Taiko -22
Otan selvää yhteiskunnallisista asioista seuraamalla mediaa. Suurin osa informaatiosta tulee facebookissa seuraamien lehtien kautta. Yleisesti sosiaalinen media on minulle informaation lähde tai ainakin herättäjä, jonka vuoksi saatan alkaa etsimään lisää tietoa asiasta sähköisistä lehdistä tms. Konkreettista sanomalehteä minun ei tule luettua muuten, kun kaupoissa ripustettuja uutisten etusivuja. Halutessani otan asioista selvää internetistä sekä keskustelemalla kavereiden kanssa. Itse käytän instagramia ja facebookia yhteiskunnallisten asioiden seuraamiseen, mutten itse käytä sosiaalista mediaa vaikuttamiseen.

Sosiaalisen median tuominen opetukseen on haastavaa. Aikusellekin kriittinen lukutaito ja valeuutisten kitkeminen on vaikeaa. Medialla on myös tapanaan kärjistää asioita, jolloin niistä muodostuu lapselle jopa virheellinen ja pelottava kuva tapahtuneesta. Täten yhteiskunnallisten asioiden käsittely osana opetusta tulisi tapahtua lapsille sopivalla tavalla. Monet lapset omaavat älylaitteen ja altistuvat täten uutisille. Koulussa opetuksessa tulisi käydä lapsille sopivalla tavallaa yhteiskunnallisia ja median nostamia teemoja, sekä jo varhain kehittää lasten kriittistä ja media lukutaitoa. Toisaalta opettaja voi hyödyntää sosiaalisesta mediasta löytyviä materiaaleja opetuksessaan. 

Tällä hetkellä yhteiskunnallisen keskustelun pinnalla näkyy ehkä vahviten Venäjän ja Ukrainan sota. Oppilaiden ikä huomioiden sodasta keskustelu ei ole helppoa. Sota on aiheuttanut pelkoa ja ahdistusta perheissä sekä monen lapsen omatessa älylaitteet, ovat kauhukuvat sodasta tulvineet myös lasten silmille. Lapselle tulee olla kuitenkin rehellinen sen suhteen, että sota on olemassa. Oppilaiden tuntemuksia on hyvä kysyä ja niihin vastata ikätasoon sopivalla tavalla. Oppilaiden kanssa tulee kuitenkin keskustella, että sota ei koske nyt Suomea ja tärkeää on huomioida oppilaiden yksilöllisyys ja taustat. Sodan raakuutta yksityiskohtineen tulee välttää. Opettajan on tärkeää huomioida, ettei siirrä omaa ahdistustaan lapseen. Opettaja voi keskustella oppilaiden kanssa myös siitä, että median käyttöä tulisi rajoittaa, sillä uutiset voivat olla pelottavia ja niissä voi olla myös huijauskuvia ja - videoita. Opettajan on tärkeää luoda oppilaille toiveikkuutta tulevasta.

Muistan omalta yläkouluajaltani, että kävimme vierailemassa erilaisissa museoissa, sekä paikallisissa ev.lut, helluntai, ortodoksi ja vapaakirkon tiloissa. Yleensä vierailuun oli yhdistetty ruokailu, joten muistoiksi jäi kivat koulupäiviä kuluttavat luokkaretket. Vierailujen avulla opimme huomaamaan, ettei toisen uskontojen kannattajat olekaan niin erilaisia ja tuntemattomia eivätkä toisaalta museot niin tylsiä paikkoja. Museoissa oli myös hienoa huomata samoja asioita konkreettisesti, mistä koulussa oltiin puhuttu. Erilaiset vierailut olivat ja ovat hyvä keino opetukseen, sillä lapset tykkäävät ja ovat innoissaan arjesta poikkeavista tapahtumista. 

Yhteiskuntaoppi on tärkeä oppiaine koulussa. Yhteiskuntaoppi on yleisivistävä ja monipuolinen oppiaine, jonka avulla kartutetaan lapsen kiinnostus ja ymmärrys yhteikuntaansa liittyvistä asioista. Näin oppilas kasvaa aktiiviseksi, hyväksi ja vaikutusvaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Oppilas pystyy ymmärtämään yhteiskunnallisten puheenaiheiden taustoja, syitä ja seurauksia yksilö, yhteisö, yhteiskunta ja globaalilla tasolla ja tiedostaa oman panoksensa. Median kokonaisvaltaistuttua lapsi joutuu kohtamaan yhteiskunnallisia asioita yhä lähemmin ja enemmän. On siis hyvä, että yhteiskuntaopin opetus alkaa jo nuorena, sillä medialukutaito ja kriittinen lukutaito kehittyvät, joka edistää lapsen ymmärrystä yhteiskunnallisten asioiden vaikutuksesta hänen omaan elämäänsä. Oppilas oppii yhteiskunnan toimintatavoista sekä myös arjen taitoja ja työelämää. Opetuksessa on tärkeää huomioida konkreettisuus ja monipuolisuus, jottei oppiaine muodostu vain tietosisällöistä. Opetuksessa voidaan hyödyntää sosiaalista mediaa, vierailuja ja intgrointia muihin oppiaineisiin.