Millä eri tavoin suomalainen yhteiskunta modernisoitui 1860-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan asti?

(Ylioppilaskoe, kevät 2016, kysymys 6)

Vastauksessa on ymmärretty, mitä modernisaatiolla tarkoitetaan. Se tarkoittaa teollista tuotantoa, koneistumista ja yhteiskunnan muuttumista kaupunkimaiseksi, aikataulujen säätelemäksi rakenteeksi. Byrokratia eli virastojen valta kasvaa. Modernisaatiossa muodostuvat nykyisenkaltaiset länsimaiset yhteiskunnat, jotka ovat usein demokraattisia.

Kokelas käsittelee modernisaatiota joistakin seuraavista näkökulmista.
Modernin politiikan piirteinä esimerkiksi valtiopäivät, puolueet, eduskuntauudistus.
Taloudellisen modernisaation piirteitä ovat esimerkiksi teollistuminen, talouden rajoitusten purkaminen,
maatalouden vähittäinen uudistuminen, liikenneyhteyksien parantuminen.
Yhteiskunnallisen modernisaation piirteitä ovat esimerkiksi sääty-yhteiskunnan murtuminen, elinkeinorakenteen muutos, kansalaisyhteiskunnan
synty, naisasialiike, työväenliike, kansakoululaitos, kunnallishallinnon uudistus.
Kulttuurisen modernisaation piirteitä ovat esimerkiksi lehdistö ja taiteen kansainvälistyminen. Suomalaistaiteilijat, kutenAlbert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck, saivat vaikutteita vuosisadan vaihteen Pariisissa, missä impressionistit ja muut avantgardistit kokeilivat uusia tyylejä.

Vastauksessa käsitelty modernisaatiota useista yllä mainituista näkökulmista. Vastauksessa
voidaan myös pohtia modernisaatiota kriittisestä näkökulmasta, esimerkiksi modernisaation hitaus
eurooppalaisessa kontekstissa. Modernisaatio ei koskenut kaikkia elämänaloja tai väestönosia
samalla tavalla. Esim. kaupungeissa ja tiheästi asutuilla alueilla vaikutteet ja modernisoituminen eteni nopeasti, syrjäkylillä hitaasti.