Santeri Akkanen
Taiko -22
Itse olen lähiaikoina vähentänyt, tai itseasiassa lähes kokonaan lopettanut, uutisten seuraamisen. Olen pitkään pohtinut uutisten lukemisen yleissivistävää vaikutusta, mutta tulin siihen tulokseen, että oma mielenterveyteni menee tämän yli. Tuo saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta monet ihmiset eivät jostain syystä tiedosta / muuten suostu lopettamaan uutisten lukemista, vaikka se monilla tutkimuksilla on osoitettu stressiä, masennusta ja ahdistusta aiheuttavaksi asiaksi (esim. https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1316265110, 2014, E. Alison Holman ym.). En toki pyri elämään siten, että en tietäisi ajankohtaisista asioista mitään. Päinvastoin itseäni kiinnostaa tapahtumat erittäin paljonkin. Kuulen niistä usein kuitenkin mieluummin esim. kavereilta ohimennen. Kouluissa kaveripiireissä tai oppitunneilla uutisten kuulemisen etu on siinä, että asioista pääsee keskustelemaan, ja pääsee paremmin ymmärtämään tilanteen laajuuden, joka todellisuudessa usein ei kuitenkaan aiheuta akuuttia vaaraa itselleen. Tämä helpottaa maailmankuvan muodostumista, koska erittäin negatiivispainoitteinen uutisointi ei anna kovinkaan toiveikasta kuvaa maapallosta.
Edellä mainituista syistä opettajan rooli siinä, minkälaisia uutisia oppilaille näyttää, ja erityisesti miten ne esittää, on erittäin tärkeää. Opettajan tehtävä on mielestäni luoda positiivinen kuva jatkuvasti negatiiviselta vaikuttavasta maailmasta lapsille. Vaikka maailmassa tapahtuisi kauheuksia, niin opettajan pitää tarkoin harkita mitkä niistä lapsen tarvitsee tietää. Opettajan tulee myös pystyä näyttämään hyviä uutisia lapsille, jotta koulussa ei käsitellä ainoastaan negatiivisia asioita. Luokassa esitettyjen uutisten tulisi olla mahdollisimman objektiivisia, ja tarvittaessa opettaja voi avata niitä enemmän, jotta esim. sodan alkaminen suht. lähellä Suomea saataisiin lapsille tietoon, mutta jotta he eivät ajattelisi, että Suomea odottaisi sama kohtalo. Lapset saattavat saada helposti kotoa tai somesta kärjistettyjä näkökulmia ja jopa propagandaa. Esimerkiksi jonkun oppilaan arvostaman idolin vitsikäs heitto "idästä on tankit jo matkalla Suomeen" saattaa helposti pelästyttää oppilasta. Tämä esimerkki oli lähtöisin pikkusiskoltani, joka hädissään soitti muutamia viikkoja sitten, kun joku oli TikTokissa noin sanonut, ja kuvannut tankkeja.
Yhteiskuntaoppia opetetaan yhteiskunnassa mm. demokratisista, työelämään valmistavista ja maailman ymmärtämistä helpottavista syistä. Demokratisesta näkökulmasta yhteiskuntaopin opetus on välttämätöntä, jotta uudet sukupolvet muistaisivat äänestää vaaleissa. Opettajan yksi vaikeimmista tehtävistä lieneekin yhteiskuntaopissa saada lapsi ymmärtämään, että myös hänen yksittäinen äänensä vaikuttaa. Työelämään aine ei oman opetukseni aikaan vielä tuntunut vaikuttavan riittävästi. Esimerkiksi omassa koulussa ei koskaan puhuttu työnhausta, CVn tekemisestä tai työllistymismahdollisuuksista jne. Maailman ymmärtäminen on yhteiskuntaopissa mielestäni painotettu liikaa. Tarkoitan termillä esimerkiksi sitä, miten kaikille opetetaan ensisijaisesti EUn parlamentin toimintaa, kun taas oppilaita ei koskaan laitetan harjoittelemaan työhaastatteluja. Toki tämä on varmasti erittäin opettajakohtaista, mutta silti olen sitä mieltä, että pääpainotuksia tulisi muuttaa yhteiskuntaopissa.
Alakoulussa yhteiskuntaopin opiskelu alkaa alakoulussa sen takia, että teknologisen kehityksen takia nuoret ovat jo varhaisemmassa vaiheessa vaikutuksessa erilaisten uutisten, poliittisen vaikuttamisen jne. altistuksessa. Näitä varten oppilaat tarvitsevat ehdottomasti apuvälineitä, jotta he osaavat käsitellä ja ymmärtää tietoa. Toisaalta aikainen opetuksen aloitus myös parantaa kasvatusta demokratian osalta, sillä oppilaat on helpompi saada ymmärtämään demokratian vaikutus, kun siitä on puhuttu jo nuoresta pitäen. Toisaalta äänetyksen tärkeydestä puhuminen 5. luokkalaisille saattaa mennä ohi korvien, koska heillä on vielä niin kauan matkaa äänetysikään. Vaatii siis opettajalta myös aktiivisuutta pohtia, miten nuoremmille opettaa demokratian merkitystä oppilaita aktivoiden.
Itse olen lähiaikoina vähentänyt, tai itseasiassa lähes kokonaan lopettanut, uutisten seuraamisen. Olen pitkään pohtinut uutisten lukemisen yleissivistävää vaikutusta, mutta tulin siihen tulokseen, että oma mielenterveyteni menee tämän yli. Tuo saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta monet ihmiset eivät jostain syystä tiedosta / muuten suostu lopettamaan uutisten lukemista, vaikka se monilla tutkimuksilla on osoitettu stressiä, masennusta ja ahdistusta aiheuttavaksi asiaksi (esim. https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1316265110, 2014, E. Alison Holman ym.). En toki pyri elämään siten, että en tietäisi ajankohtaisista asioista mitään. Päinvastoin itseäni kiinnostaa tapahtumat erittäin paljonkin. Kuulen niistä usein kuitenkin mieluummin esim. kavereilta ohimennen. Kouluissa kaveripiireissä tai oppitunneilla uutisten kuulemisen etu on siinä, että asioista pääsee keskustelemaan, ja pääsee paremmin ymmärtämään tilanteen laajuuden, joka todellisuudessa usein ei kuitenkaan aiheuta akuuttia vaaraa itselleen. Tämä helpottaa maailmankuvan muodostumista, koska erittäin negatiivispainoitteinen uutisointi ei anna kovinkaan toiveikasta kuvaa maapallosta.
Edellä mainituista syistä opettajan rooli siinä, minkälaisia uutisia oppilaille näyttää, ja erityisesti miten ne esittää, on erittäin tärkeää. Opettajan tehtävä on mielestäni luoda positiivinen kuva jatkuvasti negatiiviselta vaikuttavasta maailmasta lapsille. Vaikka maailmassa tapahtuisi kauheuksia, niin opettajan pitää tarkoin harkita mitkä niistä lapsen tarvitsee tietää. Opettajan tulee myös pystyä näyttämään hyviä uutisia lapsille, jotta koulussa ei käsitellä ainoastaan negatiivisia asioita. Luokassa esitettyjen uutisten tulisi olla mahdollisimman objektiivisia, ja tarvittaessa opettaja voi avata niitä enemmän, jotta esim. sodan alkaminen suht. lähellä Suomea saataisiin lapsille tietoon, mutta jotta he eivät ajattelisi, että Suomea odottaisi sama kohtalo. Lapset saattavat saada helposti kotoa tai somesta kärjistettyjä näkökulmia ja jopa propagandaa. Esimerkiksi jonkun oppilaan arvostaman idolin vitsikäs heitto "idästä on tankit jo matkalla Suomeen" saattaa helposti pelästyttää oppilasta. Tämä esimerkki oli lähtöisin pikkusiskoltani, joka hädissään soitti muutamia viikkoja sitten, kun joku oli TikTokissa noin sanonut, ja kuvannut tankkeja.
Yhteiskuntaoppia opetetaan yhteiskunnassa mm. demokratisista, työelämään valmistavista ja maailman ymmärtämistä helpottavista syistä. Demokratisesta näkökulmasta yhteiskuntaopin opetus on välttämätöntä, jotta uudet sukupolvet muistaisivat äänestää vaaleissa. Opettajan yksi vaikeimmista tehtävistä lieneekin yhteiskuntaopissa saada lapsi ymmärtämään, että myös hänen yksittäinen äänensä vaikuttaa. Työelämään aine ei oman opetukseni aikaan vielä tuntunut vaikuttavan riittävästi. Esimerkiksi omassa koulussa ei koskaan puhuttu työnhausta, CVn tekemisestä tai työllistymismahdollisuuksista jne. Maailman ymmärtäminen on yhteiskuntaopissa mielestäni painotettu liikaa. Tarkoitan termillä esimerkiksi sitä, miten kaikille opetetaan ensisijaisesti EUn parlamentin toimintaa, kun taas oppilaita ei koskaan laitetan harjoittelemaan työhaastatteluja. Toki tämä on varmasti erittäin opettajakohtaista, mutta silti olen sitä mieltä, että pääpainotuksia tulisi muuttaa yhteiskuntaopissa.
Alakoulussa yhteiskuntaopin opiskelu alkaa alakoulussa sen takia, että teknologisen kehityksen takia nuoret ovat jo varhaisemmassa vaiheessa vaikutuksessa erilaisten uutisten, poliittisen vaikuttamisen jne. altistuksessa. Näitä varten oppilaat tarvitsevat ehdottomasti apuvälineitä, jotta he osaavat käsitellä ja ymmärtää tietoa. Toisaalta aikainen opetuksen aloitus myös parantaa kasvatusta demokratian osalta, sillä oppilaat on helpompi saada ymmärtämään demokratian vaikutus, kun siitä on puhuttu jo nuoresta pitäen. Toisaalta äänetyksen tärkeydestä puhuminen 5. luokkalaisille saattaa mennä ohi korvien, koska heillä on vielä niin kauan matkaa äänetysikään. Vaatii siis opettajalta myös aktiivisuutta pohtia, miten nuoremmille opettaa demokratian merkitystä oppilaita aktivoiden.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.