Vilma Viertamo
Yhteiskunnallisista asioista otan selvää lähinnä puhelimen ja sovelluksien kautta. En lue uutisia päivittäin, mutta esimerkiksi Facebookin etusivulle niitä ilmestyy. Niistä luen tärkeimmät otsikot ja jos siellä on jotain mielenkiintoista, menen sitten esimerkiksi Ylen sivuille ja luen sieltä tarkemmin. Fyysistä lehteä luen yleensä viikonloppuisin kotikotona, sillä minulle ei tänne tule mitään lehteä. Paikallislehden kautta pysyy hyvin kärryllä sielläpäin tapahtuvista asioista. Myös perheen ja ystävien kanssa keskustellessa nousee ilmi yleensä otsikoissakin pyöriviä uutisia. Käytän Instagramia ja Facebookia, joista tulee luettua päivän polttavimpia aiheita. Itse en kuitenkaan vaikuta tai ota kantaa siellä oleviin yhteiskunnallisiin uutisiin.
Mielestäni instagramia tai facebookia on jokseenkin vaikeaa tuoda osaksi opetusta. Yhteiskunnallisten uutisten seuraamiseen tai oppimispäiväkirjan pito olisivat toimivia tapoja hyödyntää sosiaalisen median kanavia. Myös esimerkiksi opetuspostauksia olisi helppo luoda Instagramiin esimerkiksi vertaisilleen. Instagramia näkee enemmän opettajien kesken käytettäviksi, “opetileillä” jaetaan hyviä vinkkejä ja toimivia ratkaisuja oppimiseen.
Eniten uutisissa pyörii Ukrainan ja Venäjän sota, joka on jatkunut jo pitkään. Kuulopuheiden takia lapset voivat olla hyvin peloissaankin omasta ja koko Suomen turvallisuudesta. Onkin tärkeää, että lapsille tuodaan tieto siitä, että he ovat turvassa ja että Suomessa kaikki on hyvin –vaikkakin Venäjä on Suomen naapurimaa. Lapsille täytyy kertoa ja näyttää sellaisia asioita, jotka ovat tietyn ikäiselle psyykelle sopivia. Toinen yleinen aihe on energiakriisi, jonka myötä myös esimerkiksi ruoan hinnan nousu. Näiden syy-seuraussuhteita voisi selittää ja samalla voisi pohtia myös omia kulutustottumuksiaan.
Mielestäni esimerkiksi paikallislehdet ja uskonnolliset yhteisöt voisivat olla mielenkiintoisia yhteistyötahoja. Näiden avulla voisi tuottaa esimerkiksi erilaisia monialaisia projekteja, jotka olisivat mielenkiintoisia ja toiminnallisia. Myös eduskunnassa käynti ja kansanedustajan tapaaminen/kyselyhetki voisivat olla todella unohtumattomia kokemuksia.
Yhteiskuntaoppi käsittelee ihan normaalia arkea ja sellaisia asioita, minkä kanssa kaikki tulee olemaan päivittäin tekemisissä. Esimerkiksi rahankäyttö, vaikuttaminen ja erilaiset palvelut on hyvä opettaa jo alakoulussa. Mielestäni on hyvä, että yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa, sillä se sisältää niin paljon sellaista tietoa, jota tarvitsee ihan perusarjessakin. Aihekokonaisuuksiin voi perehtyä tarkemmin, sillä tuntui, että joihinkin asioihin sai vain pelkän pintaraapaisun. Aikaisemmin alkava yhteiskuntaopin opetus voi innostaa lapsia ja nuoria lähtemään mukaan esimerkiksi oppilaskuntaan tai nuorisovaltuustoon vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin. Alakoulussa esimerkiksi pelillistäminen ja mielikuvitusmaailmat voisivat olla oiva keino päästä syvemmälle yhteiskuntaopin maailmaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.