Porvoon valtiopäivien jälkeen valtiopäiviä ei kutsuttu koolle ennen kuin vuonna 1863, kun Venäjän keisariksi tuli uudistusmielinen Aleksanteri II. Koska valtiopäivät eivät olleet kokoontuneet yli viiteenkymmeneen vuoteen, oli kova tarve uudistaa lainsäädäntöä. Niinpä 1860- ja 1880-lukuja kutsutaan lainsäädännön kulta-ajaksi.


1863 kieliasetus: suomi ja ruotsi tasavertaisiksi virkakieliksi 20 vuoden kuluessa
1865 kunnallishallinnon uudistus
- kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan
- kunnan vastuulle käyhäin- ja terveydenhoito
- kuntakokous
1866 kansakouluasetus: valtio tuki, jos kansakoulu haluttiin perustaa kuntaan
1869 uusi valtiopäiväjärjestys
- vp:t määräaikaisiksi. Aluksi joka 5. vuosi koolle, sitten joka 3. vuosi
- säätyjako jäi voimaan
1869 uusi kirkkolaki
1873 kaupunkien kunnallisuudistus
1889 rikoslain uudistus