Yleensä en lue konkreettisia lehtiä, vaan kaiken puhelimen kautta. Seuraan Instagramissa Helsingin Sanomia ja Yleä, ja suurimmaksi osaksi vain sieltä luen uutisia. Tietenkin ystävien ja perheen yms kanssa keskustellessa tulee ilmi muitakin uutisia ja tapahtumia, jotka ovat saattaneet itseltä mennä ohi. Jos mielessäni on jokin aihe, josta haluan lisää tietoa, silloin etsin sitä erikseen.

Opetuksessa ei välttämättä voi hyödyntää suoraan Instagramia tai muuta somea, sillä ei voi olettaa, että kaikilta semmoinen löytyy. Tietenkin yleisesti uutiskanavien nettisivuja voi lukea tunnilla tai antaa tehäväksi etsiä jokin tietynlainen uutinen esimerkiksi. Esimerkiksi yhteiskuntaopissa uutisten etsimistä ja lukemista voisi hyödyntää helposti opetuksessa. 

Tällä hetkellä erittäin pinnalla on Venäjän ja Ukrainan välinen sota. Tästä tulee uutisia lähes päivittäin. Muita aiheita ovat tasa-arvoon liittyvät asiat, kuten esimerkiksi Pride. Tämänkaltaisia uutisia on paljon varsinkin Ylen somessa. Esimerkiksi sodasta tulisi puhua oppilaiden kanssa. Heidän tulisi ymmärtää, mitä maailmalla tapahtuu, mutta kuitenkin niin, ettei heille jää turhia pelkoja. Olen kuullut, että Ukrainan ja Venäjän sotaan liittyen oppilailla on ollut paljon pelkoa siitä, tuleeko sota Suomeenkin. Monet nuoret käyttävät jo somea ja lukevat sieltä kaikenlaista. Tärkeää on, että lapsille opettaisi kriittistä lukutaitoa ja kertoo heille asiat ymmärrettävästi. Olisi hyvä saada heiltä turha ahdistus pois.

Yhteiskuntaoppi on tärkeä muun muassa sen takia, että siinä opetetaan oppilaille asioita ympäröivästä maailmasta ja siitä, mitä sillä hetkellä tapahtuu. Heille myös opetetaan sitä, mistä tietoa voi hankkia. On hyvä, että sen opetus alkaa nykyään alakoulussa. He oppivat jo pienenä siihen, mistä kannattaa etsiä tietoa ja tulee tottumus uutisten lukemiseen. On tärkeää olla perillä asioista. Esimerkiksi juurikin kriittinen lukutaito on asia, jota opetetaan esimerkiksi äidinkielessä, mutta se tulee käytäntöön hyvin yhteiskuntaopissa, kun tietoa etsitään. Alakoulussa mielestäni tärkeää olisi juurikin tiedon jakaminen oppilaille sillä tavalla, että he ymmärtävät asian/tapahtuman, mutta heille ei jää siitä mielen päälle pelkoa tai ahdistusta tai vääränlaisia mielikuvia

Luen yleensä yhteiskunnallisista ja pinnalla olevista aiheista pääuutiset. Usein Iltalehdestä, mutta myös joskus Aamulehdestä ja Ylen uutisista. Kaikista parhaiten yhteiskunnallisista aiheista pysyn perässä juttelemalla muiden kanssa, kuten perheen tai ystävien kanssa. Olen yleensä se, joka ehkä on vähän pihalla faktoista, ja siten olenkin yleensä kuuntelijan ja oppijan roolissa. Löydän harvoin aikaa ja kiinnostusta lukea pitkiä yhteiskunnallisia uutisia, kun mielenkiinto liittyy yleensä muihin aiheisiin. Instagram on varmaan ainoa sellainen kanava, jota käytän aktiivisesti yhteiskunnalliset asioiden seuraamiseen, mutta en itse siellä pyri vaikuttamaan tai levittämään yhteiskunnallisia asioita tai mielipiteitä. Pieniin projekteihin sosiaalisen median kanavia ehkä pystyisi koulussa käyttämään, mutta laajemmin en ole sosiaalisen median käytön kannalla oppimistehtävissä. Instagramin tai varsinkin Twitterin kautta varmasti oppilaille pystyisi näyttämään yksittäisen ihmisen mielipiteitä ja miten yhden ihmisen mielipide saattaa vaikuttaa yhteiskunnallisesti, riippuen tietysti hänen asemastaan. Mutta edelleen pääasiassa kannatan virallisten sivustojen ja uutissivustojen käyttöä opetuksessa. Niiden kautta saa opeteltua kriittistä lukutaitoa ja samalla opettaa oppilaita löytämään erilaista tietoa ja mielipiteitä. 

Pinnalla tällä hetkellä on mm. sota Ukrainassa sekä energiakriisi ja sähkön hintojen nousu. Lisäksi tasa-arvo on aihe, joka kulkee vuodesta ja päivästä toiseen. Sodasta oppilaiden kanssa voisi keskustella ja antaa vastauksia heidän kysymyksiinsä. Konkreettisesti voisi ehkä esimerkiksi kartalta näyttää, että missä se sota on. Vaikka Venäjä on Suomen naapurimaa, niin sota ei kuitenkaan ole Suomen vieressä. Sähkön kulutuksesta voisi lapsilta ihan tehdä kyselyä. Mitä sähkölaitteita he tietävät käyttävänsä ja muistavatko sammuttaa valot tai ottaa turhat pistokkeet seinästä.  

Yhteiskuntaoppi on tärkeä oppiaine. Siinä oppii paljon asioita ympäröivästä maailmasta ja siitä, miten se käytännössä toimii. Esimerkiksi hallituksen ja eduskunnan toiminta sekä talouteen liittyvät asiat ovat tärkeitä peruselämän kannalta. Mielestäni on hyvä, että yhteiskuntaoppi on siirretty jo alakoulussa opiskeltavaksi. Siinä on kuitenkin niin suuria asiakokonaisuuksia, joten niiden käsittely saadaan huomattavasti laajemmaksi. Alakoulussa pystytään myös aloittamaan yksinkertaisista asioista kuten puolueista. Voisi esimerkiksi luokassa järjestää omat puolueet ja äänestykset ja siten konkretisoida yhteiskunnan toimintaa. Lapset ovat netin kautta myös koko ajan nuorempina kiinni yhteiskunnallisissa asioissa, joten on tärkeää auttaa heitä ymmärtämään asioita jo alakouluikäisenä. Ja kun asioista aletaan puhua jo alakoulussa, niin myöhemmin on helpompi ymmärtää vaikeammat ja laajemmat kokonaisuudet, kun on jo jokin käsitys aiheesta. Alakoulussa erilaiset videoesimerkit voisivat hyvin konkretisoida aiheita. 

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lukemalla päivittäin uutisia ja seuraamalla yhteiskunnallisia asioita esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi viimeaikoina tutut ovat jakaneet sairaanhoitajiin liittyviä juttuja ja kommentoineet niitä ahkerasti esittäen omia mielipiteitään asioihin liittyen. Myös mummon kanssa tuli keskusteltua viimeaikaisista maailmantapahtumista ja oli mukava kuulla hänen näkemyksiään ja mielipiteitä asioihin.

Osana opetusta voisi esimerkiksi perustaa Google Classroom -sivuston johon on helppo koota artikkeleita oppilaiden luettavaksi ja esimerkiksi kommentoitavaksi.

Tällä hetkellä pinnalla ovat Ukrainan sota ja Venäjällä vallitseva tilanne. Myös tällä viikolla alkavasta myrkystä on juttuja ja Iranin tilannetta käsitellään. Viikonlopulta jäi mieleen kaasuputkivuodoista aiheutunut metaanipilvi ja sen mahdolliset vaikutukset ilmastonmuutokseen.

Hyvät uutiset jäävät helposti huonojen alle ja huonot myös nousevat herkimmin etusivulle. Vaikeistakin asioista on hyvä puhua vaikka niiden selittäminen vielä tuntuukin haastavalle. Miten selitän lapsille mitä tarkoittaa sota ja mitä seurauksia sillä on? Miten selittäisin asiat niin, että niistä ei jäisi pelkoa tai ahdistusta? Haastavia ja vaikeita kysymyksiä asioista, joita ei välttämättä itsekään pysty käsittämään. Esimerkiksi Ukrainan sodan voisi selittää jollakin tapaa ja sitten todeta että Suomessa on vielä kaikki asiat sen suhteen hyvin ja pahoja asioita pyritään ehkäisemään ja käyttämään muita neuvottelun keinoja ennen pahimpaan ryhtymistä. Esimerkiksi HS:n Lasten uutisia voisi käyttää apuna asioiden käsittelyssä.

Yhteiskuntaoppia opetettiin koulussa ollessani lähinnä kirjasta ja tarttuen välillä ajankohtaisiin uutisiin, joita käsiteltiin ryhmissä. Lapset on hyvä totuttaa pohtimaan yhteiskunnallisia kysymyksiä ja kertoa miten esimerkiksi eduskunta toimii, sillä koko ajan enemmän yhteiskunnalliset asiat siirtyvät mm. sosiaalisen mediaan puolelle, jossa lapset ja nuoret ovat alttiita mm. politiikalle sen hyvissä ja huonoissa muodoissa.

Opetuksessa voisi hyödyntää esimerkiksi vierailuja eduskuntaan tai muihin hallinnollisiin rakennuksiin, yhdistellä historian opetusta yhteiskuntaopin ajankohtaisin asioihin liittyen tai järjestää luokassa kuvitteellisen kokouksen tms. jossa jokaiselle annettaisiin jokin puolue tai poliittinen hahmo esitettäväkseen.

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lukemalla uutisia netistä, esimerkiksi Ilta-sanomia, Helsingin Sanomia ja Yleä. Seuraan myös instagramissa näitä lehtiä, jolloin somea selatessa pysyy myös perillä pinnalla olevista asioista. Välillä uutisten lukeminen saattaa jäädä vähemmälle, mutta perheen ja mieheni kautta kuulen kaikki ajankohtaisimmat uutiset. Käytän instagramia yhteiskunnallisten asioiden seuraamiseen, mutta en itse ole vaikuttajan roolissa. 

Mielestäni somea voisi käyttää joihinkin tehtäviin osana opetusta, esimerkiksi jonkin instagramissa olevan keskustelun avulla voisi opetella keskustelukulttuuria ja somekäyttäytymistä. Nykyään monet ala-asteikäisetkin käyttävät somea, joten olisi tärkeää opetella sitä, miten siellä kannattaa toimia. Myös kriittistä lukutaitoa ja disinformaation tunnistamista voisi harjoitella. Kriittistä lukutaitoa voisi harjoitella myös virallisien uutissivustojen avulla. 

Tällä hetkellä pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat sota Ukrainassa ja energiakriisi. Myös potilasturvalaki, jota erityisesti somessa on kutsuttu pakkolaiksi, on pinnalla keskusteluissa. Somessa myös ensihoitajien työssään kohtaama väkivalta on ollut esillä viime aikoina, ja siitä on ollut myös uutisia. Uskon, että näistä aiheista oppilaita mietityttää eniten sota. Sota on pelottava aihe, josta lapset voivat kuulla huolestuttavia keskusteluja esimerkiksi kotonaan tai somessa. Oppilaiden kanssa voisi keskustella sodasta ja pyrkiä vastaamaan heitä mietityttäviin kysymyksiin. Korostaisin lapsille sitä, että meillä ei ole mitään hätää täällä. Voisimme myös yhdessä pohtia tapoja, joilla voisi auttaa Suomeen saapuvia ukrainalaisia pakolaisia. Opetuksessa voisi myös hyödyntää esimerkiksi asiantuntija-vieraita, jotka voisivat kertoa lisää jostain ajankohtaisesta aiheesta.

Yhteiskuntaoppi on mielestäni todella tärkeä oppiaine, koska sen avulla lapset oppivat tärkeitä asioita esimerkiksi siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten itse voi vaikuttaa asioihin ja toimia yhteiskunnassa. On hyvä, että yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo ala-asteella. Yhteiskunnalliset aiheet koskettavat myös lapsia, ja jo hyvin nuoret lukevat nykyään esimerkiksi uutisia. Tämän takia on tärkeää auttaa heitä ymmärtämään asioita, jolloin heidän lukemansa asiat eivät jää vaivaamaan ja hämmentämään heitä. Yhteiskuntaopin aiheet ovat myös hyvin laajoja, joten niihin on hyvä alkaa tutustumaan jo aikaisemmin.

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista pääasiassa somen kautta. Seuraan instagramissa esimerkiksi yleä ja jotain naisten oikeuksia käsittelevää uutiskanavaa. Puhelimessani minulla on myös iltasanomien sovellus, jota tulee pari kertaa viikossa selailtua. Facebookin etusivulle tulee myös esimerkiksi ylen ja mtv:n pinnalla olevia uutisia. Nämä ovat ehkä ne pääasialliset kanavat yhteiskunnallisiin asioihin, mutta myös kavereiden ja perheen kanssa tulee juteltua tärkeimmistä pinnalla olevista asioista. 

Sosiaalinen media on itsessään ehkä vähän huono opetusväline. Tai esimerkiksi instagram ja facebook on aika turhia opetuksen kannalta, mutta niissä taas voi liittyä esimerkiksi ryhmään/ seurata kanavaa, jossa annetaan ideoita ja vinkkejä opetukseen ja tuntien suunnitteluun. Some on kuitenkin siihen tarkoitukseen hyvä, että niiden avulla on helppo opettaa somelukutaitoa ja kriittistä ajattelua.

Tällä hetkellä suurimpia pinnalla olevia asioita ovat inflaatio sekä Venäjän ja Ukrainan välinen sota. Myös hoitoalan oloista ja "pakkotyölaista" on ollut paljon uutisia ja kannanottoja eri sosiaalisen median kanavissa. Iranin tapahtumat naisten pukeutumissääntöjen rikkomisesta on myös näkynyt somessa. Kaikki tällaiset pinnalla olevat asiat ovat tällä hetkellä kyllä pääasiassa negatiivisia.

On hyvä, että yhteiskuntaoppia opetetaan nykyään jo ala-asteella. Yläasteelle siirtyvät ovat jo sen verran vanhoja, että olisi hyvä tietää yhteiskunnallisista asioista jo joitain perusjuttuja. Tällä tavalla saadaan myös kiinnostus heräämään paremmin kyseiseen oppiaineeseen. Nykypäivänä varsinkin, kun lapset ovat aikaisemmin mukana esimerkiksi somessa, ja saavat tätä kautta tietää erilaisista asioista (kuten sodasta) paremmin ja konkreettisemmin (kuvat, videot), on hyvä että näitä asioita pystytään käsittelemään myös koulussa yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja sitä, miten se vaikuttaa meihin täällä Suomessa.

Yhteiskunnallisista asioista otan selvää lähinnä puhelimen ja sovelluksien kautta. En lue uutisia päivittäin, mutta esimerkiksi Facebookin etusivulle niitä ilmestyy. Niistä luen tärkeimmät otsikot ja jos siellä on jotain mielenkiintoista, menen sitten esimerkiksi Ylen sivuille ja luen sieltä tarkemmin. Fyysistä lehteä luen yleensä viikonloppuisin kotikotona, sillä minulle ei tänne tule mitään lehteä. Paikallislehden kautta pysyy hyvin kärryllä sielläpäin tapahtuvista asioista. Myös perheen ja ystävien kanssa keskustellessa nousee ilmi yleensä otsikoissakin pyöriviä uutisia. Käytän Instagramia ja Facebookia, joista tulee luettua päivän polttavimpia aiheita. Itse en kuitenkaan vaikuta tai ota kantaa siellä oleviin yhteiskunnallisiin uutisiin.  

Mielestäni instagramia tai facebookia on jokseenkin vaikeaa tuoda osaksi opetusta. Yhteiskunnallisten uutisten seuraamiseen tai oppimispäiväkirjan pito olisivat toimivia tapoja hyödyntää sosiaalisen median kanavia. Myös esimerkiksi opetuspostauksia olisi helppo luoda Instagramiin esimerkiksi vertaisilleen. Instagramia näkee enemmän opettajien kesken käytettäviksi, “opetileillä” jaetaan hyviä vinkkejä ja toimivia ratkaisuja oppimiseen. 

Eniten uutisissa pyörii Ukrainan ja Venäjän sota, joka on jatkunut jo pitkään. Kuulopuheiden takia lapset voivat olla hyvin peloissaankin omasta ja koko Suomen turvallisuudesta. Onkin tärkeää, että lapsille tuodaan tieto siitä, että he ovat turvassa ja että Suomessa kaikki on hyvin –vaikkakin Venäjä on Suomen naapurimaa. Lapsille täytyy kertoa ja näyttää sellaisia asioita, jotka ovat tietyn ikäiselle psyykelle sopivia. Toinen yleinen aihe on energiakriisi, jonka myötä myös esimerkiksi ruoan hinnan nousu. Näiden syy-seuraussuhteita voisi selittää ja samalla voisi pohtia myös omia kulutustottumuksiaan. 

Mielestäni esimerkiksi paikallislehdet ja uskonnolliset yhteisöt voisivat olla mielenkiintoisia yhteistyötahoja. Näiden avulla voisi tuottaa esimerkiksi erilaisia monialaisia projekteja, jotka olisivat mielenkiintoisia ja toiminnallisia. Myös eduskunnassa käynti ja kansanedustajan tapaaminen/kyselyhetki voisivat olla todella unohtumattomia kokemuksia.  

Yhteiskuntaoppi käsittelee ihan normaalia arkea ja sellaisia asioita, minkä kanssa kaikki tulee olemaan päivittäin tekemisissä. Esimerkiksi rahankäyttö, vaikuttaminen ja erilaiset palvelut on hyvä opettaa jo alakoulussa. Mielestäni on hyvä, että yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa, sillä se sisältää niin paljon sellaista tietoa, jota tarvitsee ihan perusarjessakin. Aihekokonaisuuksiin voi perehtyä tarkemmin, sillä tuntui, että joihinkin asioihin sai vain pelkän pintaraapaisun. Aikaisemmin alkava yhteiskuntaopin opetus voi innostaa lapsia ja nuoria lähtemään mukaan esimerkiksi oppilaskuntaan tai nuorisovaltuustoon vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin. Alakoulussa esimerkiksi pelillistäminen ja mielikuvitusmaailmat voisivat olla oiva keino päästä syvemmälle yhteiskuntaopin maailmaan. 

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista seuraamalla mediaa. Suurin osa informaatiosta tulee facebookissa seuraamien lehtien kautta. Yleisesti sosiaalinen media on minulle informaation lähde tai ainakin herättäjä, jonka vuoksi saatan alkaa etsimään lisää tietoa asiasta sähköisistä lehdistä tms. Konkreettista sanomalehteä minun ei tule luettua muuten, kun kaupoissa ripustettuja uutisten etusivuja. Halutessani otan asioista selvää internetistä sekä keskustelemalla kavereiden kanssa. Itse käytän instagramia ja facebookia yhteiskunnallisten asioiden seuraamiseen, mutten itse käytä sosiaalista mediaa vaikuttamiseen.

Sosiaalisen median tuominen opetukseen on haastavaa. Aikusellekin kriittinen lukutaito ja valeuutisten kitkeminen on vaikeaa. Medialla on myös tapanaan kärjistää asioita, jolloin niistä muodostuu lapselle jopa virheellinen ja pelottava kuva tapahtuneesta. Täten yhteiskunnallisten asioiden käsittely osana opetusta tulisi tapahtua lapsille sopivalla tavalla. Monet lapset omaavat älylaitteen ja altistuvat täten uutisille. Koulussa opetuksessa tulisi käydä lapsille sopivalla tavallaa yhteiskunnallisia ja median nostamia teemoja, sekä jo varhain kehittää lasten kriittistä ja media lukutaitoa. Toisaalta opettaja voi hyödyntää sosiaalisesta mediasta löytyviä materiaaleja opetuksessaan. 

Tällä hetkellä yhteiskunnallisen keskustelun pinnalla näkyy ehkä vahviten Venäjän ja Ukrainan sota. Oppilaiden ikä huomioiden sodasta keskustelu ei ole helppoa. Sota on aiheuttanut pelkoa ja ahdistusta perheissä sekä monen lapsen omatessa älylaitteet, ovat kauhukuvat sodasta tulvineet myös lasten silmille. Lapselle tulee olla kuitenkin rehellinen sen suhteen, että sota on olemassa. Oppilaiden tuntemuksia on hyvä kysyä ja niihin vastata ikätasoon sopivalla tavalla. Oppilaiden kanssa tulee kuitenkin keskustella, että sota ei koske nyt Suomea ja tärkeää on huomioida oppilaiden yksilöllisyys ja taustat. Sodan raakuutta yksityiskohtineen tulee välttää. Opettajan on tärkeää huomioida, ettei siirrä omaa ahdistustaan lapseen. Opettaja voi keskustella oppilaiden kanssa myös siitä, että median käyttöä tulisi rajoittaa, sillä uutiset voivat olla pelottavia ja niissä voi olla myös huijauskuvia ja - videoita. Opettajan on tärkeää luoda oppilaille toiveikkuutta tulevasta.

Muistan omalta yläkouluajaltani, että kävimme vierailemassa erilaisissa museoissa, sekä paikallisissa ev.lut, helluntai, ortodoksi ja vapaakirkon tiloissa. Yleensä vierailuun oli yhdistetty ruokailu, joten muistoiksi jäi kivat koulupäiviä kuluttavat luokkaretket. Vierailujen avulla opimme huomaamaan, ettei toisen uskontojen kannattajat olekaan niin erilaisia ja tuntemattomia eivätkä toisaalta museot niin tylsiä paikkoja. Museoissa oli myös hienoa huomata samoja asioita konkreettisesti, mistä koulussa oltiin puhuttu. Erilaiset vierailut olivat ja ovat hyvä keino opetukseen, sillä lapset tykkäävät ja ovat innoissaan arjesta poikkeavista tapahtumista. 

Yhteiskuntaoppi on tärkeä oppiaine koulussa. Yhteiskuntaoppi on yleisivistävä ja monipuolinen oppiaine, jonka avulla kartutetaan lapsen kiinnostus ja ymmärrys yhteikuntaansa liittyvistä asioista. Näin oppilas kasvaa aktiiviseksi, hyväksi ja vaikutusvaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Oppilas pystyy ymmärtämään yhteiskunnallisten puheenaiheiden taustoja, syitä ja seurauksia yksilö, yhteisö, yhteiskunta ja globaalilla tasolla ja tiedostaa oman panoksensa. Median kokonaisvaltaistuttua lapsi joutuu kohtamaan yhteiskunnallisia asioita yhä lähemmin ja enemmän. On siis hyvä, että yhteiskuntaopin opetus alkaa jo nuorena, sillä medialukutaito ja kriittinen lukutaito kehittyvät, joka edistää lapsen ymmärrystä yhteiskunnallisten asioiden vaikutuksesta hänen omaan elämäänsä. Oppilas oppii yhteiskunnan toimintatavoista sekä myös arjen taitoja ja työelämää. Opetuksessa on tärkeää huomioida konkreettisuus ja monipuolisuus, jottei oppiaine muodostu vain tietosisällöistä. Opetuksessa voidaan hyödyntää sosiaalista mediaa, vierailuja ja intgrointia muihin oppiaineisiin. 

Minulle ei tule konkreettisia lehtiä, mikä olisi minulle helpompi tapa saada tietoa ajankohtaisita asioista. Tällä hetkellä saan niistä tietoa pääasiassa instargamissa Ylen sivustolta ja kaupoissa esillä olevista iltalehdistä. Yhteiskunnallisten asioiden selvittämiseen käytän pääasiassa nettiä, esimerkiksi Ylen ja MTVn sivuja sillä koen niiden olevan luotettavia uutistoimistoja. Joskus pinnalla olevista jutuista kuulee myös kavereilta tai perheeltä. Tällä hetkellä puhutaan paljon Ukrainan sodasta ja sen vaikutuksista, kuten hintojen noususta ja energia kriisitä. Näiden lisäksi esimerkiksi hoitoalan työriita ja Italian vaalit ovat olleet mainittuina uutisissa. Oppilaille nämä asiat, erityisesti sota, näyttäytyy uhkina ja pelottavina asioina. Olisi tärkeää pysyä heidän kanssaan faktoissa, mutta samalla pitää huoli ettei kukaan ala huolehtimaan liikaa asioista.
Vaikuttamisen kanavia voi hyödyntää opetuksessa usealla tavalla. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää tietyissä rajoissa, jotta oppilaat itse ymmärtävät sen hyödyt ja riskit. Oppilaat voivat opetella kirjoittamaan erilaisia kantaa ottavia tekstejä ja ehkä julkaistakin ne jossain. Toisaalta turvallisin ja käytännöllisin tapa opettaa oppilaille vaikuttamisen kanavien käyttöä on antaa heille ensimmäisenä lehtiä luettavaksi ja tulkittavaksi, jolloin he saavat käytännön esimerkin vaikuttamisesta.

Yhteiskuntaoppi on tärkeä aine, koska siinä oppilaat oppivat yhteiskunnan toimintatapoja ja samalla toimimista yhteiskunnassa. Heille opetetaan miten Suomen hallinto toimii, mutta yhtälailla heille läheisempiä tietoja tulevaisuuden kannalta kuten raha ja lait. Yhteiskuntaopin opettamisen siirtyminen alakoulun puolelle voi tarkoittaa sitä, että päättäjät ovat halunneet meidän ymmärtävän näitä asioita jo entistä nuoremmalla iällä. Samoin se antaa enemmän aikaa sisäistää ne, mikä helpottaa toimimista myöhemmällä iällä. Yhteiskuntaopin opettaminen ala-asteella painottuu luultavasti helpompiin ja oppilaita lähinnä oleviin aiheisiin. Esimerkiksi median käsittely voi olla hyvä aihe jo ala-astelaisille.

Seuraan uutisia enimmäkseen somen kautta tai luen netistä Yle Uutisia. Viime aikoina uutisten seuraaminen on jäänyt aika vähäiseksi. Perheen ja ystävien kautta kuulen kuitenkin tärkeimmät puheen aiheet. Saatan myös etsiä itse tietoa netistä, jos joku aihe kiinnostaa. 

Opetuksessa näitä tiedonetsintä- sekä uutistenlukutaitoja voisi hyödyntää esimerkiksi jonkun projektin yhteydessä. Esimerkiksi Ylen uutissivustoja olisi mielestäni sopiva käyttää yhteiskunnallisen työn lähdeaineistona. Lisäksi olisi hyvä opetella kriittistä lukutaitoa. 

Tällä hetkellä puhutuin aihe on Ukrainan sota. Olisi hyvä, että asiasta puhuttaisiin oppilaille. Heidän olisi hyvä ymmärtää mistä oikeasti on kyse, huomioiden kuitenkin oppilaiden kehitystason. On tärkeää kertoa aiheesta siten, ettei se esittäydy oppilaille liian uhkaavassa valossa. Lapset saattavat olla peloissaan, jos lukevat aiheeseen liittyviä kohu-uutisia tai muuta tietoa netistä. Heille tulisi neuvoa, miten aiheeseen tulisi suhtautua, ja miten tunnistaa paikkaansa pitävät uutiset muista. Lisäksi pinnalla olevia aiheita ovat esimerkiksi energiakriisi, potilasturvalaki ja tasa-arvokysymykset.  

Opetuksessa hyödynnettäviä yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi asiantuntijoiden vierailu koululla tai luokan vierailu koulun ulkopuolella, kuten kaupungintalolla. 

On hyvä, että yhteiskuntaopin opetus on osana myös alakoulun oppimäärää, sillä yhteiskunnalliset asiat koskevat myös lapsia ja nuoria. On tärkeää, että lapsilla on jonkinlainen tietopohja ennen yläkouluun siirtymistä. Yhteiskuntaoppi opettaa tarvittavia arkielämän taitoja. Lisäksi yhteiskuntaopin opetus kasvattaa lapsista yhteiskuntatietoisia kansalaisia ja aktiivisia vaikuttajia. Myös kriittistä lukutaitoa ja yhteiskunnallisten uutisten oikeanlaista käsittelyä on hyvä kehittää jo pienestä pitäen. Alakouluikäisille yhteiskuntaopin opetus on kuitenkin tehtävä heille sopivassa muodossa. Esimerkiksi käytännönläheisyys ja erilaiset opetustavat kuten vierailut olisi hyvä pitää osana kaikkien vuosiluokkien opetusta. Lisäksi on tärkeää pitää avointa keskustelua heitä askarruttavista aiheista. 

Hävettää hieman todeta, että seuraan itse todella vähän yhteiskunnallisia asioita. Välillä kuitenkin tulee kausia, jolloin luen Yle uutisia puhelimeltani ja etsin tietoa pinnalla olevista ja itseäni kiinnostavista aiheista. Minulle ei tule jaettavia lehtiä kotiin eikä minulla ole esimerkiksi Instagramia, jonka kautta uutisia ja yhteiskunnallista keskustelua tulisi helposti seurattua. Sen sijaan Facebookin kautta luen uutisia, jos ne ovat järkeviä. Niitä siellä on kuitenkin aika harvakseltaan. Ystäviltäni ja perheeltä kuulen ajankohtaisista asioista. Heidän kanssaan keskustellessa pyrin välillä tarkoituksenmukaisesti vaikuttamaan heidän mielipiteisiinsä. En käytä sosiaalisen median kanavia vaikuttamiseen.

Mielestäni Ylen sivustoja voidaan pitää suhteellisen luotettavina ja näin tuoda ne osaksi opetusta. Ylen uutisia voitaisiin pitää lähteinä esimerkiksi erilaisissa projekteissa. Eri uutissivustojen uutisten vertailun ja tutkimisen kautta voisi harjoitella kriittistä lukutaitoa ja valeuutisten tunnistamista. Jos sosiaalista mediaa haluaa hyödyntää opetuksessa, tärkeintä mielestäni olisi, että oppilaat ymmärtäisivät sen hyödyt ja haitat. Myös turvallista toimimista someympäristössä tulisi painottaa oppilaille. 

Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla ovat erityisesti Ukrainan sota, energiakriisi ja potilasturvalaki. Myöskään koronakeskustelulta ei voida välttyä, mutta se on kuitenkin vähentynyt kriisitilanteen puhjettua Itä-Euroopassa. Sota on haastava aihe käsiteltäväksi oppilaiden kanssa ja siksi siitä puhuttaessa pitää noudattaa erityistä varovaisuutta. Lapsista sota voi tuntua todella pelottavalta ja uhkaavalta aiheelta varsinkin, jos he ovat törmänneet siihen somekanavissa. Mielestäni keskustelussa pitää säilyttää avoimuus ja opettajan tulee olla turvallinen aikuinen, jolta he saavat mieltä painaviin kysymyksiin vastaukset. Opettajan vastusten tulee olla lasten ymmärrykselle sopivia ja niiden tulee luoda luokkaan toiveikas ja rauhoittava ilmapiiri. Oppilaille pitäisi painottaa sitä, kuinka turvallinen maa Suomi on asua ja että sota-alue on kaukana. Lisäksi olisi hyvä mainita, että meillä on valtionjohto, joka neuvotteluiden avulla karttaa viimeiseen asti sotaan lähtemistä. 

Opetuksessa voi hyödyntää yhteistyötahoina erilaisia museoita ja vierailuja. Esimerkiksi omana kouluaikanani kävimme Juhani Ahon museossa tutustumassa 1800-luvun lopun elämään. Lisäksi kävimme tutustumassa kaupungintaloon, jossa meillä oli opaskierros. Kävimme läpi muun muassa, miten kaupunginvaltuusto toimii. Yhtä hyvin vierailijoita voi myös käydä luokassa pitämässä informatiivisen oppitunnin esimerkiksi yrittämisestä. 

Yhteiskuntaopin opetus vahvistaa oppilaan juurtumista yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Lapselle tulee jo varhain tietopohjaa siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten sen jäsenenä toimitaan. Aine opettaa normaalin arjen tietoja ja taitoja, joita oppilas tarvitsee elämänsä aikana. Oppilas omaksuu esimerkiksi rahankäytön, verotuksen tarkoituksen, palveluiden käytön ja vaikuttamisen jo nuoresta iästään huolimatta. Sen takia on hyvä, että ainetta opetetaan jo alakoulussa.

Minä otan selvää yhteiskunnallisista asioista lukemalla uutisia puhelimellani. Usein luen otsikot puhelimeni itse ehdottamista uutisista, ja mikäli joku niistä herättää kiinnostukseni, tutustun siihen tarkemmin. Myös sosiaalisen median kautta tulee törmättyä kiinnostaviin uutisaiheisiin, jolloin menen lukemaan niistä tarkemmin, mutta en itse käytä somea vaikuttamiseen. Harvemmin kuitenkaan menen vartavasten lukemaan uutismedioiden sivustoja. Televisiosta katson uutisia vain, jos olen jonkun kanssa, joka niitä seuraa.

Uutismedioiden sivuja olisi mahdollista käyttää osana opetusta, mutta sosiaalisessa mediassa esiintyvän uutisoinnin varaan ei voisi laskea, sillä kaikki eivät välttämättä käytä somea. Mikäli pitäisin itse nyt oppitunteja, hyödyntäisin varmasti Helsingin Sanomien lasten uutisia, ja tulen hyödyntämään niitä varmasti, mikäli niitä tehdään edelleen silloin, kun olen opettaja.

Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa on pitkälti esillä Ukrainan ja Venäjän sota sekä kaikki siihen liittyvä. Esimerkiksi Suomen rajojen tilanteesta on puhuttu paljon, ja Putinin pitämä puhe on herättänyt paljon keskustelua mediassa. Sota on varmastikin hankala asia käydä läpi oppilaiden kanssa, ja ihan yksityiskohtaisiin tietoihin ei etenkään pienten kanssa kannattaisi mennä, mutta asiasta pitäisi voida silti puhua koulussa, ja oppilailla tulisi olla mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella asiasta, mikäli se vaivaisi heitä. Koulussa tulisi painottaa sitä, että Suomessa me olemme turvassa. Kouluissa voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisia vierailukohteita, ja kouluihin voi kutsua asiantuntijoita käymään. Tällaisia avioita voisi hyödyntää myös haastavien yhteiskunnallisten asioiden läpikäymisessä.

Yhteiskuntaopin opettaminen on hyödyllistä, sillä se opettaa oppilaille elämän kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja, esimerkiksi työnhakuun ja verotukseen liittyen. Lisäksi se auttaa muun muassa ymmärtämään yhteiskunnallisia rakenteita ja sitä, miksi jotkut asiat ovat niin kuin ne ovat yhteiskunnassamme. Myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista on hyvä saada tietoa. Nykyään opetus alkaa jo alakoulussa, sillä se herättelee ajattelemaan yhteiskunnallisia asioita, ja antaa pohjaa myöhempää yhteiskuntaopin opetusta varten. On hyvä, että yhteiskuntaoppia on jo alakoulussa, sillä yhteiskunnalliset asiat koskevat myös lapsia ja nuoria. Mielestäni tärkeintä on se, että oppilaille heräisi jonkinlainen kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan, ja he oppisivat seuraamaan mediaa, ja uskaltaisivat käydä keskustelua heitä askarruttavista tai kiinnostavista yhteiskunnallisista asioista.

Itse otan yhteiskunnallisista asioista selvää lähinnä uutissivustojen, kuten Ylen ja Ilta-Sanomien kautta. Joskus saatan selailla fyysisiä sanomalehtiä, jos niitä on tarjolla. Hyvin nopeasti asioista saa myös tietää sosiaalisen median kautta. 

Sosiaalista mediaa voi olla vaikea tuoda mukaan opetukseen, mutta koska ne ovat niin läsnä nykylapsen elämässä, pitäisi ainakin somekäyttäytymistä ja krittistä lukutaitoa harjoitella. Uutissivustoja olisi kuitenkin helpompi hyödyntää esim. yhteiskuntaopin opetuksessa. Oppilaat voisivat etsiä ajankohtaisia tapahtumia ja tehdä esim. pieniä esitelmiä niistä. 

Tällä hetkellä eniten pinnalla uutisissa on Ukrainan ja Venäjän sota. Asiasta keskusteleminen heidän kanssaan voi olla vaikeaa, sillä opettajana ei halua aiheuttaa paniikkia oppilaiden keskuudessa. Oppilaille siis täytyy selittää tilanne rauhallisesti ja vakuuttamalla, että heille ei tule käymään mitään. 

Yhteiskuntaoppia opetetaan arjen taitojen ja yleisen sivistyksen vuoksi. Kun lapselle opetetaan jokapäiväisiä arjen asioita, hän sitten osaa ne jo aikuisena, eikä niitä tarvitse opetella enää silloin. Lapsen on myös hyvä tietää, miten yhteiskuntamme toimii ja mitkä asiat siihen vaikuttavat, sekä miten hän itse pystyy vaikuttamaan. 

Jottei yhteiskuntaopin opiskelusta tulisi lapselle tylsää, olisi mielestäni hauskaa kokeilla heidän kanssaan erilaisia pelejä ja leikkejä aiheista riippuen. Lisäksi näytelmät ja esitelmien teko voisi olla mielenkiintoista. Tulevaisuudessa pystymme varmasti hyödyntämään myös enemmän sosiaalista mediaa ja muuta teknologiaa opiskelussa. 

Minulla on paljon historiasta ja yhteiskuntaopista kiinnostuneita ystäviä lukioajoilta. Heidän kanssaan keskustelimme usein yhteiskunnallisista aiheista ja kouluruokailussa järjestimme leikkimielisiä väittelyitä erilaisista yhteiskunnallisista dilemmoista.
Sen lisäksi luen netistä uutisia, seuraan erilaisia sosiaalisen median sisältöjä niin yksityisiä ihmisiä kuin myös esimerkiksi yleä ja erilaisia järjestöjä. 

Käytän paljon sosiaalista mediaa ja olin aikanani sosiaalisen median vaikuttaja TikTokissa. Piti miettiä, mitä kaikkea julkaisee, kun seuraajinani oli lähes 11 000 kouluikäistä. Siellä otin kantaa muun muassa tasa-arvo kysymyksiin. Olen myös toiminut oppilaskunnassa lukiossa ja saanut siellä erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia ja osallistunut erilaisiin tapahtumiin ja kulkueisiin, esim pride-kulkue ja hiihto, josta lahjoitetaan ulkomaan apu-rahaa.

Ylellä on hyviä lyhyt dokumentteja, joita voi näyttää oppilaille. Myös esimerkiksi ylen barbi-uutiset on hyvä leikillinen tapa tuoda esiin yhteiskunnallisia aiheita. Leikkimielinen väittely on hyvä tapa nähdä asioita monista eri näkökulmista, ja sopii ainakin yläkouluikäisille oppilaille.

Tällä hetkellä pinnalla on Ukrainan ja Venäjän välinen sota ja siitä seurannut inflaatio: sähkön hinnan nousu, bensan hinnan nousu ja elintarvikepula. Muita vastikään esille nousseita aiheita on Iranin mielenosoitukset, hoitajalakko ja sen päättyminen, sekä maastopalot. 

Ukrainan ja Venäjän sotaa ei tule liikaa ottaa esille, jotta ei aiheuta pelkoa. Oppilaille tulisi tuoda esille, että he ovat turvassa. Oppilaille voisi opettaa, että parasta ennen päivämäärä on eri asia kuin viimeinen käyttöpäivä ja kuinka tunnistaa onko ruoka vielä syötävää. On tärkeää tälläisena aikana, että oppilaat arvostavat ruokaa ja ottavat sen verran kuin syövät vähentääkseen ruokahävikkiä. Oppilaille voisi myös kehitellä sähkön säästämiseen liittyviä leikkejä. Iranin tilanne, sotatilanne ja hoitajalakko on aiheita, joita on vaikea selittää lapsille oikeanlaisella tavalla ja ne vaatii paljon harkintaa, mitä kertoa. Opetuksessa voisi hyödyntää erilaisia järjestöjä. Monet hyväntekeväisyysjärjestöt pitävät mielellään oppitunnin, jossa esittelevät järjestön toimintaa. 

Yhteiskuntaoppi on tärkeää, koska se tukee oppilaan kasvua aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Oppilas ymmärtää eri kulttuurien moninaisuutta, erilaisuutta, yhteiskunnallisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Osaa toimia ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavasti, eettisesti ja taloudellisesti.

Nykyään yhteiskunnalliset ilmiöt tulevat paljon esille muun muassa sosiaalisessa mediassa, jota lapsetkin käyttävät. On tärkeää, että yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa jo aikaisemmin, jotta lapset osaavat erottaa sosiaalisesta mediasta mikä on oikea yhteiskunnallinen tilanne ja mikä on kärjistystä. Yhteiskunta opin opetus ala-asteella voisi pitää sisällään paljon leikillistä peliä ja ala-asteelle sopivia aiheita.

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista katsomalla tai lukemalla uutisia (yleensä verkossa, mutta joskus myös fyysisestä lehdestä). Keskustelen myös muiden ihmisten kanssa, jolloin monia aiheita tulee puheeksi ja niihin erilaisia näkökulmia.

En itse niinkään käytä mitään vaikuttamisen kanavia niissä vaikuttamiseen, mutta toki minulla on Instagram ja Facebook, joista selaan myös vaikuttamiseen pyrkivien ihmisten kanavia.

Ei tule mieleen, että sosiaalisesta mediasta olisi niinkään opetuskäyttöön, mutta uutisia koulussa kylläkin voisi käsitellä. Esimerkiksi oppilaat voivat etsiä uutisia netistä ja erilaisia lähteitä voidaan arvioida kriittisesti.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla on sota, jota Ukrainassa käydään. Myös lakot, opetus-ja hoitoalalla ovat keskustelunaiheena. Sähkön ja ruuan hintojen nousu puhuttaa ja tulevasta talvesta luodaan myös jokseenkin uhkakuvia.

Oppilaiden kanssa ajankohtaisista aiheista voidaan keskustella, jos heitä ne esimerkiksi mietityttää. Myöskin voidaan opetuksessa huomioida pinnalla olevat aiheet esimerkiksi antamalla oppilaille tehtäväksi etsiä uutisia yms. Yhteistyötahoja voivat olla esim. sanomalehdet.

Ihminen on osa yhteiskuntaa, joten on tärkeä ymmärtää mitä asioita ympärillä tapahtuu. Yhteiskuntaoppi on tärkeä aine, joka opettaa ja valmistaa oppilaita. Varmastikin sen tärkeys ja aiheiden laajuus ollaan ymmärretty paremmin ja opetuksen aloittamista sen vuoksi aikaistettu. Alakoulussa voidaan aloittaa perusasioista ja tarkastella yhteiskuntaopin eri osa-alueita ja kuinka yhteiskuntamme pyörii.