Pohdi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toimintaedellytyksiä kriisien ratkomisessa ja rauhan säilyttämisessä. Esitä esimerkki YK:n onnistuneesta ja epäonnistuneesta toiminnasta ja perustele valintasi. 

(Ylioppilaskoe, syksy 2002, kysymys 4)

Vastauksessa on hyvä huomioida muun muassa seuraavia asioita:

• YK on onnistunut estämään laajamittaiset sodat (vrt. maailmansodat). Tämä on kiistatta onnistuminen.
• YK:n lukuisat alajärjestöt (WHO, Unicef, FAO, WHO, UNHCR) ovat tehneet erinomaista työtä maailman köyhimpien parissa, ja nälänhädät ovat vähentyneet. Tältä osin kriisinhallinta on onnistunut.
• Ydinaseiden määrä maailmassa on vähentynyt.
• YK:n toimintamallit: turvallisuusneuvoston päätöksellä (pysyvät jäsenet USA, Venäjä, Kiina, Ranska, Iso-Britannia) YK voi lähettää rauhanturvaajia kriisialueille. Tästä löytyy sekä onnistuneita esimerkkejä että selkeitä epäonnistumisia (kuten Ruanda).
• YK:n johdolla voidaan neuvotella ratkaisuja erilaisiin kriiseihin. Joskus niiden avulla on saatu pysyviä tuloksia, mutta toisinaan kriisi jatkuu neuvottelutuloksesta huolimatta (tästä esimerkkinä Israelin ja Palestiinan konflikti).
• YK ei ole onnistunut ratkaisemaan esimerkiksi Kongon tilannetta, vaan tilanne jatkuu siellä yhä epävakaana. Siviiliuhrien määrä on miljoonissa.
• Entisen Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvun alussa olivat selkeä epäonnistuminen. Sota oli raaka ja johti etnisiin puhdistuksiin.
• Vaikka ydinaseiden määrä on vähentynyt, asevarustelu jatkuu yhä.
• Koko YK:n toimintaa vaikeuttaa rahoituskriisi. Yhdysvallat on ollut perinteisesti YK:n suurin yksittäinen rahoittaja, mutta sen halu tähän toimintaan on riippunut maan poliittisesta tilanteesta. Trumpin hallinto ei ole ollut halukas YK:n toiminnan rahoittamiseen, joka on johtanut toiminnan supistamiseen. Sopimuksen mukaan USA huolehtii maksimissaan 22% YK:n menoista. Osa YK:n rahoituksesta tulee jäsenmaiden jäsenmaksuista ja vapaaehtoisista lahjoituksista.