Oheiset tekstiotteet käsittelevät Suomen ulkopolitiikkaa sekä Neuvostoliiton-suhteita 1960- ja 1970-luvuilla.

a) Vertaa tekstiotteissa esitettyjä tulkintoja suomettumisesta ja pohdi näiden puheenvuorojen lähdearvoa historiantutkijan kannalta. (8 p.)
- Hamilton kritisoi Suomen ja NL:n välistä suhdetta
- hän näkee, että Suomi on näennäisesti itsenäinen, mutta käytännössä Neuvostoliiton talutusnuorassa, Saksassa tälle keksittiin termi suomettuminen
- Hamilton on kylmän sodan aikana yhdysvaltalainen toimittaja, joka kritisoi Suomea Neuvostoliiton liiallisesta myötäilystä ja Neuvostoliittoa pienten kansojen alistamisesta
- Kekkonen puolustaa hyviä suhteita ja esittää tilanteen kaikinpuolisena menstyksenä, olihan Kekkonen tuolloin itseoikeutettu Neuvostoliiton suhteiden hoitaja Suomessa ja Neuvostoliiton luottomies
- lisäpotkua hyvien suhteiden korostamiselle tuo se, että puhe on pidetty Suomi-Neuvostoliitto-seuran 30-vuotisjuhlassa
- Jacobson ymmärtää Neuvostoliiton myötäilemistä tuon ajan poliittisena realismina, voidakseen olla itsenäinen suurvallan toisen osapuolen naapurina Suomen oli pakko myötäillä
- Jacobson oli itse ulkoministeriössä töissä ja harjoittamassa ko. politiikkaa
- Jacobson käsittelee asiaa muistelmissaan ja hänellä on ajallinen etäisyys asiaan, hän kumminkin tuntuu puolustelevan harjoitettua politiikkaa

b) Tarkastele Suomen ulkopolitiikkaa Kekkosen presidenttikaudella (1956–1982) ja arvioi, kuinka osuvia tekstiotteissa esitetyt tulkinnat siitä ovat. (12 p.)
- Kekkonen tuli Suomen presidentiksi 1956 ja hän sanoi jatkavansa Paasikiven uutta idänpolitiikkaa Neuvostoliitton nähden
- kylmän sodan kiristyminen USA:n kanssa sai Neuvostoliiton tarkastelemaan Suomenkin tilannetta kriittisemmin
- NL ei sietänyt Suomen lehdistössä eniintyvää kritiikkiä Neuvostoliittoa kohtaan
- NL ei ollut tyytyväinen Suomen hallituksen kokoonpanoon vuoden 1958 eduskuntavaalien jälkeen, kun kommunisteja ei otettu siihen vaalimenentyksestä huolimatta
- NL katkaisi kauppaneuvottelut ja kutsui suurlähettilään kotiin
- tilanne laukesi, kun Suomen hallitus vaihtui ja Kekkonen vakuutteli NL:lle Suomen puolueettomuutta
- toinen kriisi tapahtui 1961, kun Kekkonen meinattiin syrjäyttää vuoden 1962 persidentinvaaleissa
- NL lähetti Suomelle nootin ja vaati sotilaallisia neuvotteluja YYA-sopimuksen pohjalta
- Kekkonen matkusti Novosibirskiin ja hoiti tilanteen hienosti ja vakuutti NL:n johdon
- Kekkosesta tuli ainoa oikea idänsuhteiden hoitaja ja Honka-liitto hajosi
- tilasiko Kekkonen nootin?
- myös vapaakauppasopimus EEC:n kanssa vaati sen, että Kekkonen sai jatkaa poikkeuslailla presidenttinä ilman vaaleja, NL halusi ehtona, että luottomies Kekkonen jatkaisi pressana
- suomettumista perusteltiin idänsuhteiden vaalimisella ja itsenäisyyden turvaamisella, toihan se myös hyvät vientimahdollisuudet Neuvostoliitton
- toisaalta hyvät idänsuhteet mahdollistivat suhteiden hoidon länteenkin
- lännen mielestä NL rajoitti Suomen toimintaa