1990-luvulla Yhdysvaltojen ylivalta kansainvälisessä politiikassa korostui. Se ryhtyi maailmanpoliisiksi ja ajoi etujaan tarvittaessa unilateralismilla eli yksipuolisella päätöksenteolla välittämättä esimerkiksi YK:n päätöksistä.

WTC-iskujen (2001) jälkeen Yhdysvallat aloitti terrorismin vastaisen sodan. Se hyökkäsi Afganistaniin (2002) ja syrjäytti Taleban-hallinnon mutta ei saanut Afganistania täydelliseen kontrolliin.

Hyökkäys Irakiin (2003) aiheutti maailmalla arvostelua, sillä Yhdysvaltojen motiivina oli Lähi-idän öljyvarojen hallitseminen. Irakin diktaattori Saddam Hussein kukistui, mutta Yhdysvallat ei saanut maata tiukasti valvontaansa.

Barack Obaman presidenttikaudella (2009–17) Yhdysvallat jatkoi kalliiksi käyneitä operaatioitaan maailmalla. Vuonna 2010 alkanut arabikevät ajoi Lähi-idän kaaokseen, ja sen myötä syttyneessä Syyrian sisällissodassa Yhdysvallat tuki kapinallisia.

Donald Trump ryhtyi presidenttikaudellaan (2017–21) kyseenalaistamaan vanhoja liittolaissuhteita ja globaalia maailmanjärjestystä. Hän irrotti maansa Pariisin ilmastosopimuksesta ja uhkaili Nato-liittolaisiaan tuen vähentämisellä, jos nämä eivät panosta aseisiin sovittua rahallista määrää. Trump käynnisti Talebanien kanssa neuvottelut amerikkalaisten vetäytymisestä Afganistanista.

Trump suhtautui Kiinaan jyrkästi ja syytti sitä hintojen polkemisesta. Maat korottivat tulleja ja ajautuivat kauppasotaan.

Joe Bidenin presidenttikaudella (2021–2025) Yhdysvallat vetäytyi Afganistanista. Sen päähuomio oli Kiinan vaikutusvallan kasvun ehkäisemisessä. Toisaalta Biden lämmitteli uudelleen suhteita esimerkiksi Nato-kumppaneihinsa ja liitti Yhdysvallat taas Pariisin ilmastosopimukseen.

Bidenin johtama Yhdysvallat puolisti tiukasti länttä ja demokratiaa vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan aikana. Yhdysvallat tuki Ukrainaa ja antoi sille suuren määrän aseita.

Trumpin toinen kausi (alkoi vuonna 2025) on ollut edellistäkin dramaattisempi. Trump on jatkanut "Make America great again" -politiikkaansa. Hänen päätöksentekonsa etenkin ulkopolitiikassa on arvaamatonta. Päätöksillä on iso vaikutus kansainväliseen politiikkaan ja maailmantalouteen. Sisäpolitiikassa Yhdysvallat on siirtynyt konservatiivisempaan suuntaan. Trump on käynnistänyt kampanjoita, joilla pyritään vähentämään liberaaleja arvoja hallinnossa ja kouluissa.