Puolustusministeri Jyri Häkämies totesi puheessaan vuonna 2007, että Suomen kolme pääasiallista turvallisuusuhkaa ovat Venäjä, Venäjä, Venäjä.

a) Pohdi Häkämiehen näkemyksen todenmukaisuutta.
- Venäjä on 2000-luvun kuluessa pyrkinyt vahvistamaan kansainvälistä asemaansa kasvattamalla sotilasmahtiaan
- Se on suhtautunut jyrkän kriittisesti Euroopan unionin tai Naton pyrkimyksiin laajentaa vaikutusvaltaansa lähialueillaan
- Tämä voi myös tarkoittaa sotilaallista aktivoitumista Suomen lähialueilla, vaikka suoranaista sodanuhkaa ei Suomeen kohdistuisikaan
- Suomeen ei kohdistunut kommentin lausumisaikana muita varsinaisia turvallisuusuhkia, joten Venäjän merkitys korostuu
- vuosi 2007 oli käänteentekevä ajankohta Venäjän ulkopolitiikassa, jolloin Venäjä ryhtyi avoimesti uhmaamaan länsijohtoista maailmanjärjestystä
- tuolloin Putin piti Mynchenin turvallisuukonferenssissa historiallisen puheen, jossa hän arvosteli Yhdysvaltojen halua siirtyä yksinapaiseen maailmanjärjestykseen, jonka johdossa olisi USA, vaati moninapaisuutta, jossa Venäjälläkin olisi tunnustettu suurvalta-asema ja ilmoitti vastustuksensa Naton itälaajentumista kohtaan
- Venäjän ulkopolitiikka muuttui agressiivisemmaksi ja sotilaallinen uhoaminen palasi retoriikkaan

b) Mikä on ollut Venäjän ja Neuvostoliiton vaikutus Suomeen eri aikoina?

• Venäjällä ja Neuvostoliitolla on ollut merkittävä vaikutus Suomeen ja Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Suomen ollessa osa Venäjää ennen itsenäistymistä monista Suomea koskevista asioista päätettiin nimenomaan Pietarissa. Itsenäistymisen jälkeen Neuvostoliitosta tuli lopulta Suomen vihollinen talvisodan myötä.
• Talvisodan taustalla Saksan ja Neuvostoliiton sopimus, jossa Suomi ja Bltian maat ja Itä-Puola joutuivat Neuvostoliiton etupiiriin. Saksa sai etupiiriinsä Länsi-Puolan.
• Välirauhan aikana Suomi koki Neuvostoliiton toiminnan painostavana ja sopi Saksan kanssa yhteistyöstä talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin saamiseksi.
• Jatkosodan jälkeen kylmän sodan aikana Neuvostoliitto puuttui jatkuvasti Suomen politiikkaan. Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat näennäisen hyvät, vaikka Neuvostoliitto toistuvasti painosti Suomea toimimaan oman turvallisuuspolitiikkansa jatkeena.
• Venäjän vaikutus Suomeen on ollut vähäisintä kylmän sodan päättymisen jälkeen. Suomi on liittynyt Euroopan unioniin, eikä Venäjällä ollut enää Neuvostoliiton aikaista kykyä ohjailla Suomea.
• Venäjän politiikan muututtua Suomi on lähentänyt yhteistyötään Naton kanssa erilaisin yhteistyösopimuksin, yhteisin sotaharjoituksin ja Nato-sopivin materiaalihankinnoin, NATO-optio
• 2015 tapahtunut Krimin valtaus nähtiin Suomessa huolestuttavana kehityksenä
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 sai Suomen hakemaan NATO-jäsenyyttä ja Suomesta tuli NATO:n jäsen huhtikuussa 2023
• Suomen suhde Venäjään Naton jäsenenä: Suomi on vahvistanut itärajan valvontaa lähinnä estääkseen Venäjää ohjaamasta pakolaisryhmiä Suomeen häirintätarkoituksessa, Suomenlahden kaapelirikot varjolaivaston toimesta, nettihäirintä ja nettitrollit, Ukrainan laukaisemat droonit ovat ohjautuneet Suomen alueelle jne. Yleensäkin erilaisista hybridioperaatioista on tullut osa arkipäivää.