Perunan koti on Etelä-Amerikassa Andien vuoristossa 3 000–4 600 metrin korkeudessa, jossa se on otettu viljelykäyttöön noin 5 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Euroopassa peruna on tunnettu vasta 500 vuotta eli varsin vähän aikaa perunan viljelyhistoriassa! Peruna (Solanum tuberosum) kuuluu koisokasvien Solanaceae-heimoon. Samaan heimoon kuuluvat esimerkiksi tomaatti, paprika ja munakoiso ja myös joitakin myrkyllisiä kasveja, kuten tupakka, hulluruoho ja mustakoiso. Myrkylliset lähilajit ovat olleet yksi syy siihen, miksi perunan viljelyskäyttöön hyväksyminen vei Euroopassa noin parisataa vuotta.

Perunan jalostustyön aloittivat inkaintiaanit valitsemalla villiperunoista vähiten kitkeriä ja myrkytysoireita aiheuttavia yksilöitä. Inkojen satojen vuosien perunanviljelyn myötä lajikerunsaus oli jo hyvin laaja espanjalaisten löytöretkeilijöiden saapuessa Etelä-Amerikkaan 1500-luvulla. Espanjalaiset toivat palatessaan Eurooppaan perunoita mukanaan. Peruna osoitti hyviä puoliaan jo laivamatkan aikana, sillä pelätty keripukki ei iskenyt perunoita syövään miehistöön. Euroopassa perunaa viljeltiin ensimmäisenä todennäköisesti Kanariansaarilla vuonna 1562.

Peruna levisi Espanjan kautta Ranskaan ja Belgiaan 1500-luvun loppupuolella. Siitä mukulan matka jatkui leviten Italiaan, Saksaan, Sveitsiin ja Hollantiin, lähinnä kuitenkin kasvitieteellisten puutarhojen kokoelmiin ja herraskartanoiden koristekasviksi. Peruna oli Euroopassa alun perin ylemmän luokan herkku ja koristekasvi. Kansa karsasti epäpyhänä, primitiivisenä ja likaisena pitämäänsä kasvia, mutta hallitsijoiden osoittaman esimerkin avulla perunan suosio kasvoi 1700-luvulla. Tärkeitä perunan suosion edesauttajia olivat Ranskan kuningas Ludvig XVI sekä Preussin hallitsija Fredrik Suuri, joka painosti talonpoikia perunanviljelyyn uhkaamalla nenän ja korvien silpomisella, mikäli mukuloita ei torpan pellolla kasvaisi. Ensimmäiset tiedot perunasta Ruotsi-Suomessa ovat vuodelta 1658. Perulaiseksi koisoksi kutsuttu peruna oli Uppsalan Kasvitieteellisen puutarhan kasviluettelossa.

Teksti löytyy myös tämän linkin takaa Geenivaraopin sivulta. Tutustu samalla myös maatiaisperunaopastuksen perunatietoihin.