ole vältettävissä.

 

Nyrkki ei enää ota kantaa yksityistilaisuuksien henkilömäärään tai opetusryhmien sekoittamiseen kouluissa.

Sekä kotona, koulussa että varhaiskasvatuksessa on edelleen tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Oireisena tulee aina jäädä kotiin.

 

Koronatilannetta ja alueen rokotustilannetta voi seurata sairaanhoitopiirin koronasivustolla www.epshp.fi/korona 

 

 

Aluehallintoviraston määräykset:

Ei voimassa olevia määräyksiä tällä hetkellä.

 

Nyrkin suositukset

 

1. Yksityistilaisuudet

Henkilömäärää koskevia rajoituksia tai suosituksia ei ole. Tilaisuuden järjestäjän vastuulla on, että osallistujilla on tilaisuudessa mahdollisuudet käsien puhdistamiseen ja riittävien etäisyyksien pitämiseen.

 

2. Suositukset työpaikoille

Kansallisesta etätyösuosituksesta on luovuttu. Työnantajia suositellaan arvioimaan työpaikkakohtaisesti mahdollisuudet lähityöhön paluuseen, hyvien etätyökäytäntöjen edistämiseen sekä joustavaan etä- ja läsnätyön yhdistämiseen. Työpaikoilla suositellaan edelleen noudatettavaksi terveysturvallisia käytänteitä.

 

3. Suositukset kouluun ja oppilaitoksiin

Kouluissa ja oppilaitoksissa suositellaan jatkettavaksi terveysturvallisia käytänteitä, kuten hyvästä käsihygieniasta ja ilmanvaihdosta huolehtimista. Maskisuosituksesta on kouluissa ja oppilaitoksissa luovuttu.

 

4. Vierailut ja sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä

Vierailuja voidaan toteuttaa turvallisesti, kun vierailija ja potilas/asiakas käyttävät kirurgista suu-nenäsuojaa, huolehtivat käsidesinfektiosta ja pitävät turvaväliä.

Mikäli vierailijalla on vähäisiäkään infektio-oireita, vierailu ei ole sallittu.

 

5. Maskisuositus

THL on 14.4.2022 poistanut yleisen maskisuosituksen. Maskin käyttöä suositellaan kuitenkin julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä:

  • niille, jotka hakeutuvat koronaepäilyn vuoksi hoitoon tai testiin
  • niille, joilla on hengitystieinfektion oireita, mutta kodin ulkopuolella liikkuminen on välttämätöntä
  • niille, jotka tietävät altistuneensa koronavirukselle (esim. perheessä on todettu tartuntoja) ja kodin ulkopuoliset lähikontaktit eivät ole vältettävissä.

Oireisille suositellaan aina ensisijaisesti kotona pysymistä oireiden väistymiseen saakka.

Maskin käyttöä suositellaan edelleen henkilökunnalle ja vierailijoille:

  • terveydenhuollon kaikissa toimipisteissä (sairaalat, terveyskeskukset, vastaanotot)
  • ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä
  • vammaispalveluiden yksiköissä
  • ikäihmisten asumispalveluissa sekä kotihoidossa

 

Koronanyrkin kokouksen osallistujat 25.4.2022

 

Elina Kärnä, infektioylilääkäri, EPSHP, puheenjohtaja

Raimo Jokisalo, osastonylilääkäri, EPSHP

Minna Timonen, johtava ylilääkäri, JIK

Karoliina Liski, johtava lääkäri, Kuusiolinna

Jaakko Anttila, peruspalvelujohtaja, Järvi-Pohjanmaa

Miia Kaartinen, aluehallintoylilääkäri, AVI

Tuula Hannila-Handelberg, ylilääkäri, THL

Heikki Risikko, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Tomi Kohtanen, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan kauppapamari

Anna Lindholm, viestintäpäällikkö, EPSHP, kokouksen sihteeri

 

Jakelu: lukiolaiset ja heidän huoltajansa, lukion opettajat ja muu henkilökunta

Kauhavan lukio ja Kauhavan yhtenäiskoulu kiittävät juhlatervehdyksen tuoneita yhteisöjä ja yksityisiä ihmisiä

Kauhavan koulukeskuksen vihkiäisjuhlaan ja Kauhavan lukion 100-vuotisjuhlaan 2.4.2022 toi tervehdyksensä monta yhteisöä ja yksityistä ihmistä. Kiitämme lämpimästi kaikkia koulujamme tervehtineitä lahjoituksistanne. Jatkamme hyvää perustyötämme kasvatuksen ja opetuksen parissa ilahtuneena saamastamme paikallisyhteisön tuesta.

Erityiskiitos seuraaville yhteistyökumppaneillemme:

  • Kauhavan kaupunki
  • Kauhavan rotaryklubi
  • Kauhavan seurakunta
  • Kauhavan sotaveteraanit
  • Kauhavan säästöpankin kulttuurisäätiö
  • Lions club Kauhava Ilmatar
  • Lions club Kauhava Helahoito
  • MTK-Kauhava
  • Alajärven kaupunki
  • Seinäjoen kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta
  • Ilmajoen lukio
  • Kyösti ja Anna-Maija Virrankoski


Kauhavalla 6.4.2022


Toni Uusimäki, rehtori, Kauhavan lukio
Ville Vihla, rehtori, Kauhavan yhtenäiskoulu

KAUHAVAN LUKION HISTORIAA 1921-2021

Monta nimenmuutosta

 

Kauhavan lukion historiaan liittyy monta koulumuodon muutosta. Lukion nykyisen toiminnan lähtökohta on Kauhavan keskikoulun perustaminen vuonna 1921, josta lukion ajanlasku alkaa. Oppikoululuvan saamisen taustalla oli kesäkuussa 1921 perustetun Kauhavan keskikoulun kannatusyhdistyksen aktiivisuus Kauhavan kouluolojen kehittämiseksi. Kouluasiat olivat tuolloin paljon esillä samana vuonna säädetyn oppivelvollisuuslain vuoksi.

Kolmivuotisen keskikoulun hyvin käynnistynyt toiminta rohkaisi kannatusyhdistystä perustamaan kansakoulun jatkeeksi lukion. Kauhavan keskikoulu ja lukio saivat virallisen perustamisluvan kouluhallitukselta 30.10.1924. Vaikeimmat ajat lukio koki jatkosodan vuosina, jolloin koulunkäyntiä lyhennettiin kuukaudella lukuvuosien alkupäässä ja noin kymmenellä päivällä lukuvuoden lopusta. Rintamalle lähtivät nuoret miesopettajat ja osa lukioluokkien pojista.

Kauhavan keskikoulusta ja lukiosta tuli vuonna 1954 Kauhavan yhteiskoulu, kun koulumuoto muutettiin kahdeksanluokkaiseksi. Kauhavan Yhteiskoulu siirtyi yksityiseltä kannatusyhdistykseltä Kauhavan kunnan omistukseen 1.7.1972. Yhteiskoulun lukioluokista VI-VIII tuli vuosiluokat I-III käsittävä kunnallinen Kauhavan lukio.

Lukiosta tuli kurssimuotoinen 1982, ja luokattomaan lukioon siirryttiin 1990-luvun puolessavälissä.

Viime vuosikymmenet ovat olleet monipuolisen kehityksen aikaa. Matematiikka ja luonnontieteet kulkivat pitkään kehityksen kärjessä, mutta 70-luvulla musiikki ja 80-luvulla ilmaisutaito toivat lukiokoulutukseen uusia sävyjä. Vuosituhannen taitteessa lukio profiloitui tanssiin, ilmailuun ja tietotekniikkaan. Vuonna 2012 esille nousi voimakkaasti pyrkimys valtakunnalliseksi ilmailulukioksi yhdessä Tikkakosken lukion kanssa, mutta hanke haudattiin lopullisesti Kauhavan Ilmasotakoulun lakkautuksen myötä joulukuussa 2014.

Kauhavan lukio on kansainvälistynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Eri puolille Eurooppaa on säännöllisesti tehty opintoretkiä. Viime vuosina ovat korostuneet useiden maiden ja koulujen kanssa toteutettavat Comenius- ja ErasmusPlus-hankkeet. Lukio on 2010-luvulla toiminut aktiivisesti myös valtakunnallisessa Yrittäjyyslukioverkosto Y-Lovessa, valtakunnallisessa lukioverkostossa sekä Etelä-Pohjanmaan Opinlakeus-verkostossa.

2020-luvulla Kauhavan lukiossa on aloittanut toimintansa liikunnallisesti lahjakkaiden nuorten suosittu monilajiryhmä. Maaliskuussa 2022 lukio liittyi mukaan valtakunnalliseen liiketoiminta- ja yrittäjyyskasvatuksen LYKKI-verkostoon.

Koulurakennusten kavalkadi

Ensimmäiset viisi vuotta Kauhavan keskikoulu- ja lukio toimivat Säästöpankin vanhassa talossa, jossa lukiotaipaleensa aloitti noin 20 lukiolaista vuosittain. Lukuvuodeksi 1926−1927 valmistui oma koulutalo 600 000 silloisella markalla nykyisen Yrittäjäopiston paikalle Kauppatien varteen. Lisärakennus nousi paikalle 1955.

Vanha koulu purettiin 1983, jolloin Jylhäntie 14:ään valmistui arkkitehti Touko Saaren suunnittelema koulukeskus. Sinne sijoittuivat Kauhavan yläaste, Kauhavan lukio ja Kauhava-Härmäin kansalaisopisto. Lukio joutui sisäilmaongelmaisesta koulukeskuksesta evakkoon talvilomalla 2015. Vanha koulukeskus purettiin. Opetus uudessa modernissa koulukeskuksessa alkoi elokuussa 2020.

Kauhavan lukion ensimmäiset viisi ylioppilasta lakitettiin keväällä 1927. Ylioppilaslakkien suma osui vuoteen 2005, jolloin lakitettiin 79 uutta ylioppilasta. Syksyyn 2021 mennessä Kauhavan lukiosta on saanut valkolakin 3628 ylioppilasta. Heistä moni on löytänyt uransa diplomi-insinöörinä, lääkärinä tai puolustusvoimien palveluksessa.

 

Sata vuotta ja seitsemän rehtoria

Kauhavan lukion ja sen edeltäjien rehtoreina ovat toimineet maisteri Anna Väyrynen 1921-1948, filosofian kandidaatti Vihtori Suviolahti 1948-1950, maisteri Eino A. Oinonen 1950-51, filosofian tohtori Paavo N. Elo 1952-1957, voimistelunopettaja Kosti Rasinperä 1958-1977 ja filosofian kandidaatti Seppo Toivonen 1977-2000. Nykyinen rehtori on filosofian maisteri Toni Uusimäki 2000-


Keskikoulu ja lukio toimivat vanhassa säästöpankin talossa 1921-1926.


Vanha puupäänä tunnettu koulurakennus valmistui lukuvuodeksi 1926-1927.
Se toimi nykyisen kaupungintalon kohdalla, johon valmistui kivipäänä tunnettu lisärakennus 1955.
Kuva: Antti Saarisen arkisto.



Kauhavan ensimmäinen koulukeskus valmistui Jylhäntielle (14) v. 1983.
Taloon asettuivat Kauhavan yläaste, Kauhavan lukio ja Kauhava-Härmäin kansalaisopisto.
Sisäilmaongelmainen koulutalo purettiin 2017.


Opetus- ja kasvatustyö alkoi Kauhavan toisessa koulukeskuksessa elokuussa 2020.
Koulukeskuksen vihkiäisjuhla ja Kauhavan lukion 100-vuotisjuhla
siirtyivät koronapandemian vuoksi pidettäväksi 2.4.2022.


 

Liitteet:

Kauhavan lukion historiaa ja tapahtumia 1972-2022

Ohjeita ja muistutuksia kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistuvalle

  • Yo-kokeiden järjestelyissä huomioidaan YTL:n antamat turvallisuus- ja muut ohjeet.
  • Yo-tutkinnon koetilaisuuksissaon vahva maskisuositus. Maskia käytetään koko ajan lukuunottamatta ruoka- ja juomataukoja. Tarvittaessa maski riisutaan henkilöllisyyden tarkistamista varten. Maskia pitänee vaihtaa useita kertoja kokeen aikana. Kokelas saa ottaa kokeeseen omia vaihtomaskeja ja käsidesiä. Käsidesipullon etiketti on irrotettava tai teipattava näkymättömiin. Puhtaat vaihtomaskit pakataan yksittäin läpinäkyviin pieniin pusseihin(1 maski/pussi) ja likaisia maskeja varten varataan oma pussi(kirjoita päälle 'likaiset'). Puhtaita maskeja on saatavilla koesalissa ja niitä annetaan pyydettäessä. Koesalissa maskeja käsitellään lyhytaikaisesti ja avoimesti, jotta ei synny epäilystä vilpillisestä menettelystä.
  • Yo-tutkinnon kaikki kokeet pidetään luokissa A206 ja B236 ja kokeet tehdään langallisessa tutkintoverkossa, ts. tietokoneet liitetään verkkoon verkkokaapeleiden avulla.
  • Kokeeseen saavutaan seuraavan aikataulun mukaan: 19A klo 8.10-8.25, 19B, kakkoset ja koulun ulkopuoliset korottajat klo 8.25-8.40. Kokelaita otetaan sisään sitä mukaan, kun he saapuvat paikalle.
  • Kokeessa tarvitaan kannettava tietokone lisälaitteineen. Lisälaitteet: langalliset kuulokkeet, langallinen hiiri, virtajohto. Saatat tarvita myös adapterin, johon verkkokaapeli liitetään. Adapteri pitää tuoda itse!
  • Koetilaisuuksiin ei saa ottaa kännykkää eikä muita elektronisia laitteita(esim. älykellot) mukaan. Myöskään tavallisia rannekelloja ei saa olla.
  • Kokelaiden pitää ottaa mukaan kuvallinen henkilökortti(ajokortti, KELA-kortti) tai passi koejärjestelmään tunnistautumista varten.
  • Kaikki kokeessa tarpeettomat henkilökohtaiset esineet/tavarat(esim. lompakot) on jätettävä koesalin ulkopuolelle. Ne säilytetään koetilaisuuden ajan opettajien työtilassa opettajanhuoneen vieressa. HUOM! Älä jätä mitään arvotavaraa kokeen ajaksi käytävään.
  • Kännykkä tai muu luvaton laite yo-kokeessa = vilpin yritys mistä on seurauksena kaikkien tutkintokerran kokeiden mitätöinti.
  • Koetilaisuuksissa ei saa olla tekstejä sisältäviä vaatteita(tuotemerkit ok, merkityksen sisältäviä lauseita ja sanoja ei saa olla; ole erityisen tarkkana kielten kokeissa!)
  • Saliin viedään tietokoneen lisäksi vain kasvomaskit, käsidesit, kirjoitusvälineet ja eväät. Kirjoitusvälineet otetaan mukaan irrallisina, saliin ei saa viedä penaaleja/kynäkoteloita. Eväät pakataan läpinäkyviin, rapisemattomiin pakkauksiin. Eväissä ja juomapulloissa ei saa olla tekstiä sisältäviä etikettejä/kääreitä. Eväsrasiat avataan kokeeseen tullessa ellei niissä ole läpinäkyvää kantta. Eväät tuodaan saliin erillisessä korissa.
  • Koesaliin ei saa viedä omia papereita. Kokelaspaikoilla on paikkanumero ja luonnostelupaperia.
  • Koesalissa on koulun puolesta yleisimmät särkylääkkeet, nenäliinat ja korvatulppia sekä terveyssiteitä.
  • Henkilökohtaiset lääkkeet laitetaan yksittäispakattuina eväiden joukkoon, alkuperäispakkauksissa koesalin lääkepöydälle(poikkeuksena diabeteksen ja astman hoitoon tarkoitetut lääkkeet ja välineet, jotka voivat olla eväiden joukossa). Laita lääkepakkauksiin oma nimesi. Kerro aina valvojalle mukanasi olevista lääkkeistä.
  • Yo-tutkinnon kokeissa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä; esim. nuuskan hallussapito ja käyttö on kielletty.

KOETILAISUUDEN KULKU

  • Kokelaat odottavat luokan A206 edessä, että valvoja päästää heidät sisään.
  •  Kokelaat otetaan koesaliin nimilistan mukaan: valvoja sanoo kokelaan nimen ja koesalin paikkanumeron. Toinen valvoja tarkistaa koetilaan tuotavat tavarat ja ohjaa kokelaan oikealle paikalle. 
  • Paikalleen päästyään kokelas saa kytkeä koneensa verkkoon ja käynnistää koneen pöydälle jaetulta USB-tikulta.
  • Kun kaikki ovat saaneet koneensa käynnistettyä, valvojat tunnistavat kokelaat ja katsovat, että he ovat valinneet oikean kokeen.
  • Vararehtori käy läpi yleiset ohjeet sekä koekohtaiset ohjeet.
  • Vararehtori ja valvojat tekevät pöytäkirjamerkinnät.
  • Koetilaisuus alkaa, kun kaikki kokeen tekijät ovat valmiita aloittamaan. Aikaisin kokeen aloittamisaika on klo 9 (aika katsotaan luokan kellosta). Koeaikaa on kuusi tuntia kokeen aloittamishetkestä alkaen. Teknisten ongelmien selvittämiseen kulunut aika voidaan hyvittää kokelaalle lisäaikana(esim. 10 min lisäaikaa).Ne kokelaat, joille YTL on myöntänyt etukäteen erityisjärjestelynä lisäaikaa, voivat tehdä koettaan kahdeksan tuntia.

HUOMAA:

  • Jos on asiaa kokeen aikana, nostetaan käsi ja odotetaan, että valvoja huomaa. Liikkeelle saa lähteä vain valvojan luvalla.
  • WC- käynnit tehdään valvojan saattamana: wc-kopin ovi suljetaan, mutta ei lukita. Kokelaan pitää laittaa koneensa näytönsäästäjä päälle poistuessaan paikaltaan.
  • Poistua saa aikaisintaan klo 12.00 tai kun 3 tuntia koeaikaa on kulunut(aika katsotaan koejärjestelmästä ja luokan kellosta)
  • Koe päättyy klo 15.00 tai kun koeaikaa on kulunut 6 tuntia(poikkeuksena ovat erityisjärjestelyn saaneet opiskelijat)
  • Mahdollisten teknisten ongelmien(kokelaan koneen ongelmat, tutkintoverkon ongelmat) johdosta voi tulla ns. aikahyvityksiä. Teknisen ongelman selvittämiseen kulunut aika hyvitetään kokelaalle/kokelaille, joita ongelma koskee. Näin kokonaiskoeaikaan voi tulla esim. 10 minuutin pidennys. 
  • Kokeesta poistuttaessa vain yksi (1) kokelas kerrallaan voi tulla palautuspöydän ääreen .Kun hän on saanut palautuksensa tehtyä, voi seuraava kokelas tulla. Muut kokelaat odottavat poistumisvuoroa omilla paikoillaan.
  • Palautuspöydälle palautetaan USB-muistitikku ja kaikki luonnostelupaperit(puhtaat ja käytetyt). Valkoinen kokelastiedot sisältävä lappu palautetaan päävalvojalle.
  • Kaikki omat tavarat viedään pois salista.
  • Koetilaisuudessa valvojat eivät saa neuvoa kokelaita kokeen sisältöön tai ohjelmistoihin liittyen eivätkä kokelaat missään tilanteessa saa keskustella keskenään.
  • Muista tulla ajoissa paikalle!

LISÄKSI:​​​​​​​

  • Yo-kokeeseen tullaan ainoastaan terveenä!
  • altistuneena voi osallistua, jos ei ole oireita ja jos käyttää kirjoituksissa FFP2-hengityssuojainta (varataan 2/ kokelas) 
  • lukiolta löytyy FFP2-suojaimia
  • suositellaan kotitestin tekoa ennen jokaista kirjoituspäivää; kokelaat saavat hakea testipaketin (5 testiä/pkt) kansliasta

HUOM! Jos et sairauden tai muun vakavan syyn takia pysty osallistumaan yo-tutkinnon kokeeseen/kokeisiin, ota viipymättä yhteys vararehtori Kirsi Koivumäkeen, p. 050-3049917.

Ilmoita Kirsille (p. 050-3049917), jos tarvitset koululta lainaan koneen, hiiren ja/tai kuulokkeet. Ne laitetaan valmiiksi paikallesi sinua odottamaan.

Niklas Hirvelän puhe talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3.2022

Opiskelija Niklas Hirvelä, Kauhavan lukio

Puhe talvisodan päättymisen muistopäivänä

13.3.2022, Kauhavan seurakuntakoti



















Hyvä juhlaväki,

olen Niklas Hirvelä, Kauhavan lukion opiskelija Ylihärmästä. Olemme täällä Kauhavan seurakuntakodilla muistelemassa 82 vuotta sitten päättynyttä talvisotaa.

Näistä tapahtumista sukupolveni on saanut tietoa lähinnä vain historian kirjoista ja aikaisemmilta sukupolvilta. Omalla kohdallani sota kosketti äidinäitiäni, joka joutui lähtemään evakkoon Karjalasta. Myös isäni isä joutui viettämään sodassa parhaat nuoruusvuotensa.

Sodan karmeat kasvot näyttäytyivät todellisina meille nuoremmille vasta menneinä viikkoina, Ukrainan kansan taistellessa vapautensa puolesta – käytännössä samaa vihollista vastaan. Nykypäivän tiedotusvälineet tarjoavat meille jatkuvasti näkymän karmeuksien keskelle, ja jo tämä järkyttää ja pelottaa meitä suuresti.

Sodan edetessä myös Suomen tilanne on muuttunut ja olemme pakotettuja pohtimaan myös omaa puolustustamme ja mahdollista liittoutumista. Me emme kuitenkaan toivottavasti joudu näkemään ja kokemaan sotaa konkreettisesti niin kuin nämä aikoinaan Suomea urheasti puolustaneet miehet ja kotirintaman naiset.

Niin kuin Puolustusvoimien ylipäällikkö Mannerheim talvisodan päätyttyä totesi; ”Te ette ole tahtoneet sotaa, te rakastitte rauhaa, työtä ja kehitystä, mutta teidät pakotettiin taisteluun, jossa te olette tehneet suurtöitä. Tekoja, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä.”

Historian lehdillä todellakin loistaa talvisodan ihme, jota maailmanlaajuisesti edelleen hämmästellään ja ihastellaan. Suomen puolustustahto ja puolustuskyky yllättivät maailman. Näiden 105 päivän aikana Suomi menetti noin 26 000 sotilasta. Tähän verrattuna Neuvostoliiton menetykset olivat moninkertaiset.

Suomen vahvuuksia talvisodassa olivat muun muassa poltetun maan taktiikka, tutun maaston tehokas hyödyntäminen sekä mottitaktiikka. Myös sodan osapuolten erilainen taistelutahto vaikutti sodan lopputulokseen.

Suomen vahva puolustautuminen yllätti Neuvostoliiton ja johti lopulta rauhanneuvotteluihin. Moskovan rauha astui voimaan 13. maaliskuuta 1940, Suomelle ankarin rauhanehdoin. - Mutta miten talvisodan merkitys ja henki näkyy nykypäivänä?

Väitän, että meissä suomalaisissa talvisodan henki ilmenee voimakkaana isänmaallisuutena sekä vahvana selviytymisenä erilaisissa vastoinkäymisissä ja vaikeissa ajoissa. Talvisodan jälkeen olemme kohdanneet raskaita sotavuosia ja niiden seurauksia, muun muassa sotakorvauksien maksamisen. Myös muunlaiset vastoinkäymiset ovat koetelleet kansaamme, viimeisimpänä selviytyminen maailmanlaajuisesta pandemiasta.

Rintamalla talvisodan henki tarkoitti sitä, että toveria ei jätetä. Nykypäivänä tämä näkyy mielestäni toisten auttamisena vaikeuksissa ja yhteisöllisyytenä silloin kun sitä tarvitaan. Myös silloin kun Suomi urheilurintamalla voittaa, puhumme talvisodan hengestä.

Onnellisimpana kansakuntana pidetty Suomi on noussut maailmanlaajuisesti arvostetuksi ja kunnioitetuksi maaksi monellakin tasolla. Henkilökohtaisesti haluaisin korostaa esimerkkinä Suomen koulutusjärjestelmää maailman tasokkaimpana. Me nuoret saamme nauttia maksuttomasta opiskelusta ja laadukkaasta opetuksesta turvallisessa ja itsenäisessä Suomessa.

Tässä maailmantilanteessa kun sota jälleen varjostaa elämäämme, korostuu vahvasti myös talvisodan muisto. Me nuoremmat sukupolvet arvostamme heitä, jotka sodissa uhrautuivat maamme ja itsenäisyytemme puolesta. - Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme.





 Viuluduo Hanna Hietanen ja Jenna Uusimäki esiintyivät talvisodan  päättymisen muistojuhlassa 13.3.2022, jossa Niklas piti nuoren  puheen isänmaalle

Koulukeskuksen vihkiäisjuhlaa ja Kauhavan lukion sataa vuotta juhlitaan 2.4.2022.

Koulukeskuksen vihkiäisjuhla ja Kauhavan lukion satavuotisjuhla päästään vihdoin järjestämään lauantaina 2. huhtikuuta 2022 klo 14.00. Juhlavieraiden kahvitus alkaa koulukeskuksen ruokasalissa jo klo 12.45. Tervehdysten vastaanotto on auditoriossa klo 13.00-13.45.

Juhlapuhujaksi on lupautunut kauhavalainen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.

Juhliin on avoin kutsu. Olet lämpimästi tervetullut!

Toni Uusimäki
rehtori
Kauhavan lukio

Kauhavan lukio mukaan valtakunnalliseen liiketoiminta- ja yrittäjyyskasvatuksen lukioverkostoon

Kauhavan lukio on valittu mukaan valtakunnallisen liiketoiminta- ja yrittäjyyskasvatuksen lukioverkostoon, tuttavallisemmin LYKKI-verkostoon. Lukion kutsui mukaan verkoston toimintaan Lauttasaaren kansainvälisen liiketoiminnan lukio, jolla on Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen kehittämistehtävä liiketoimintaan ja yrittäjyyteen painottuvassa opetuksessa. LYKKI-verkoston toiminta on osa tätä tehtävää ja sen tarkoitus on ollut tuoda talous-, yrittäjyys- sekä liiketoimintapainotteiset lukiot yhteen. 

Verkosto järjestää erilaisia niin opettajille kuin opiskelijoillekin suunnattuja tapahtumia sekä välittää tietoa kentän muista tapahtumista. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Talous ja nuoret TAT, Pörssisäätiö, Suomen Yrittäjät, Suomen pankki, Finanssiala, Nuori Yrittäjyys sekä useat korkeakoulut. Tällä hetkellä LYKKI-verkostossa on jo yli 70 jäsenkoulua ympäri Suomen. 

Lukion rehtori tutustuu uuteen verkostoon ensimmäistä kertaa järjestettävillä valtakunnallisilla liiketoiminta- ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämispäivillä Jyväskylässä 21.-22.4.2022. Kehittämispäivät järjestetään yhteistyössä Raha ja talous -messujen sekä Suomen Yrittäjien kanssa. 

Kauhavalla 8.3.2022

Toni Uusimäki
rehtori

Uusintakoe ma 14.3. klo 14.05-18.05 auditoriossa B117

Hei,

Neljännen periodin hylätyn kurssin tai opintojakson uusintakuulustelu pidetään maanantaina 14.3.2022 klo 14.05−18.05 auditoriossa B117. Ilmoittautuminen tapahtuu tavalliseen tapaan Wilman kautta 8.-10.3.2022. 

Voit ilmoittautua kerralla korkeintaan kahteen uusintakokeeseen, jolloin koeaika on neljä tuntia. Yhtä hylättyä koetta uusivien koeaika on 2-3 tuntia.

 

Toni Uusimäki, rehtori

Lukiolaisille kotitestejä, koronatorjunta yo-kirjoituksissa



Huoltovarmuuskeskus on lähettänyt Kauhavan lukion opiskelijoille ja henkilöstölle Covid-19-kotitestejä. Kaikki opiskelijat - myös lukulomalla olevat abiturientit - ovat oikeutettuja saamaan 5kpl kotitestejä. Lukion ykköset ja kakkoset saavat testipakkauksen perjantain 25.2. oppituntien yhteydessä, abit voivat hakea testipakkauksen joko perjantaina 25.2. tai talviloman jälkeisellä viikolla koulun kansliasta.

Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen kuusi lukiota ovat sopineet myös yhteisistä säännöistä, jotta koronavirustartunnoilta voitaisiin välttyä mahdollisimman hyvin yo-kirjoitusten yhteydessä. Samalla voimme taata alueen yo-kokelaille tasa-arvoinen ja yhdenmukainen kohtelu.

  • 10 vrk ennen kirjoituksia pitäisi välttää kontakteja
  • jos sairastuu koronaan, ei voi osallistua
  • jos flunssaoireita, ei voi osallistua 
  • altistuneena voi osallistua, jos ei ole oireita ja jos käyttää kirjoituksissa FFP2-hengityssuojainta (varataan 2/ kokelas) [Järvi-Pohjanmaalla ei siis automaattisesti perhekaranteenia yo-kokelaalle, jos altistuu]
  • lukiolta löytyy FFP2-suojaimia
  • suositellaan myös valvojille FFP2-suojainta
  • suositellaan kotitestin tekoa ennen jokaista kirjoituspäivää; kokelaat saavat HVK:n testipaketin (5 testiä/ pkt)
  • Wc-käynnit toimitetaan seuraavasti: valvojalla kertakäyttöhanskat ja hän avaa ja sulkee wn:n oven; kokelas koskee oven sisäkahvaan vain kertakäyttöhanskoin, kertakäyttöisellä käsipyyhkeellä tai hihallaan - pyritään pitämään kosketuspinnat pisarattomina
  • + "normaalit" jo käytössä olleet koronakeinot: istumajärjestys, etäisyydet, tilaan tulo porrastetusti jne.

Toni Uusimäki, lukion rehtori

Koronalle altistunut voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin FFP2-maskin kanssa

Hei,

kevään yo-kirjoitusten osalta koronaan sairastuneiden ja oireita saaneiden kokelaiden tilanne on selkeä: Yo-kirjoituksiin ei voi tulla. Oireita saaneiden on pysyttävä kotona ja vältettävä kontakteja muihin kuin samassa taloudessa asuviin vähintään viiden vuorokauden ajan oireiden saamisesta.

Jos kokelas joutuu jättämään yhden tai useamman yo-kirjoituksen väliin koronaviruksen aiheuttaman sairastumisen takia, kevään suoritus voidaan mitätöidä. Näin kokelas ei menetä yhtään kirjoituskertaa sairauden takia.

Ylioppilastutkintolautakunta on suositellut sitä, että yo-tutkintoon osallistuvat välttäisivät kontakteja 10 vuorokauden ajan ennen kokeita. Tämä on tärkeä muistaa niin lukulomalla kuin pian alkavalla talvilomallakin.

Kaksineuvoisen ylilääkäri Heidi Ojala antoi pyynnöstä ohjeet niissä tapauksissa, joissa yo-kokelas on altistunut. Oireeton altistunut saa tulla yo-kirjoituksiin. Ojala suosittelee kirjoituspaikalla FFP2-maskin käyttöä. Näitä ei ole opiskelijoille jaettu, mutta lukio toimittaa omistaan yo-kirjoitustiloihin ko. maskeja. Niitä jaetaan pyynnöstä. Altistuneen olisi hyvä ennen kirjoituspaikalle tuloaan olla yhteydessä FFP2-maskitarpeestaan vararehtori Kirsi Koivumäkeen (p. 050-304 9917) ja/tai koulusihteeri Sanna Riihimäkeen (p. 040-574 5460). 

Terv. Toni Uusimäki, rehtori

------------------------------------------

Heidi Ojalan viesti:

 

Hei!

EP:llä ei ole enää käytössä nuorten perhekaranteeneja. Vaikka kotona olisi koronapositiivisia, perheenjäseniä ei enää aseteta karanteeniin eikä asiasta tehdä viranhaltijapäätöksiä.

Oireeton saa tulla paikalle. Jos kotona on perheenjäsenillä koronaa, kokelas on todistettavasti altistunut ja sen takia suositan käyttämään FFP2 maskia kirjoituksissa. Sillä voi varmistaa, ettei tartuta vieruskavereita, jos itse tuleekin oireiseksi vaikka seuraavana päivänä. Vaikka niin kävisikin, emme tule laittamaan ketään karanteeniin. Ainoastaan oireiden seurantaa, ja jos joku sairastuu, hän jää sitten vuorollaan kotiin.

Jokainen kuitenkin altistuu virukselle harrastuksissa, kavereilla, kauppareissulla ja ihan missä tahansa, eikä suinkaan ainut tartuntareitti ole omien perheenjäsenten kautta.

Oireiset on tietenkin kotona, sairaana ei saa mihinkään mennä.

Heidi Ojala

johtava ylilääkäri

 

kuntayhtymä Kaksineuvoinen

heidi.ojala@kaksineuvoinen.fi

p. 040 484 6177

 

Jakelu: lukion opettajat, muu henkilökunta, kevään 2022 yo-kokelaat ja heidän huoltajansa

AVIn päätös 4.2. mahdollistaa abiturienteille penkkariajelun


Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tänään 4.2. antanut yleisörajoituksista uudet määräykset, jotka ovat voimassa 5.2.-18.2.2022. Niillä kumotaan aiempi 20.2. asti voimassa ollut määräys.

Ulkona järjestettäviä tilaisuuksia ei enää rajoiteta. Tämä tarkoittaa sitä, että penkkariajelu mahdollistuu abiturienteille - myös pitkin kylänraittia. Nyt vain viimeistelemään abilakanoita harjoituskirjoitusten lomassa. Kuorma-autojen (2kpl) tilaamisen ja maksamisen hoitavat abit itse.

Jos abiajelun kohteet ovat Kosolan koulu ja Kortesjärven yhtenäiskoulu, liikkeelle kannattaa lähteä lukiolta n. klo 9.00. Klo 10.30 abiturientit tapaavat ryhmänohjaajansa ja saavat siinä yhteydessä todistuksensa. Penkkaripäivän runko säilyy muuten aiemmin ilmoitetun kaltaisena.

Opiskelijakunnan ohjaavan opettajan Kirsi Koivumäen kanssa käymäni keskustelun perusteella suosittelemme, että karkkien jakamisen osalta noudattaisimme koulukeskuksessa aiemmin esillä ollutta ohjetta alakoulun osalta. Luokkatilaan siis enintään kaksi abia, jotka jakavat karkit pussista kertakäyttöhansikkaita käyttäen oppilaille. Lukion ja yläkoulun luokkiin karkkeja voi heittää, muttei silmittömiä määriä eikä silmittömällä tavalla. Henkilökuntaakin voi muistaa.

AVIn määräykset mahdollistavat sen, että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella voidaan lauantaista lähtien järjestää sisätiloissa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, kun käytössä on istumapaikat ja käytössä on enintään 50 prosenttia käytettävissä olevien istumapaikkojen määrästä. Selvitämme ensi viikon alussa, onko tällä mitään vaikutusta esimerkiksi abidiplomitilaisuuteen.

Toni Uusimäki, rehtori

Koronaohjeita koteihin

Positiivinen koronatestitulos ja altistuminen

Kaksineuvoinen luopuu karanteeni- ja eristyspäätöksistä

 

Maanantaista 24.1. lähtien Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa noudatetaan seuraavia eristys-, karanteeni- ja testausohjeita.

 

Positiivisen testituloksen saanut:

Positiivisen kotitestituloksen tai PCR-testituloksen saaneen tulee jäädä 5 päiväksi kotiin (aika lasketaan oireiden alusta tai oireettomalla positiivisen testin tekemisestä lähtien), kun oireet ovat lievät. Mikäli sen jälkeen on edelleen kuumetta tai voimakkaita oireita, tulee henkilön pysyä edelleen kotona, kunnes oireet ovat olleet lieviä vähintään 2 päivän ajan. Ohjeistus koskee sekä rokotettuja että rokottamattomia. Kuntayhtymästä ei tehdä enää virallisia eristyspäätöksiä vaan henkilö jää sairauslomalle joko omalla ilmoituksella, sairauslomatodistuksella tai jää etätyöhön, jos se on mahdollista. Jos henkilö tarvitsee sairauslomatodistusta, on otettava yhteyttä työterveyshuoltoon tai omaan terveyskeskukseen. Töihin, kouluun, harrastuksiin, kyläilemään tai asioille ei voi mennä.

 

Positiivisen tuloksen tehneelle altistunut:

Jos henkilö on ollut tekemisissä positiivisen kotitestin tai PCR- testin tehneen henkilön kanssa, vältä kodin ulkopuolisia kontakteja mahdollisuuksien mukaan, kunnes sairastuneen henkilön oireiden alkamisesta on kulunut 5 päivää. Jos useampia perheenjäseniä sairastuu, on oltava kotona 5 päivän ajan viimeisimpänä sairastuneen oireiden alusta. Mikäli on välttämätöntä liikkua kodin ulkopuolella, suositellaan käytettävän FFP2- maskia. Jää etätöihin, jos se on mahdollista. Täysin oireettomana on mahdollista mennä töihin, mutta on suositeltavaa käyttää kasvomaskia ja välttää kontakteja. Oireeton lapsi voi mennä kouluun tai päiväkotiin, kun sairastuneen perheenjäsenen oireiden alusta on kulunut 5 päivää. Kuntayhtymästä ei tehdä enää virallisia karanteenipäätöksiä.

 

Lievät oireet:

Koronainfektioon kuuluu normaalisti influenssan kaltaisia oireita, kuten lämpöilyä ja kuumetta, päänsärkyä, lihas- ja nivelkipua, kurkkukipua, nuhaa ja yskää sekä väsymystä. Toisinaan voi olla pahoinvointia ja ripuliakin. Voimakkaimmat oireet kestävät yleensä 1–3 päivää ja lievittyvät sen jälkeen.

 

Lievissä oireissa ei ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Aikuiset voivat palata töihin ja lapset päivähoitoon/kouluun, kun on ollut 2 päivän ajan kuumeeton ja muut oireet ovat selkeästi lievittymässä. Koronan jälkeen on tavallisesti kuivaa ärsytysyskää, mikä ei estä arkeen palaamista.

 

Jos oireet pitkittyvät yli tavanomaisesta tai alkavat vaikeutua uudelleen, ota yhteyttä puh. 06 2412 4553 (ma-pe klo 8–15) tai 06 2412 4555 (ma-pe klo 15–20, la-su klo 9–18).

 

Voimakkaat oireet:

Oireet ovat voimakkaita esimerkiksi silloin, jos kuume nousee korkealle (yli 38,5 astetta) ja pysyy korkealla yli 3pv ajan, kuume nousee uudelleen oltuaan välillä pois, hengittäminen on raskasta, puhuminen on vaikeutunutta tai yleistila laskee niin ettei jaksa olla jalkeilla.

 

Jos sinulla on voimakkaita oireita, ota aina yhteyttä puh. 06 2412 4553 (ma-pe klo 8–15) tai 06 2412 4555 (ma-pe klo 15–20, la-su klo 9–18).

Hätätilanteessa soita 112.

 

Koronatestaus:

Jatkossa PCR-testiin (drive-in- testaus) ohjataan vain vaikeista koronataudin oireista kärsivät henkilöt (esim. korkea kuume), raskaana olevat, yli 70-vuotiaat, lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat kaiken ikäiset ja sote-työntekijät. PCR-testejä otetaan vain lääketieteellisin perustein, ei pelkästään koronapassia varten.

 

 

28.1.2022

Rooman leirikoulun matkaraportti Komiat-lehdessä 26.1.2022

Hei,

Komiat-lehdessä julkaistiin 26.1.2022 matkaraportti lokakuun 2021 leirikoulustamme Roomassa. Löydät jutun oheisesta liitteestä.

Toukokuun projektiviikolle on suunnittelilla Berliiniin suuntautuva opintoretki, jos koronatilanne tuolloin mahdollistaa matkustamisen. Tästä asiasta on tulossa lisää tietoa lähiviikkoina.

Kauhavan lukio on hakeutumassa myös uuteen Erasmus+-hankkeeseen. Tästäkln tiedotamme enemmän kevään 2022 aikana.

Toni Uusimäki, rehtori

Liitteet:

Rooman leirikoulu_Kvan lukio_Komiat_260122.pdf

Lukiolle uusi koulukuraattori

Hei!

Olen Kauhavan lukion uusi koulukuraattori Kati Kohtamäki.

Työskentelen koulukeskuksessa psykologin työhuoneessa, josta minut tavoittaa maanantaisin ja perjantaisin klo 8-16.

Yhteydenottoa minuun voit ottaa Wilmassa, puhelimitse, sähköpostilla tai WhatsApp.

 

Ystävällisin terveisin Kati Kohtamäki

koulukuraattori Kauhavan lukio

kati.kohtamaki@edukauhava.fi

p. 040 6635899

Rehtori Toni Uusimäen juhlapuhe 3.12.2021

PUHE ITSENÄISYYS- JA YLIOPPILASJUHLASSA 3.12.2021

Kauhavan lukio

Rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT VETERAANIJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

HYVÄ JUHLAVÄKI

 

Kauhavan sotaveteraanien ja muiden veteraanijärjestöjen Vapauden viesti tavoitti jälleen lukiomme uuden ikäluokan jo 22. kerran. Vuodesta toiseen viestikapulan sisältö säilyy kuitenkin samana: itsenäinen isänmaa on korkein arvomme. Sen vuoksi sodan kokenut sukupolvi jälkeläisineen on tehnyt kaikkensa, ettei taistelujen tulimyrsky enää koskaan toistuisi, ettei yksikään suomalainen joutuisi antamaan enää veriuhriaan nykypäivän teknologisessa ja intensiteetiltään sietämättömässä totaalisessa sodassa.

Näin itsenäisyyspäivän alla sota tuntuu kaukaiselta asialta täällä pohjolan perukoilla. Seitsemänkymmenenkuuden vuoden rauhan aika on tehnyt tehtävänsä. Vaikka maailman kriisipesäkkeissä kalistellaan sapeleita, saatamme sivuuttaa asian hyvin  pragmaattisin mielin ja keskittyä oman hyvinvointimme ja yltäkylläisyytemme edistämiseen. Ihmisten tyytyväisyyttä ja onnellisuutta lisää bruttokansantuotteen kasvattaminen, missä me suomalaiset olemme mainiosti menestyneet. Pian 104-vuotias Suomi on maailman paras ja onnellisin maa, kun maailman valtioita verrataan toisiinsa koulutuksen, terveydenhuollon, tasa-arvon, elämänlaadun, luonnon puhtauden, taloudellisen toimeliaisuuden ja poliittisen toimintaympäristön vakauden mittareilla.

Nykyinen hyvinvointi-Suomemme on kuitenkin pitkän historiallisen kehityksen tulos. Aion selvittää asiaa mikrohistorian keinoin. Valotan itsenäisyytemme vuosia käyttämällä äidinäitini pitkää elämänkaarta tarinani kehikkona. Hän tosin menehtyi joitakin vuosia sitten 94-vuotiaana pienen keskipohjalaisen kunnan turvallisessa palvelutalossa.

Isoäitini syntyessä syyskuussa 1918 Suomi oli juuri riuhtaissut itsensä irti Venäjästä. Joulukuun 1917 alun itsenäisyysjulistusta oli seurannut tammikuusta toukokuuhun raivonnut katkera ja verinen sisällissota. Pohjalaiset jääkärit ja talonpojat olivat enimmäkseen lähteneet vapauttamaan Suomea venäläisestä sotaväestä ja heidän kanssaan yhteistyössä olleista vallankumouksellisista aineksista. Sotaa pidettiinkin vapaussotana. Sen sijaan urjalalainen torppari tai tamperelainen tehdastyöläinen koki olevansa joko kartanonherran tai tehtailijan käskyvallassa, vailla riittäviä poliittisia tai taloudellisia oikeuksia, joko häädön tai potkujen partaalla. Niinpä Pirkanmaalla punaisten aseellista nousua valkoista esivaltaa vastaan nimitettiinkin herkästi veljes- tai kansalaissodaksi tai jopa luokkasodaksi. Sisällissodan lopputulos oli porvarillisen Suomen voitto. Molempien osapuolten terrori, vankileirit, julmat teloitukset ja muu väkivalta jättivät märkivän haavan kansakunnan sieluun. Oloja vaikeutti myös uusi vitsaus, espanjantauti, jonka neljä aaltoa veivät hautaan vuoteen 1920 mennessä yli 20 000 suomalaista.

Isoäitini, joka varttui supisuomalaisen pienviljelijän ja suomenruotsalaisen talollisen tyttären lapsena, ei voinut tietää, että juuri itsenäistynyt uusi kansakunta teki kaikkensa nousunsa eteen. Lainsäätäjät korjasivat yhteiskunnallisia epäkohtia ahkeralla uudistustyöllä. Esimerkiksi sata vuotta sitten säädetyllä oppivelvollisuuslailla oli merkityksensä mummoni kannalta. Voidaankin sanoa, että presidenttien ja muiden johtavien poliitikkojen pyrkimys kansakunnan eheyttämiseen lievitti sisällissodassa syntynyttä jyrkkää poliittista vastakkainasettelua.

30-luvun alun pulavuosina mummoni lähti piikomaan ja hoitamaan lapsia suomenruotsalaiseen sukulaisperheeseen. Ajan korostama aitosuomalaisuus, yksikielinen kotiseutu ja pitkät työpäivät eivät kuitenkaan tehneet mahdolliseksi toisen kotimaisen kielen riittävää omaksumista. Tätä äidinäitini pahoitteli koko aikuiselämänsä. Lohtua toi pian oman elämänkumppanin löytyminen. Isoäitini tapasi tulevan miehensä, maanviljelijän ja kansansoittajan, jonka kanssa hänet vihittiin 18-vuotiaana. Pari sai seitsemän lasta, joista kaksi menehtyi ennen viidettä ikävuotta. Toinen aivokalvontulehdukseen, toinen mystiseen kramppiin.

Natsi-Saksan pullistelu johti toiseen maailmansotaan. Tutani taisteli sekä talvi- että jatkosodassa, kun mummoni vastasi ansiokkaasti kotirintaman asioista. Hän hoiti tuossa vaiheessa kolme lasta, karjan ja suuren osan peltotöistä, joissa naapurit onneksi auttoivat. Sodan jälkeen isovanhempani osallistuivat muiden tavoin jälleenrakennukseen ja Suomen nostamiseen kohti hyvinvointi- ja palveluyhteiskuntaa. Vuonna 1960 kohosi oma rintamamiestyyppinen koti, kun sodanjälkeinen pula rakennustarvikkeista ei enää ollut riesana. Säästäväisyys, nöyryys ja ahkera työ saivat pienen maatilan kannattamaan kohtuullisesti. Pitkistä työpäivistä huolimatta tutallani riitti virtaa ottaa iltaisin viulu käteen. Lopulta hän alkoi säveltää ja tuli 60-luvulla valituksi mestaripelimanniksi yhtä aikaa legendaarisen Konsta Jylhän kanssa. Väki väheni maaseudulla nopeasti, mutta kulttuurin voima lievitti hieman rakennemuutoksen tuskaa.

1970-luvulla maatalouden tehostaminen johti siihen, että isovanhempani luopuivat maanviljelyksestä ja panivat pellot ns. pakettiin. 80-luku oli eläkeläisille pitkään onnellista aikaa. Suomi vaurastui, kansainvälistyi, mutta sortui lopulta vauhtisokeuteen. Äidinisäni kuolema vuonna 1990 oli mummolle musertava isku. Vain hetkeä myöhemmin Suomi syöksyi kurimukseen. 1990-luvun lama johti konkurssiaaltoon, suurtyöttömyyteen, velkaongelmaan ja julkisen talouden leikkauksiin.

1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien Suomi ja mummoni kulkivat eri suuntiin. Suomi nousi lamasta Nokian, globalisaation, kohtuullisesti onnistuneen talouspolitiikan ja hyvän tuurinkin ansiosta. Isoäitini terveys heikentyi vuosi vuodelta. Hidas dementoituminen oli läheisille raskasta seurata. Ihmisen elämässä ja kansan historiassa on aina nousunsa ja laskunsa. Oli onni, että mummoni sai nauttia hyvästä hoidosta elämänsä ehtoossa. Hän menehtyi vuonna 2012 ja välttyi esimerkiksi ilmastokriisin ja koronapandemian kaltaisten suurten huolenaiheiden pohdinnalta.

Hyvät kuulijat,

Lähes kehitysmaan tasolta aloittanut Suomi on itsenäisyytensä aikana kohonnut Euroopan eliittiin, vauraaksi, menestyväksi ja kadehdituksi kansakunnaksi. Me juhlimme ensi maanantaina sinivalkoista Suomea. Yksikään kansa ei voi kuitenkaan levätä laakereillaan, jämähtää omaan erinomaisuuteensa, sallia kilpailukykynsä notkahdusta tai nuortensa syrjäytymistä. Pienen kansan voima kumpuaa ihmisistä ja heidän erilaisista taidoistaan, avoimuudesta, rohkeudesta ja kyvystä muuttua maailman mukana.

 

Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on ollut keskeinen tekijä suomalaisen yhteiskunnan menestystarinassa. Koulutus on auttanut rakentamaan hyvinvointia, turvannut kansanvaltaa ja tasannut alueiden ja yhteiskunnallisten ryhmien eroja. Lukiota on uudistettu hengästyttävään tahtiin viime vuosina. Ylioppilaskirjoitukset on digitalisoitu, nuorten lukiokoulutus on saanut uuden opetussuunnitelman ja ensimmäiset laajennetun oppivelvollisuuden ja maksuttoman toisen asteen opiskelijat ovat aloittaneet tänä syksynä opintonsa.

Hyvät syksyn kokelaat,

Pinja, Petteri ja Esa-Matias, te kaikki olette antaneet lisänäyttöjä tai vieneet hajautussuunnitelmanne päätökseen syksyn yo-kirjoituksissa. Tämän merkiksi saatte kohta valkolakin. Tästä eteenpäin rakennatte itse oman opiskelu- ja ura- ja elämänpolkunne. Toivotan kaikille teistä menestystä tässä elämän mittaisessa projektissa. Lämpimät onnittelut ylioppilastutkinnon suorittamisen ansiosta!

Kuva: Sari Toivakka

Linkki Kauhavan lukion itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlan 3.12.2021 suoratoistolähetykseen

Hei,

Kauhavan lukiossa järjestetään itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla perjantaina 3.12.2021 klo 13.00 alkaen. Juhla pidetään uuden koulukeskuksen auditoriossa. Koronapandemian vuoksi lukion ykköset ja kakkoset seuraavat juhlaa luokissa striimattuna, ja auditoriossa ovat paikalla ylioppilaaat läheisineen ja muut kutsuvieraat, ohjelmansuorittajat ja osa lukion henkilökunnasta.

Pääset seuraamaan juhlaamme tästä linkistä: Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla 3.12.2021

Valkolakki myös Pinja Pirille 3.12.2021

Kauhavan lukio sai tänään jo kolmannen syksyn ylioppilaan, kun Pinja Piri sai kuntoon puuttuvat lukiokurssit. Pinja Piri juhlii valkolakkiaan yhdessä Petteri Tepon ja Esa-Matias Karhun kanssa koulukeskuksen auditoriossa pe 3.12.2021 klo 13.00 alkaen.

Ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla järjestetään hybridimuotoisena (osittain striimattuna).

Lämpimät onnittelut Pinja Pirille!

Toni Uusimäki, rehtori

Kauhavan lukioon kaksi uutta ylioppilasta




Syksyn 2021 ylioppilaskirjoitusten tulokset saapuivat 11.11.2021. Kauhavan lukio juhlii kahta uutta ylioppilastaan itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa perjantaina 3.12.2021 klo 13.00 alkaen.

Uudet ylioppilaamme:

Karhu, Esa-Matias
Teppo, Petteri

Kauhavan lukio onnittelee lämpimästi uusia ylioppilaitaan!

Toni Uusimäki, rehtori

Syksyn yo-kirjoitusten tulokset tulevat torstaina 11.11.

Syksyn ylioppilastutkinnon tulosten julkistaminen 11.11.

Ylioppilastutkintolautakunta toimittaa syksyn 2021 tutkinnon tulokset lukioille torstaina 11.11.2021 klo 9.00 lautakunnan tutkintopalvelun kautta. Syksyn pisterajat julkaistaan samaan aikaan lautakunnan verkkosivuilla.

Kauhavan lukio ilmoittaa tulokset kokelailleen klo 11.00 mennessä, kun opettajat ovat käyneet tulokset läpi oman oppiaineensa kohdalla. Kokelaat ovat ensisijaisesti yhteydessä omaan lukioonsa, jos heillä on kysyttävää tuloksista.

Tulokset ja kokelaan arvostellut koesuoritukset annetaan kokelaalle ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltajalle nähtäväksi Opetushallituksen Oma Opintopolku –palvelussa perjantaina 12.11.2021 klo 9.00 alkaen. Alustavan arvostelun suorittaneet opettajat ja rehtorit näkevät suoritukset lautakunnan arvostelupalvelussa samasta ajankohdasta alkaen.

Lisätietoja tutkintotulosten ja koesuoritusten katsomisesta on lautakunnan verkkosivuilla kohdassa Ylioppilastutkinto > Tulokset ja koesuoritukset.

Julkaisemisen yhteydessä tulokset luovutetaan myös korkeakoulujen yhteisvalinnan käyttöön.
Kokelas tai alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja voi tehdä perustellun oikaisuvaatimuksen 14 vuorokauden kuluessa. Ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseen löytyvät lautakunnan verkkosivuilta.

Vanhaintanssien 8.10.2021 valokuvat

Kauhavan lukion abiturienttien vanhaintanssit järjestettiin lähes kahdeksan kuukauden odotuksen jälkeen perjantaina 8.10. Abeilla oli kaikkiaan kolme esitystä. Yksi Kauhavan yhtenäiskoulun alaluokille, yksi yläkoululle ja lukiolle sekä illan yleisönäytös abien kotijoukoille. Nämä Jarmo Vainionpään kuvat on otettu päivänäytöksestä yläkoululle ja lukiolle. Kiitos Jarmo!

Ohessa linkki kaikkiin kuviin: https://www.dropbox.com/sh/m9pc93d2w095ev4/AABi5uXQpTnCl7uXb6avZVdba?dl=0

Abien vanhaintanssit koulukeskuksessa perjantaina 8.10.2021

Kauhavan lukio järjestää perjantaina 8.10. helmikuulta siirtyneet vanhaintanssit. Esityksiä on päivän aikana kolme: klo 12.20 alakoulun luokat 1-6, klo 13.20 yläkoulun luokat 7-9 ja lukio sekä klo 18.00 yleisönäytös.

Vanhoja tanssivat perjantaina abit, joiden esitys kestää n. 35 minuuttia. Kaikki tanssit esitetään Kauhavan koulukeskuksen liikuntasalissa.

Tanssiesitykset striimataan. Voit seurata lähetystä tämän linkin avulla: https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3DKcUPtaXO6t0%26fbclid%3DIwAR3W-Z-0B16qMJ8audWaE3Gs8r1dytSt-O6IhtOoJKVN2g_LKGfL5Fnd8ec&h=AT37uoFADZjFS7hOgrOYBupu9wYdWC21zB7j9COfGTdARcaIMPujYvHPM4M8sR7GjT6uZ5Lqm2Nqst4PkqBUBYdyKCerICSLuNezQ7jFo2op0w-GVVjDqVLkqtZMKWOzxPw


Varsinaista kokoontumisrajoitusta ei enää ole, mutta noudatamme yleisön osalta hyvää käsi- ja yskimishygieniaa ja kasvomaskin käyttö on suositeltavaa.

Viitekuva vuoden 2019 vanhojentansseista.

Kakkosten ja kolmosten oppikirjat uudeksi lukuvuodeksi 2021-2022

Hei,

Lukion kakkoset ja kolmoset käyttävät tulevana lukuvuotena samoja oppikirjasarjoja kuin lukuvuotena 2020-2021. Tässä tapauksessa on mahdollisuuksien mukaan suositeltavaa käyttää käytettyjä oppikirjoja, koska lukion aloittavat ykköset siirtyvät uuden opetussuunnitelman mukaisiin oppikirjasarjoihin.

Ystävällisesti

Toni Uusimäki
rehtori

Liitteet:

Oppikirjat lv2020-2021.pdf

Kauhavan lukiossa alkaa Lukiosta väylä korkeakouluun -hanke

Kauhavan lukio on valittu mukaan ESR-hankkeeseen, joka toteutetaan 1.6.2021−31.8.2023.

Lukiosta väylä korkeakouluun -hankkeessa ovat mukana päätoteuttajana Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä osatoteuttajana Seinäjoen lukio, Kauhajoen lukio, Kauhavan lukio ja Alajärven lukio. Mukana ovat siten useimmat niistä kaupungeista, joissa SeAMK ja sen maakuntakorkeakouluyksiköt toimivat.

Kauhavan lukio osallistuu hankkeessa erityisesti työpakettiin 2 (jatko-opintojen ohjausmalli). Lukion osuus hankkeen kokonaisbudjetista on 25 740 euroa. Lukio saa ESR-tukea 20 592 € ja sen omavastuu on 5 148 €. Kuluvan kalenterivuoden omavastuuosuus otetaan tänä vuonna eri momenteilta koulun budjetista.

Jatko-opintojen ohjausmalli (TP2) koskee niitä opiskelijoita, jotka eivät saa ensimmäisessä yhteishaussa opiskelupaikkaa. Heille kehitetään työpaketissa jatko-opintojen ohjausmalli.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä Etelä-Pohjanmaan pitovoimaa, koska korkeakoulutettujen osuus ikäluokassa 25−34-vuotiaat on jatkanut laskuaan viime vuosina. Hankkeella pyritään vaikuttamaan siihen, että eteläpohjalaiset nuoret jäisivät alueelle toisen asteen opintojen jälkeen. Tarkoitus on myös tiivistää Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja paikallisten lukioiden yhteistyötä ja samalla joustavoittaa siirtymää lukiosta korkeakouluun.

Lukiosta väylä korkeakouluun -hanke toteuttaa hienosti nuorten lukiokoulutuksen 1.8.2021 voimaantulevaa opetussuunnitelmaa, jossa korkeakouluopinnoilla ja työelämäyhteistyöllä on kasvava rooli lukiolaisen opinnoissa.

Lisätietoja:

Henna Teikari
lukion opinto-ohjaaja
p. 040 180 1004

Toni Uusimäki
lukion rehtori
p. 0400 216 176

Kauhavan lukion 1. vuosikurssille 69 uutta opiskelijaa

KAUHAVAN LUKIO

Jylhäntie 14, 62200 Kauhava

 

Lukion ensimmäiselle vuosikurssille hyväksytyt opiskelijat:

 

Annala

Milla Erika

Antila

Kalle Antti Kustaa

Dyga

Natalia Lucja

Hakala

Eerika Annariina

Hakomäki

Maiju Pauliina

Hantula

Jussi Jorma Johannes

Harju

Saana Katariina

Haukkala

Nella Maria Katariina

Heikkilä

Erin Olivia

Hietanen

Hanna Eveliina

Hietikko

Aleksanteri Jani Mikael

Hirsimäki

Anton Elias Edward

Hirvelä

Niklas Sebastian

Innanen

Nikolas Aaro Artturi

Järvinen

Ramona Helena

Kalala

Gaël Mukendi

Kalliokoski

Lauri Matias

Kamppila

Eero Viljami

Kamppinen

Ella Johanna

Kamppinen

Miisa Eerika

Kamppinen

Tatu Otto Tapio

Kankaanpää

Oona Nea Maria

Kari

Atte Jaakko Johannes

Koivisto

Tiia Anna Maarit

Korkea-aho

Anni Katariina

Kottari

Susanna Serafiina

Kovanen

Saara-Maria Mirjami

Kuikka

Titus Daniel

Kuusisto

Ilkka Arto Oskari

Kuusisto

Terho Jaakko Tapani

Kärkkäinen

Mika Johannes

Lauttamus

Taavi August Nikolai

Lehtikangas

Maiju Eveliina

Lehtinen

Lauri Jaakoppi

Lindgrén

Heidi Hannele

Loch

Melissa-Alice

Luoma

Kaapo Onni Einari

Luoma

Siiri Josefiina

Mäki-Haapoja

Jaakko Juho

Mäkinen

Sonja Susanna

Mäkipelkola

Mirka Maria

Mäkipernaa

Santtu Aleksi

Nieminen

Eevi Hellin Josefiina

Patmore

Kailen Jean

Peltoluhta

Iiro Miro Matias

Piri

Jenna Jelena

Pitkäjärvi

Ossi Valtteri

Pitkäjärvi

Sanni Maria

Pollari

Iiro Juhani

Pukkila

Henna Maria

Raninen

Mikko Matias

Rintala

Mitja Martti Kalevi

Sandvik

Linda Anneli

Seppälä

Viivi Sofia

Seppänen

Elli Maria Tellervo

Syrjälä

Eveliina Anna Elisabet

Syväjärvi

Jorma Antero

Takamaa

Emma Julia

Teikari

Kaisa Minttu Maria

Teikari

Kalle Matti Mikael

Uusimäki

Jenna Marja

Vuorijärvi

Samuel Kustaa

Väisänen

Ada Lotta Julia

Övermark

Enni Anna-Maria

 

Yhteensä 64 (69) opiskelijaa

 

Viisi Kauhavan lukioon hyväksyttyä opiskelijaa on kieltänyt nimensä julkaisemisen internetissä.

 

Kauhava 17.6.2021

 

Toni Uusimäki

rehtori

Kauhavan lukion uusi opetussuunnitelma 1.8.2021

Kauhavan kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi Kauhavan lukion opetussuunnitelman kokouksessaan 15.6.2021. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2021.

Opetussuunnitelma ohjaa keskeisesti lukiossa annettavaa opetusta. Se on valmisteltu yhteistyössä koulun opettajien, opiskelijoiden, opiskelijakunnan hallituksen, huoltajien ja seitsemän lähilukion kanssa.

Liitteet:

1, Kauhavan lukion opetussuunnitelma 2021.pdf

Primusylioppilas Rosanna Mikkosen puhe 5.6.2021




Ylioppilaan puhe – Rosanna Mikkonen 5.6.2021, Kauhavan lukio

Arvoisat riemuylioppilaat, ylioppilaat, opettajat ja muut siellä ruudun toisella puolella.

Tänään juhlimme hieman eri tavalla kuin ennen. Erilainen ja uusi tapa ei kuitenkaan estä tunnelman kohoamista kohti katon rajaa, sillä on aika juhlaan, jonka me ylioppilaat olemme vaivalla ansainneet. Jokainen tämän kevään ylioppilas on ylittänyt itsensä tavalla tai toisella. Epävarmuus, pelko ja ahdistus ovat varmasti käyneet jokaisen abin mielessä viimeisen vuoden aikana. Kaikesta huolimatta olemme kaikki päässeet maalin asti ja tänään me olemme voittajia, selviytyjiä ja ehkä hieman viisaampia kuin aikaisemmin.

Lukio tuntui aluksi siltä, että olisimme olleet suuressa suunnistuskilpailussa. Rasteja oli yhteensä 75, ja suorittaakseen yhden, täytyi suunta ja asenne olla oikea. Kilpailun alkutaipale oli monelle meistä uusi ja hankala tuntemattoman maaston takia. Ensimmäisiä rasteja tarvitsi kenties etsiä enemmän kuin myöhempiä. Onneksi saimme kuitenkin apua opettajilta, jotka kartan ja kompassin tavoin auttoivat meitä löytämään oikean suunnan ja parhaan mahdollisimman reitin maaliin. Meillä oli myös toisemme, jolloin pahan paikan tullessa kaverini pystyi ojentamaan kättänsä, sekä tarvittaessa lainaamaan karttaansa.

Jokaiselle meistä tämä lukiokokemus on ollut uniikki. Jotkut löysivät reitin, jossa vastaan tuli vain muutama mäki ja pari ojaa. Toiset taas kulkivat useammasta ylä- ja alamäestä päästäksensä maaliin. Välillä saimme myös pysähtyä ja nauttia yhteisistä hetkistä, kuten vanhojen tansseista ja penkkareista ja samalla unohtaa opiskelun jyrkät ylämäet ja rankat esteet. Erityisesti mieleeni jäi se yhteishenki mikä meille syntyi penkkaripäivänä. Penkkarien kohtalo vaikutti ensin tuhoon tuomitulta, mutta loppujen lopuksi siitä syntyikin upea päivä. Hurrasimme ja marsimme yhdessä koululla, sekä koristelimme seinät hauskoilla letkautuksilla ja kuvilla. Ei aivan perinteinen penkkarikokemus, mutta onneksi saimme silti juhlia ne.

Puolitoista vuotta sitten koimme sen, mitä kukaan ei ole aiemmin kokenut. Suunnistuksen aikana eteemme ilmestyi suo, johon kenelläkään meistä ei ollut varusteita. Korona loi meille uusia haasteita ja pelkoja, mutta otimme silti itseämme niskasta kiinni ja ryhdyimme rämpimään suon läpi. Monen sukat varmasti kastuivat tämän seurauksesta, mutta jokainen meistä pääsi kuitenkin sen läpi. Etäopetus ja jatkuva pelko koronan saapumisesta olivat raskaita kokemuksia meille. Mutta sen sijaan että näkisimme nämä kokemukset vain negatiivisessa valossa, ovat ne myös kasvattaneet meitä ja tehneet meistä vahvempia kuin koskaan aikaisemmin. Olemme siten paremmin valmistautuneita tulevaisuuden vastoinkäymisiin ja omaamme myös erityistä sinnikkyyttä, jota monella muulla tässä maailmassa ei ole.

Lukio on ollut kokemus, jota en tule unohtamaan. Uudet ystävät ja mahtavat muistot jäävät mieleeni ainiaaksi. Kiitos siis mahtaville luokkatovereilleni ja ystävilleni, jotka ovat auttaneet minua sekä jaksamaan että nauttimaan tästä kokemuksesta. Kiitos myös vanhemmilleni, jotka ovat pienin sekä suurin teoin tukeneet minua aivan alusta saakka. Erityiset kiitokset myös opettajille, jotka ovat ruokkineet uteliaisuuttani ja tiedon janoani päivittäin. Ilman teitä kaikkia tämä kokemus ei olisi ollut sen arvoista kuin se on ollut.

Suunnistuksen jälkeinen näky on vielä sumuinen. Me maaliin päässeet ylioppilaat olemme nyt vapaita valitsemaan omat reittimme. Enää emme tarvitse kompasseja ja karttoja, sillä nyt voimme itse päättää suuntamme. Jotkut vielä jatkavat suunnistamista, toiset tietävät jo päämääränsä. Erilaisia reittejä on monta ja monien polut voivat vielä muuttua useamman kerran. Tulevaisuus on avoin meille kaikille, joten toivotan siksi onnea ja menestystä teille kaikille ylioppilaille. Ja mikäli kohtaatte vastoinkäymisiä, muistakaa tämä vanha aasialainen sananlaskun: ”Eivät ihmiset vuoriin kompastu, vaan kiviin.” Me olemme sinnikäs vuosiluokka, joka tulee varmasti pärjäämään tilanteissa kuin tilanteissa tulevaisuuden suhteen. Siitä minulla ei ole epäilystäkään. Näihin sanoihin päätän puheeni ja toivotan teille jokaiselle ylioppilastoverilleni oikein riemukasta ja iloista juhlapäivää, me olemme todellakin ansainneet tämän.

Rehtori Toni Uusimäen puhe ylioppilasjuhlassa 5.6.2021



Ylioppilasjuhlapuhe 5.6.2021

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT

 

Kulunut lukuvuosi jää tänä vuonna sata vuotta täyttävän Kauhavan lukion aikakirjoihin todella erikoisena ja poikkeuksellisena vuotena. Kiinasta joulukuussa 2019 levinnyt koronavirus pisti maailmankirjat sekaisin alkutalvesta 2020 lähtien. Olemme reilun vuoden aikana oppineet karvaasti näkemään globalisaation nurjan puolen: maapalloistuminen ei tarkoita vain kulttuurin ja talouden virtausten leviämistä nopeasti ympäri planeettaamme. Nopeat lentoyhteydet levittävät myös tauteja ja covid-19:n kaltaisia kulkutauteja nopeasti kolkasta kolkkaan. Me elämme todellakin 7,5 miljardin ihmisen maailmankylässä.

Juhlamme teemana on tänä vuonna sinnikkyys. Kun olen historianopettajana tarkastellut koettua, mieleeni on noussut rikkaasta antiikin Kreikan tarustosta Korintin perustaja ja kuningas Sisyfos. Hän ei piitannut jumalista eikä kuolemasta. Petkutettuaan kuolemaa kahdesti tämä kuolevaisista viisain ja älykkäin kohtasi jumalten tuomion. Sisyfos joutui manalaan, jossa hän joutui ikuisesti vierittämään kivenlohkaretta ylös jyrkkää rinnettä. Kun lohkare on tavoittamaisillaan huipun, se vierii ivallisesti jylisten takaisin alkusijoilleen, ja Sisyfoksen on aloitettavatyönsä alusta.

Sisyfos-myytti on tänään käyttökelpoinen kahdestakin syystä. Se kertoo ensinnäkin tavattoman sitkeän ja sinnikkään kuolevaisen tarinan. Hän ei lannistu, vaikka hänen kohtalonsa näyttää meistä traagiselta ja työnsä turhalta. Tämä on todellista sinnikkyyttä. Toisaalta tarina kertoo sen, miten lähelle tavoitetta voi päästä, mutta sitten juuri ratkaisevalla hetkellä ote lipsahtaa ja ponnistelut on aloitettava alusta. Näin on käynyt viimeisen vuoden aikana monta kertaa myös koronaviruksen kanssa. Juuri kun tauti näyttää laantuneen ja perustaso vakiintuneen, jostain ryöpsähtää tartuntaketju, joka pilaa aiemmat saavutukset. Niinpä kaikki on aloitettava alusta ja otettava vastaan aalto aallon jälkeen. Lopulta covid-19 kuitenkin kukistetaan rokotteiden avulla, mutta Sisyfos jää pyörittämään kiveään ajasta ikuisuuteen.

Mennyt vuosi on ollut monin tavoin rankka. Jokainen on joutunut luopumaan jostain ja joustamaan suunnitelmistaan. Koulun tasolla jouduimme koronan takia karsimaan yhteisöllisyyttä rakentaneita yhteisiä juhliamme. Pois jäivät joulujuhla, abien ja opettajien yhteinen Pohjalainen ilta ja perinteisesti toteutetut penkkarit. Abiristeilyt siirtyivät ensi vuoteen, koulukeskuksen avajaisjuhla ja lukion satavuotisjuhla syyskuuhun, kakkosten vanhaintanssit lokakuuhun. Koulun kansainvälisistä hankkeista Kiinan opintoretki siirtyi tulevaisuuteen, vesistöhanke Drops of Lifen viimeinen hanketapaaminen Kreikassa jäi pitämättä. Myös liikuntatilat sulkeutuivat pitkäksi aikaa.

Vastoinkäymisistä huolimatta meillä kouluyhteisön jäsenillä ja suomalaisilla ylipäänsä on kuluneen vuoden aikana ollut paljon myös aihetta kiitollisuuteen. Erityisen iloinen olen siitä, että olemme kouluyhteisössämme välttäneet vakavan taudin, vaikka meitä on päivittäin ollut saman katon alla noin 900 ihmistä. Tästä suuri kiitos kuuluu lukiolaisille, yhtenäiskoulun oppilaille, huoltajille ja koko henkilökunnalle. Olemme ansiokkaasti käyttäneet kasvomaskeja, pitäneet huolta käsi- ja yskimishygieniasta sekä turvaväleistä sekä ilmeisen vastuullisesti käyttäytyneet myös vapaa-ajan vähäisissä riennoissa. Lopputulos on se, että olemme saaneet olla lähiopetuksessa koko lukuvuoden, kun monin paikoin Suomea on etäopetuksessa oltu kuukausikaupalla.

Suomessa on toteutunut elämän hidastuminen. Kodin ja luonnonympäristön merkitys on korostunut, samoin kotimaan matkailun. Mökit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan, etätöitä opittu tekemään. Kokkailu, käsityöt, puutarhatyöt ja remontointi ovat tuoneet vaihtelua arkeen. Itse kunkin on hyvä pysähtyä joskus ja pohtia sitä, mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

Hyvät kuulijat,

on aika vaihtaa sävellajia mustanpuhuvista tahdeista kepeämmin soljuviin. Dramaattisen patarummun kumina jääköön notkean ja ketterän klarinetin soinnin alle. Kuluva lukuvuosi alkoi historiallisen suuren ykkösten ikäluokan saapumisella uuteen kouluumme. Kauhavan koulukeskus on terve, moderni ja tiloiltaan tulevaisuudenkin tarpeisiin taipuva opinahjo. Se on uuden Kauhavan uljain ja kallein julkinen rakennus toistaiseksi. Toki silläkin on puutteensa kuten lukuvuoden aikana olemme paikoin havainneet. Mutta voimme myös olla kiitollisia Kauhavan kaupungille siitä, että kaikissa kaupunginosissa pistetään lähivuosina koulut kuntoon. Kyseessä on siten todella tuntuva kädenojennus lapsille, nuorille ja lapsiperheille.

Kuluvana lukuvuonna meillä on opiskellut 188 opiskelijaa, joita on ohjannut opintiellä 20 lukion opettajaa. Lukuvuoden aikana olemme ajaneet sisään uudet sähköisen ylioppilastutkinnon tilat toisessa kerroksessa. Opettajakunnan aikaa on vienyt arkityön ohella uuden, ensi elokuussa käyttöön otettavan nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman paikallistaminen. Uusi opetussuunnitelma eli LOPS2021 muuttaa lukiokurssit opintojaksoiksi, joiden laajuus vaihtelee 1-3 opintopisteeseen. Jatkossa lukiossa suoritetaan vähintään 150 opintopisteen opinnot entisen 75 lukiokurssin sijasta. Opintoja eheyttäväksi tarkoitetun laaja-alaisen osaamisen ohella opinnoissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota kansainvälisyyteen, työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksiin sekä korkeakouluyhteistyöhön. Viimeksimainitusta lukiomme ykköset ja kakkoset saivat etöopetuskokemuksen kuuden lukion Korkeakoulut lukioihin –hankkeessa huhtikuussa. Uudessa opetussuunnitelmassa myös opinto-ohjauksen ja erityisen tuen osuutta lisätään.

Ensi lukuvuonna toteutuu myös todella merkittävä uudistus, kun lukio-opinnot muuttuvat aloittaville ykkösille maksuttomiksi ja oppivelvollisuutta pidennetään 18:aan ikävuoteen. Jatkossa opiskelija saa oppikirjat ja –materiaalit ilmaiseksi, käyttöönsä koulun kannettavan ja koulumatkatukea yli seitsemän kilometrin matkoihin. Valtiovallan tavoitteena on se, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen, joka luo perustan työllistymiselle nyky-yhteiskunnassa.

Maksuttomuudesta eivät voineet haaveilla vuoden 1971 ylioppilaat, joita on edustanut tänään lehtori emerita Leena Tuuri, jolla on takanaan pitkä ura Kurikan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina. Kuluvan vuoden riemuylioppilaat osallistuvat ensi kevään ylioppilasjuhlaamme.

Hyvät kevään kokelaat,

Saatte valkolakkinne yhdessä noin 24 700 muun kevään kokelaan kanssa. Lukiomme ylioppilaskirjoitusten tulosta voidaan tänä vuonna luonnehtia tyydyttäväksi. Pakollisina kirjoitetuissa oppiaineissa olimme hieman valtakunnan keskitason yläpuolella, ylimääräisenä kirjoitetuissa sen alapuolella. Kaikkien aineiden osalta selvästi valtakunnan tasoa paremmin kokelaamme pärjäsivät äidinkielessä, englannissa ja yhteiskuntaopissa. Pakollisena kirjoitetuissa aineissa hyvä tulos tehtiin biologiassa, äidinkielessä, ruotsissa ja englannissa sekä pitkässä ja lyhyessä matematiikassa.

Tänään pääsemme lakittamaan 42 kevään kokelasta. Kolme ei valitettavasti päässyt kalkkiviivojen yli tässä kilpailussa. Liian paljon oli myös niitä tilanteita, jossa kaikki tutkintoaineet on läpäisty hyväksytysti, mutta lukiokursseja on vielä suorittamatta. Onneksi osalta kokelaistamme löytyi uusi vaihde ja sinnikkyyttä aivan loppumetreillä.

Hyvä lakitettava kokelas,

Olet vienyt lukio-opintosi onnistuneesti päätökseen kaikista vaivoista ja vastuksista huolimatta. Olet ansainnut juhlasi, päivän huomion keskipisteenä ja kaiken sen lämmön, jota läheiset, ystävät, tuttavat ja sukulaiset voivat sinulle antaa. Poikkeusoloissa kasvaa karaistuneita yksilöitä, jotka tulevaisuudessa menevät läpi vaikka harmaan kiven. Uskon rehtorina sinuun, kykyysi löytää oma polkusi ja paikkasi tässä maailmassa.

Usko on joskus koetuksella. Silloin kannattaa etsiä vaikka netistä nuorena vakavasti loukkaantuneen freestylelaskija Pekka Hyysalon tarina. Hän loukkaantui vakavasti laskussa Ylläksellä 11 vuotta sitten. Kaksikymppinen Hyysalo makasi sairaalassa 17 päivää koomassa, sai vakavan aivovamman ja neliraajahalvauksen. Synkistä ennusteista huolimatta nuori mies käveli jo kuusi kuukautta myöhemmin, nousi myöhemmin suksille ja perusti kuntoutumisprosessin yhteydessä oman yrityksen. Vuosia myöhemmin hänet valittiin Suomen positiivisimmaksi ihmiseksi, jonka paranemiseen sinnikkyydellä ja määrätietoisuudella oli valtava vaikutus.

Sinun lähtökohtasi elämään ovat loukkaantunutta Hyysaloa paremmat. Valjasta tietosi, taitosi ja ahkeruutesi oman tulevaisuutesi rakentamiseen ja tämän yhteiskunnan palvelemiseen. Pian saat valkolakkisi, ruususi ja mahdolliset stipendisi erillisessä lakitusseremoniassa.

Sinulle ja juhlavieraille toivotan hyvää ja aurinkoista kesää!

Riemuylioppilas Leena Tuurin puhe 5.6.2021





Riemuylioppilaan puhe – lehtori emerita Leena Tuuri

Hyvä juhlaväki, tämän kevään ylioppilaat

Olen päässyt tästä koulusta ylioppilaaksi 50 vuotta sitten ja välitän terveiset ja onnittelut meiltä kaikilta Kauhavan lukion vuoden 1971 ylioppilailta, riemuylioppilailta.

Aloitimme koulutiemme 1950-luvun lopussa ja pääsimme ylioppilaiksi -71. Kouluajoistamme on kulunut jo sen verran aikaa, että aika on ehtinyt kullata muistot moneen kertaan. Minä viihdyin koulussa todella hyvin, sillä valmistuttuani opetin äidinkieltä ja kirjallisuutta – yhteensä yli 40 vuotta.

Koulunkäynti on monella tavalla muuttunut ikäluokkamme kouluajoista- meillä oli esimerkiksi 6-päiväinen kouluviikko, joskin kerran kuudessa oli kuukausiloma . Mutta monet asiat ovat kuitenkin pysyneet samoina. Vanhoja metodeja keksitään uudestaan ja niille annetaan uudet nimet. Oppimisympäristö on muuttunut ehkä kaikkein eniten.

Alakoulun eli ala-asteen opettajani oli ehdottomasti tärkein opettajani, mikä omaa työtä tehdessäni oli lohdullista että en ollutkaan niin kovin merkittävässä roolissa nuorten ihmisten elämässä.

Me kävimme 4 tai 5 vuotta kansakoulua eli ala-astetta, ja sen jälkeen pyrimme oppikouluun; jotkut kävivät 7-vuotisen kansakoulun loppuun ja menivät sitten kansalaiskouluun. Meillä oppikouluun pyrkivillä oli Oppikouluun pyrkivän opas, josta harjoittelimme opettajamme opastuksella mekaanisia ja sanallisia laskuja. Oppikoulun pääsykoe oli 2-päiväinen. Kokeessa oli luku-, kirjoitus- ja laskutehtäviä. Toisen koepäivän iltana julkaistiin kouluun päässeiden nimet. Tilanne oli hyvin jännittävä ja merkittävä. Kaikki hyväksytyn pistemäärän saaneetkaan eivät mahtuneet kouluumme.

Muutama vuosi sitten istuin eräässä tilaisuudessa harmaatukkaisen miehen takana ja ihailin hänen kauniisti harmaantuneita hiuksiaan.

Kun mies kääntyi, muistin, että hän istui minun edessäni oppikoulun pääsykokeissa ja hänellä oli nippu teroitettuja lyijykyniä mukanaan. Nuo lyijykynät saivat minut aikanaan hätääntymään, minä kun olin lähtenyt matkaan vain yksi kynä mukanani.

Kauhavan yhteiskoulu oli yksityinen koulu, jossa oli kalliit lukukausimaksut. Ensimmäisestä luokasta eli nykyisestä viidennestä luokasta alkaen oli ostettava itse koulutarvikkeet ja maksettava koulumatkat. Sään sallisessa ajoimme pitkiäkin matkoja polkupyörillä kouluun. Koska lasten kouluttaminen oli varsinkin monilapsisille perheille suuri taloudellinen uhraus, vanhemmille suoranainen elämäntyö, me lapsetkin osasimme arvostaa koulunkäyntiä. Oli sinnikkäästi opiskeltava, koska koulutus oli tulevaisuuden kannalta tärkeää - elämän kivijalka.

Kansakouluaikana saimme koulussa lämpimän aterian, mutta oppikoulussa meille oli järjestetty maksullinen ruokailu vain viimeisenä kouluvuotenamme, ja silloinkin söimme ahtaassa tilassa paperilautasilta. Aiemmin söimme koulun alakerrassa ruokahuoneessa omia eväitämme ja kävimme hakemassa läheisestä Aution kaupasta lämpimiä sikoja eli possuja, jotka ovat edelleen lempipulliani. Lukiovuosina ruokatunnin loppupuolella piipahdimme Hirressä, koulun lähellä olevassa baarissa, kuka milläkin asialla. Ne, jotka asuivat koulun lähellä, kävivät kotonaan syömässä.

Koulutielleni on mahtunut monia ja monenlaisia opettajia, joiden neuvot, ohjeet ja muut sanomiset ovat usein palanneet mieleen. Keskikoulussa eli nykyisellä yläasteella meitä opettanut legendaarinen ruotsin opettajamme Aulis Kajanto, Feetu, esimerkiksi huomautti, kun läksyjä ei ollut luettu, että ei tänne ole tultu sadetta pitämään. Parhaiten varmasti aina jäävät mieleen normaalista koulutyöstä poikkeavat tapahtumat: koulun juhlat, vierailijat ja luokkaretket.

Vuosiluokkamme oli hyvin tavallinen: olimme tavallisen ahkeria, tavallisen lahjakkaita ja tavallisen sinnikkäitä, mutta opiskelimme sitkeästi päämäärä eli ylioppilastutkinto – mielessämme. Kauhavan lukio oli sopivan vapaamielinen ja nuoria ymmärtävä, innostava, rohkaiseva ja kannustava, joten oletan, että me kaikki säilytimme sen uskon, että kyllä minusta jotain tulee ja kyllä minä löydän paikkani yhteiskunnassa. Varsinaisen opetuksen ohessa opimme jotain ihmisenä olemisesta, minuudesta ja koko ihmiskunnasta. Sanotaan, että paras on hyvän vihollinen, eli jos tavoittelee täydellisyyttä, ei ehkä saa mitään aikaiseksi. Ei tarvitse olla kaikissa asioissa hyvä. Riittää, kun on jossakin hyvä ja jostain kiinnostunut.

Kasvatuksen ihannetta voidaan kuvata tasasivuisella kolmiolla: yksi sivu on tietoa ja älyä, toinen tunnetta, empatiaa ja kolmas tahtoa, energiaa, sinnikkyyttä. Näitä kaikkia tarvitaan ja mahdollisimman tasapuolisesti, että elämä olisi hyvää.

Elämässä on lukuisia miksi-kysymyksiä, ja oleminen ja eläminen on aina epävarmaa. Tuntuu aika usein siltä, että pitää olla paljon rahaa, hauskaa, julkisuutta , monelaista näyttöarvoa, valinnavapautta ja paljon vapaa-aikaa. On kuitenkin syytä miettiä, mikä elämässä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista ja millaisten arvojen pohjalle tulevaisuuttanne rakennatte.

Sain 1893 syntyneeltä isotädiltäni ylioppilasonnitteluksi sähkösanoman, jossa luki:

Sun elos kauneimmillaan on/Nyt hohtees aamuauringon/Kaik elon aarteet oottaa/ja mieli voittoon luottaa.

Näillä sanoilla toivotan teille kaikille hyvää kesää – ja teille, uudet ylioppilaat, tänä yhtenä elämänne tähtihetkenä , onnea tulevaan ja uskoa siihen, että sinnikkyydellä selvitään.

Sininen kynä -antologia

Hei,

Sininen kynä -kurssilaiset (ÄI11) kokosivat pienen antologian kurssilla syntyneistä teksteistään muistoksi itselleen ja meille muille luettavaksi. 

Mukavia lukuhetkiä Tarinaviemärin parissa!

Sari ja kurssilaiset

Ä11 antologia.pdf

Kevään ylioppilaita voi muistaa Niemen kukkakaupassa

Hei,

Kevään 2021 ylioppilaita voi muistaa Niemen kukkakaupassa Nordean talossa. Osoite on Kauppatie 66, Kauhava. Kun pankit lopettivat ruusutilien keräämisen viime vuonna, Niemen kukkakauppa tarttui tilaisuuteen.

Ylioppilaita voi tukea sopivaksi katsomallaan summalla käteisellä torstaihin 3.6. klo 18.00 asti. Kukkakaupan väki tuo sen jälkeen käteistä sisältävät kuoreet kouluun. Ne jaetaan kullekin ylioppilaalle perjantaina 4.6. klo 14.00 alkavan yo-juhlaharjoituksen yhteydessä.

Ystävällisin terveisin

Toni Uusimäki, rehtori

Kauhavan lukion ylioppilasjuhla 5.6.2021 - järjestelyt

Hei,

Lähetin 16.5. ennakkotietoa  Kauhavan lukion ylioppilasjuhlien alustavista järjestelyistä. Olemme omien pohdintojemme ja saamamme palautteen perusteella tehneet joitakin muutoksia juhlan lakitusseremoniaan ja aikataulutukseen. Suuri linja pysyy kuitenkin ennakkoharkinnan mukaisena.

Toteutamme ylioppilasjuhlan terveysviranomaismääräysten mukaisesti. Tämä tarkoittaa rajoitettua osallistujamäärää, turvavälejä, kasvomaskeja ja mahdollisuutta desinfiointiaineiden käyttöön. Meille on tärkeää niin ylioppilaiden, heidän huoltajiensa ja läheistensä kuin lukion henkilöstönkin turvallisuus. Emme todellakaan halua yhdenkään koronatartuntaketjun liikkeellelähtöä koulumme yo-juhlasta. Kokkolalainen brunssi on ollut riittävän ikävä esimerkki.

Yo-juhlan esitykset ja puheet videoidaan etukäteen ja tehdään tallenteeksi. Huoltajien pyynnöstä avaamme sen katsottavaksi Kauhavan lukion kotisivujen kautta jo klo 10.00. Tallenteen alkuajankohdan aikaistamista on toivottu useassakin perheessä. Sen kesto on arviolta 25-35 minuuttia. Tallenteen voi toki katsoa perheissä myöhemminkin, jos juhla-aamun kiireet eivät sitä salli.

Ylioppilaiden yhteiskuva aikaistuu 45 minuuttia. Se otetaan koulukeskuksessa klo 11.15 joko ulko- tai sisätiloissa. Katsomme paikan ensi tiistaina valmiiksi, kun valo- ja videokuvaajamme tulee koululle.

Tiedotamme kuvauspaikan Wilman ja koulun kotisivujen kautta ja muistutamme kevään kokelaita vielä perjantain 4.6. yo-juhlaharjoituksista, jotka alkavat klo 14.00. Yhteiskuvaa varten ylioppilaalla on luonnollisesti ruusu ja valkolakki. Jälkimmäinen tuodaan auditorioon heti kuvauksen jälkeen oman todistuskansion päälle. Ennen tätä ei lakitusseremoniaa voida aloittaa. Seremonia striimataan suorana lähetyksenä.

Valokuvauksesta 18A:n ylioppilaiden huoltajat ja muut läheiset siirtyvät kukin omaan pöytäkuntaansa koulun ruokalaan. 18A:n ylioppilaat tulevat puolestaan omille nimikkopaikoilleen auditorioon. Samanaikaisesti 18B:n kevään ylioppilaat ja kotijoukot siirtyvät lukion liikuntasaliin seuraamaan lakitusseremonian kulkua liikuntasalin valkokankaalta. Istumapaikat löytyvät turvavälein osastoituina katsomotiloista. Heidät ohjataan ruokalatiloihin 18A:n ylioppilaiden ja kotijoukkojen poistuttua.

Molempien 18-ryhmien ylioppilaat seuraavat oman ryhmänsä lakituksen auditoriossa. Lukion opettajat pitävät huolta siitä, että ylioppilaan huoltajat ja muut läheiset (max. 5) ohjataan seuraamaan oman nuorensa lakitusta. Huoltajat poistuvat sen jälkeen vastapäisestä auditorion ovesta takaisin ruokalatilan pöytäänsä. Rehtori julistaa molemmat ryhmät erikseen ylioppilaiksi, jonka jälkeen he poistuvat auditoriosta ruokasalin kautta oman ansaitun juhlapäivänsä viettoon. 

Jos lakitus sujuu suunnitelman mukaisesti, se on 18A:n osalta päätöksessään n. klo 12.15 ja 18B:n osalta klo 13.00. Perinteisesti meidän yo-juhlamme ovat päättyneet n. klo 14. Ylioppilasta kohden lakituksen arvioitu kesto on n. 2 minuuttia. Lakitusaikataulu tulee tiedoksi koulun kotisivulle, ruokalan pöytiin ja kotijoukkoja ohjaaville opettajille. Testaamme lakitusseremonian toimivuutta ensi viikolla.

Kauhavan lukion tavoitteena on tehdä päättöjuhlasta mahdollisimman juhlava ja ylioppilaidemme saavutusta arvostava. Juhla on tänä vuonna tavalliseen tapaan lukuvuoden lopussa.  Viime vuonna samaan aikaan emme vielä tienneet juhlimmeko kevään 2020 ylioppilaita elokuun lopussa vai vasta itsenäisyyspäivän aikoihin koronapandemian takia. Onneksi elokuun loppu tuolloin onnistui.

Yhteistyöterveisin juhlatoimikunnan puolesta

Toni Uusimäki, rehtori

Liitteet:

KEVÄT 2021_YLIOPPILAIDEN LAKITUSAIKATAULU.pdf

Elina Raatikainen ja Markus Toivona myös ylioppilaiksi

Kevään kokelaat Elina Raatikainen ja Markus Toivola lakitetaan muiden ylioppilaiden kanssa lauantaina 5.6. He ovat saaneet suoritettua kesken olleet lukiokurssinsa 21.5. ja 22.5.

Lämpimät onnittelut molemmille valkolakin johdosta!

Toni Uusimäki, rehtori

Vilma Niemiselle valtakunnallisen englanninkielisen kirjoituskilpailun voitto



Kauhavan lukion kevään ylioppilas Vilma Nieminen on voittanut Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton SAM:n valtakunnallisen kirjoituskilpailun. Nieminen saa voittajana palkinnoksi Icelandairin lennot Yhdysvaltoihin.

Vilma Niemisen kirjoitelma Freedom of Expression käsitteli ilmaisun vapautta ja erityisesti Yhdysvalloissa paljon julkista keskustelua herättänyttä rasisminvastaista Black Lives Matter –liikettä. Kirjoitelma käsittelee BLM-liikkeen yhteyksiä Yhdysvaltain 1960-luvun kansalaisoikeusliikkeeseen ansiokkaasti.

Kirjoituskilpailu järjestettiin nyt 41. kerran. Siihen osallistui 88 opiskelijaa 28 lukiosta. Muut SAM:n palkitsemat opiskelijat saivat kirjapalkinnon ja olivat lähinnä suurten kaupunkien ns. eliittilukioista.

 Kauhavan lukiolle kirjoituskilpailu toi myös toisen merkittävän huomionosoituksen. Kilpailun tuomaristo palkitsee vuosittain myös ansioituneen englanninopettajan kiitoksena aktiivisesta kilpailuosallistumisesta vuosien aikana. ”Vuoden englanninopettajan” eli ”The English Teacher of the Year Award –tittelin saa Päivi Pieti-Granath Kauhavan lukiosta.

Liitteet:

Freedom of expression_Vilma Nieminen.pdf

Kauhavan lukioon 40 uutta ylioppilasta

Hei,

Kauhavan lukiosta pääsee ylioppilaaksi ainakin 40 kevään kokelasta. Lämpimät onnittelut kaikille lakitettaville!

Kevään 2021 ylioppilaille ja heidän läheisilleen järjestetään lauantaina 5.6. ylioppilasjuhla osittain tallenteena, jolle tulevat yo-juhlan musiikki-, tanssi- ja draamaesitykset sekä riemuylioppilaan, primusylioppilaan ja rehtorin puhe. Ylioppilaiden lakitusseremonia toteutetaan uuden koulukeskuksen auditoriossa klo 12.15 alkaen. Sitä edeltää ylioppilaiden virallisen kuvan ottaminen klo 12.00 koulukeskuksen pihalla tai sisötiloissa.


Toni Uusimäki
rehtori


KAUHAVAN LUKIO
KEVÄT 2021 YLIOPPILAAT
 
Ahola Topias
Englund Vilma
Fabiszewska Adrianna
Hakomäki Karri
Hautamäki Sara
Heikkilä Inka
Heimonen Emilia
Honkonen Eerika
Hotakainen Karoliina
Jussila Iida
Järvinen Heini
Kamppinen Saana
Kankaanpää Kaapo
Kari Aaro
Kari Niklas
Koskela Linda
Lahti Emmi 
Lahti Paavo
Lammi Juho
Lammi Mette
Lammi Tara
Lampinen Emilia
Liinamaa Juho
Luoma Konsta
Mattila Roni
Mikkonen Rosanna
Mäki-Haapoja Jenna
Nieminen Vilma
Palttala Ida
Paussu Aleksi
Pellinen Ninni
Rantala Jenna
Ranttila Tuomas
Ronkanen Laura
Sippola Atte
Suolahti Viivi
Suomela Niklas
Teppo Anniina
Ylesmäki Inka
Övermark Sampo

yht. 40 ylioppilasta


TIEDOTE KAUHAVAN KOULUKESKUKSEN TAPAHTUMISTA 12.5. JA 14.5.2021

Kauhava 14.5.2021

Kauhavan yhtenäiskoulun rauhaa on viime keskiviikkona ja tänään perjantaina häirinnyt pari asiaa, minkä vuoksi koulun ulko-ovet olleet suljettuina. Keskiviikkona 12.5. yhtenäiskoulun ja lukion parkkipaikalla ulkopuolinen henkilö kuvasi oppilaiden moottoriajoneuvoja ja niiden rekisterilaattoja. Hän ilmeisesti syyllistyi myös ainakin yhden yläkouluikäisen oppilaan hätyyttelyyn. Henkilö tuli sen jälkeen koulun alueelle ja yritti sisään sähkölukossa olevan oven kautta.

Koulun henkilökunta teki asiasta ilmoituksen poliisille. Määräsin rehtorina koulun ulko-ovet suljettaviksi loppupäivän ajaksi. Uhkaavasti käyttäytynyttä henkilöä ei keskiviikkona enää näkynyt koulukeskuksen alueella.

Keskiviikkoiltana koulukeskuksen alueella oli ilkivaltaa tehden nostettu koulun lipputankoon asiaankuulumaton lippu. Se havaittiin henkilökunnan keskuudessa vasta varhain tänä aamuna, kun koulunkäynti jatkui helatorstain jälkeen. Yhtenäiskoulun väliaikaisena rehtorina määräsin lipun pikaisesti poistettavaksi. Kaupungin tekninen toimi hoiti asian tunnin sisällä toimeksiannosta.

Koulupäivän aikana selvisivät tekijät, jotka ovat Kauhavan ulkopuolella opiskelevia toisen asteen oppilaita. Lipun nostaminen tankoon oli kuitenkin provosoinut keskiviikkona uhkaavasti käyttäytyneen henkilön, joka oli tullut seuraamaan lipun poistamista lippusalosta. Kun määräsin kyseisen henkilön poistumaan koulun alueelta poliisilta saamieni ohjeiden mukaisesti, hän lähestyi minua aggressiivisesti käyttäytyen. Mitään pahoinpitelyä ei kuitenkaan tapahtunut.

Muutaman henkilökunnan jäsenen tultua koulun pihalle rehtorin suojaksi, henkilö poistui koulun alueelta. Poliisi hälytettiin paikalle ja poliisipartiolle annettiin asiasta perusteellinen selvitys. Rehtorina tein asiasta myös rikosilmoituksen. Perjantain loppupäivä sujui rauhallisesti koulukeskuksen alueella. Koulun ulko-ovet pidettiin lukittuina koulupäivän päättymiseen asti.

 

Toni Uusimäki

vs. rehtori, Kauhavan yhtenäiskoulu

rehtori, Kauhavan lukio

Ylioppilaskirjoitusten tulokset tulevat tiistaina 18.5.2021

Kevään 2021 ylioppilastutkinnon tulosluettelo on saatavilla tutkintopalvelusta tiistaina 18.5.2021 klo 9 lähtien. Tiedot pisterajoista julkaistaan samaan aikaan Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla.

Kokelas ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja näkee arvostellut koesuoritukset Opetushallituksen Oma Opintopolku -palvelusta 19.5.2021 klo 9 alkaen. Kokelaan arvostellut suoritukset tulevat samaan aikaan näkyviin myös opettajille arvostelupalvelussa. Lautakunnan kanslia ei anna sensorin yhteystietoja koesuoritusten arvostelua koskevia tiedusteluja varten.

Kauhavan lukiossa tulostiedot sisältävä tiedosto siirretään Primukseen niin, että kevään kokelaat näkevät yo-tuloksensa Wilman kautta tiistaina 18.5.

Toni Uusimäki, rehtori

Kauhavan lukio ja Kauhavan yhtenäiskoulu laskivat seppeleen Kauhavan sankarihautausmaalla veteraanipäivänä 27.4.2021

Komiat-lehti 28.4.2021

Kävelymatkan päässä Kauhavan kirkonmäeltä sijaitsevan koulun oppilaat ja henkilökunta ovat tavanneet hiljentyä veteraanipäivänä sankarihautausmaalla isolla joukolla. Koska eletään koronavuotta, tämänpäiväinen tilaisuus oli pienimuotoinen. Enni Övermark ja Iisakki Rintamäki laskivat Kauhavan yhtenäiskoulun sekä Kauhavan lukion seppeleen sankarihautausmaalla olevan muistomerkin juurelle. Sotaveteraaniyhdistyksen tervehdyksen jättivät Matti Passiniemi, Tapio Lassila ja Kosti Olli. Airueina toimivat Konsta Hietala ja Sofia Kankaanpää. Seppeleenlaskun jälkeen Kauhavan veteraanikuoro lauloi Veteraanin iltahuudon.

Vilma Niemisen kuvataidediplomi

Vilma Niemisen kuvataiteen lukiodiplomityössä tarkastellaan ihmisten ja bakteerien välistä suhdetta tutkimalla ihmisten sisälle tuomaa luontoa bakteerien avulla. Vilma keräsi bakteerinäytteitä alakoulun, lukion ja opettajanhuoneen ovien kahvoista, viljeli näytteitä ja teki bakteereista taidevalokuvia. Valokuvasarja sai rinnalleen myös runoutta ihmisen ja luonnonvälisestä suhteesta. Taideteoksen syvempään kokemiseen Vilma miksasi myös äänimaailman.

Kauhavan lukion Rooman leirikoululle 1600 euron stipendi

Kauhavan lukio on saanut 1600 euron stipendin Roomaan suuntautuvalle leirikoululle lokakuussa 2021. Stipendin on myöntänyt Suomen Rooman-instituuttia ylläpitävän säätiön Institutum Romanum Finlandiaen hallitus kokouksessaan 5.3. Roomaan on lähdössä 20 opiskelijaa ja kaksi ohjaavaa opettajaa.

Stipendi myönnettiin kaikkiaan viidelle koululle. Muut stipendinsaajat ovat seuraavat: Helsingin normaalilyseon 9 D -latinanluokka, Järvenpään lukion latinistit, Kimpisen lukion antiikin historian ryhmä ja Kotka Svenska Samskola & Lovisa Gymnasium.

Säätiön tuki kattaa osan leirikoulun kustannuksista, mutta pääosa rahoitetaan lukion kansainvälisen toiminnan budjetista. Leirikouluun 18.-22.10.2021 suuntaavilla lukiolaisilla on myös omavastuuosuus opintoretken kustannuksista.

Syksyllä siis kohti Ikuista kaupunkia, jos covid-19 suo!

Tervetuloa monilajiryhmään ja Kauhavan lukion opiskelijaksi!

Kauhavan lukio voi tarjota todella monipuoliset harjoittelumahdollisuudet liikunnallisesti lahjakkaalle nuorelle. Viime syksynä aloittanut lukion monilajiryhmä osoittautui todella suosituksi. 34 ryhmään kuuluvalla opiskelijalla on ollut kuusi tuntia aamuharjoituksia ti ja to klo 8-10 ja pe klo 10-12. Nuorten lajeja ovat lento-, jalka- ja pesäpallo, jääkiekko, yleisurheilu, suunnistus ja teamgym. Oheisella videolla maajoukkuevalmennettaviin kuuluva suunnistaja Sampo Sankelo ja lentopalloilija Laura Lassila kertovat siitä, mitä monilajiryhmä on merkinnyt heille. Monilajiryhmän hakukaavakkeen löydät kotisivujemme kohdasta Hae Kauhavan lukiooon.

Liikunnan ohella Kauhavan lukio tunnetaan monipuolisista kansainvälisistä projekteistaan, yrittäjyydestä ja laadukkaasta opetuksestaan.

Ylioppilaskirjoitukset Kauhavan lukiossa 16.3-31.3.

Kevään 2021 ylioppilaskirjoitukset järjestetään Kauhavan lukiossa 16.3.-31.3.2021. Yo-kirjoitustiloina toimivat uuden koulukeskuksen sähköisen yo-tutkinnon luokat toisessa kerroksessa. Eri yo-kirjoituksiin osallistuu kaikkiaan 75 kokelasta, joista abiturientteja on 50.

Ylioppilaskirjoitukset järjestetään mahdollisimman terveysturvallisesti. Kokeilailla on ensinnäkin oltava mukanaan 2-3 kasvomaskia kirjoituskertaa kohti. Maskin voi kirjoitussuorituksen aikana ottaa pois vain pikaista ruokailua varten. Vain perustellusta terveydellisestä syystä kasvomaskia ei tarvitse pitää. Tarkoitus on suojata sekä kokelasta itseään että muita kokelaita.

Yo-kirjoituksissa noudatetaan hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Kokelaiden istuinpaikat on yritetty järjestää mahdollisimman väljästi turvaetäisyydet huomioiden. 

Kokelaat otetaan kirjoitustiloihin koronapandemian leviämisriskin takia koetilaan porrastetusti ja jatkuvan sisäänoton periaatetta noudattaen. 18A otetaan sisään klo 8.10-8.25, 18B ja kokeen korottajat ja uusijat klo 8.25-8.40. 

Ylioppilaskirjoituspäivät ovat seuraavat:

Ti 16.3., äidinkieli ja kirjallisuus, lukutaidon koe sekä suomi toisena kielenä (S2) -koe
To 18.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, espanja)
Pe 19.3. äidinkieli ja kirjallisuus, kirjoitustaidon koe
Ma 22.3. vieras kieli, pitä oppimäärä (englanti)
Ti 23.3. matematiikka, lyhyt oppimäärä
Ke 24.3. matematiikka, pitkä oppimäärä
To 25.3. biologia, filosofia, psykologia
Pe 26.3. fysiikka, historia
Ma 29.3. toinen kotimainen kieli, keskipitkä oppimäärä (ruotsi)
Ti 30.3. maantiede, uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi
Ke 31.3. kemia, terveystieto

Emilia Lampiselle ainekirjoituskilpailun voitto




Hei,

Kauhavan lukion abiturientti Emilia Lampisen kirjoitelma "Vuoden 1918 sodan monta nimeä" voitti Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:n ainekirjoituskilpailun. Perinneyhdistys palkitsee Emilian stipendillä. Lisäksi hänen on tarkoitus lukea voittoaine tammisunnuntain maakunnallisessa muistojuhlassa Kauhavalla 30.1.2022. Kirjoitus julkaistaan mahdollisesti vuonna 2022 ilmestyvässä Vapaussoturi-lehdessä ja Komiat-lehdessä.

Perinneyhdistys palkitsee stipendillä myös Kauhavan lukion abiturientti Petteri Tepon aineen "Miehitys onnistui, miltä elämä on näyttänyt".

Kauhavan lukio onnittelee lämpimästi molempia stipendinsaajia!

Toni Uusimäki
rehtori

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä