FI02 2B syksy 2026
9. Filosofisia näkemyksiä ihmisestä.
Selvitä, millaisia ovat seuraavat filosofiset näkemykset ihmisestä.
Eksistentialistinen näkemys ihmisestä?
Naturalistinen näkemys ihmisestä?
Essentialistinen näkemys ihmisestä?
Kulttuurinen näkemys ihmisestä?
Tee lisäksi oppikirjasta kappaleen 9. tehtävät 1,4,5 ja 7.
Eksistentialistinen näkemys ihmisestä?
Naturalistinen näkemys ihmisestä?
Essentialistinen näkemys ihmisestä?
Kulttuurinen näkemys ihmisestä?
Tee lisäksi oppikirjasta kappaleen 9. tehtävät 1,4,5 ja 7.
9. Filosofisia näkemyksiä ihmisestä
Ryhmäpohdinta väitteistä
Pohtikaa pienryhmissä seuraavia väitteitä ja ottakaa niihin kantaa:
a. Ihminen on eläin.
b. Ihminen on kulttuurinsa tuote.
c. Ihmiselämällä on tarkoitus, jota ihmiset luonnostaan pyrkivät toteuttamaan.
d. Ihminen tekee itsensä ja oman elämänsä tarkoituksen.
8. Yhteiskuntasopimus
8.Oikeus- ja sopimusetiikka
1. Jos yhteiskunnassa joillakin on joitakin oikeuksia, mitä se edellyttää yhteiskunnan muilta jäseniltä?
- oikeus johonkin sisältää vaateen muita ihmisiä kohtaan kunnioittaa näitä muiden oikeuksia
2. Valistusfilosofi Locke puhui ns. luonnollisista laeista tai luonnollisista oikeuksista. Mitä hän niillä tarkoitti?
- ns. luonnolliset oikeudet ovat peräisin Jumalalta eikä niitä voi ottaa pois kansallisella lainsäädännöllä. Luonnollisten lakien suhteen ihmiset ovat tasa-arvoisia, koska kaikki ovat yhtä lailla luotu Jumalan kuvaksi. Luonnollisia oikeuksia: oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen. Luonnolliset lait ovat luovuttamattomia ja ehdottomia.
3. Mitä filosofiassa tarkoitetaan yhteiskuntasopimuksella? Miten yhteiskuntasopimuksen näkivät
- yhteiskuntasopimus on sopimus valtion ja kansalaisten välillä jossa sovitaan kansalaisten ja vallanpitäjien oikeudet ja velvollisuudet
a) John Locke
- yhteiskuntasopimus takaa perusoikeuksien toteutumisen ja puolueettoman tuomioistuimen
- sopimus perustuu vapaaehtoisuuteen ja kansalaisilla on paljon vapauksia
b) Thomas Hobbes
- ihmiset ovat alituisessa taistelun tilassa, jos eivät laadi yhteiskuntasopimusta (luonnontila)
- vallan on keskityttävä hallitsijalle ja hänellä tulee olla valtaa paljon
c) Jean-Jacques Rousseau?
- luonnontila on paras ja rauhanomaisin tila ihmiselle
- järjestäytynyt yhteiskunta ja yksityisomistus tuo ongelmia ihmisille
- hyvän yhteiskunnan perusta on kanslaisten yleistahto
4. Mitä tarkoittaa kontraktualismi?
- etiikan perustana tulee olla henkilöiden tasa-arvoinen moraalinen asema, joka perustuu heidän kykyynsä arvioida perusteita ja oikeutuksia
5. Millaisia ongelmia sopimusetiikkaan liittyy?
- yhteiskuntasopimus on vain ajatuskoe
- omaa yhteiskuntaa ei voi valita, ilman yhteiskuntaa ei voi olla, kaikki eivät koe yhteiskuntaa oikeudenmukaisena, eikä se aina sitä olekaan
- miten tulisi suhtautua niihin, jotka eivät pysty osallistumaan sopimusten laatimiseen? Esim. lapset, vajaavaltaiset. Koskeeko yhteikuntasopimus vain ihmisiä?
7. Seurausetiikka
Seurausetiikka
- seurausetiikan muita nimityksiä ovat konsekventialismi ja teologinen etiikka
- normatiivisen etiikan teoria, jossa teon arvo määräytyy teon seuraksien mukaan: jos teosta seuraa ainoastaan hyvää tai enemmän hyvää kuin pahaa, se on yleensä seurausetiikan mukaan oikein, olipa teko mikä tahansa
- ei yleensä nähdä eroa aktin eli tietoisen teon ja omission eli tarkoituksellisen tekemättä jättämisen välille
Klassinen utilitarismi - seurausetiikan yleisin muoto
- utilitarismi = moraalissa kyse onnellisuuden maksimoinnista eli teko on moraalisesti oikein, jos siitä hyötyy mahdollisimman moni.
- Utilitarismin merkittävimmät edustajat Jeremy Bentham ja John Stuart Mill tiivistivät ajatuksensa ns. utiliteettiperiaatteeseen eli teoilla on pyrittävä maksimoimaan niiden ihmisten onnellisuutta, joihin teot vaikuttavat ja minimoimaan heidän kärsimystä.
- Benthamin utilitarismia kutsutaan klassiseksi utilitarismiksi
- seurausetiikan muita nimityksiä ovat konsekventialismi ja teologinen etiikka
- normatiivisen etiikan teoria, jossa teon arvo määräytyy teon seuraksien mukaan: jos teosta seuraa ainoastaan hyvää tai enemmän hyvää kuin pahaa, se on yleensä seurausetiikan mukaan oikein, olipa teko mikä tahansa
- ei yleensä nähdä eroa aktin eli tietoisen teon ja omission eli tarkoituksellisen tekemättä jättämisen välille
Klassinen utilitarismi - seurausetiikan yleisin muoto
- utilitarismi = moraalissa kyse onnellisuuden maksimoinnista eli teko on moraalisesti oikein, jos siitä hyötyy mahdollisimman moni.
- Utilitarismin merkittävimmät edustajat Jeremy Bentham ja John Stuart Mill tiivistivät ajatuksensa ns. utiliteettiperiaatteeseen eli teoilla on pyrittävä maksimoimaan niiden ihmisten onnellisuutta, joihin teot vaikuttavat ja minimoimaan heidän kärsimystä.
- Benthamin utilitarismia kutsutaan klassiseksi utilitarismiksi
Hedonistinen kalikyyli
= Benthamin mukaa kaikki nautinnot ovat laadullisesti samanlaisia, joten hän muodosti tavan, jolla voidaan mahdollisesti laskea yhteen jokaisen teon haitat ja hyödyt, ja näin päättää kannattaako toimeen ryhtyä.
- Laskuissa pitää huomioida seuraavat asiat:
1. intensiteetti --> Kuinka voimakas nautinto on?
2. kesto --> Kuinka kauan nautinto kestää?
3. Varmuus --> Kuinka todennäköisesti saa nautintoa?
4. Etäisyys --> Kuinka pian nautintoa saa?
5. Hedelmällisyys --> Kuinka todennäköisesti tekoa seuraa lisää samanlaisia tunteita?
6. Puhtaus --> Kuinka todennäköisesti tekoa ei seuraa vastakkaiset tunteet?
7. Laajuus --> Kuinka moneen teko vaikuttaa?
Liberaaliutilitarismi
- John Stuart Millin kehittämä utilitaristinen suuntaus, jonka mukaan nautintojen välillä on laadullisia eroja (ns. korkeammat ja matalammat nautinnot).
- Korkeimpiin nautintoihin kuuluvat mm. henkiset nautinnot ja matalampiin mm. aistinautinnot.
Myöhemmin Benthamin ja Millin jälkeen utilitarismi on jaettu kahteen luokkaan --> tekoutilitarismi ja sääntöutilitarismi
- tekoutilitarismi = jokaisen teon on noudatettava utiliteettiperiaateetta eli jokaisen teon moraalisuutta on arvioitava erikseen ja yksittäinen teko on hyvä, jos se edistää onnellisuutta mahdollisimman paljon.
- sääntöutilitarismi = tekojen on noudatettava sellaista yleistä sääntöä, joka edistää nautintoa ja hyötyä.
Tekoutilitarismin ongelmia
- mahdollistaa selvästi moraalittomat teot (teko on ns. oikea jos se vain hyödyttää mahdollisimman montaa)
- laskennan vaikeus (vaatii arvioimaan jokaisen teon seuraukset ja niiden vaikutukset)
- lyhytnäköisyys (arviointi perustuu hetkellisiin seurauksiin)
- vaikeus vertailla eri arvoja
- vaikeus ennustaa seurauksia
- sivuuttaa tunteet, motiivit ja oikeudenmukaisuuden
Sääntöutilitarismin ongelmia
- ongelmat samantyylisiä kuin velvollisuusetiikalla
- joustavuuden puute
- sääntöjen määrittelyn vaikeus (mitkä säännöt tuottavat suurimman hyödyn?)
- sääntöjen liiallinen yksinkertaistaminen
- ristiriitaiset säännöt
- täysi noudattaminen haastavaa todellisessa elämässä
6. Velvollisuusetiikka
Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka on eettinen suuntaus, jonka mukaan teon moraalisuus perustuu velvollisuuksiin, sääntöihin ja periaatteisiin.
Keskeisiä piirteitä:
- oikea teko noudattaa moraalisia sääntöjä ja velvollisuuksia
- olennaista toiminnan moraalisuuden arvioimisen suhteen eivät ole tekojen seuraukset vaan tekojen perusteet
- teon seuraukset ratkaisevia eli teko voi olla väärä, vaikka seuraukset olisivat hyvät ja vastaavasti teko voi olla oikein, vaikka seuraukset olisivat huonot
- ihmisillä on moraalisia velvollisuuksia (esim. valehtelu ei hyväksyttyä)
Tunnetuin puolustaja on Immanuel Kant
- Hänen mukaansa moraalinen teko perustuu velvollisuudentuntoon.
- Järkeä voidaan käyttää teoreettisesti ja käytännöllisesti. Teoreettinen järki keskittyy tietoon ja käytännöllinen järki tavoitteelliseen toimintaan.
- Hypoteettiset imperatiivit ovat ehdollisia käskyjä, jotka kertovat mitä pitä tehdä, jotta saavuttaa tietyn päämäärän.
- Kategoriset imperatiivit ovat ehdottomia käskyjä, jotka muodostavat moraalilain. Yksi kategorisen imperatiivin muoto on: Toimi vain sellaisen periaatteen mukaisesti, jonka voit tahtoa tulevan yleiseksi laiksi.
- On olemassa vain yksi itsessään arvokas asia: hyvä tahto.
Käytännöllisen järjen postulaatit ovat Kantin perusoletuksia, jotka eivät ole todistettavissa teoreettisella järjellä, mutta on oletettava moraalin mielekkyyden vuoksi.
Käytännöllisen järjen postulaatit:
1) Tahto on vapaa (--> moraalinen vastuu edellyttää vapautta ja ihmiset voivat toimia velvollisuuksien mukaan vain jos heillä on vapaa tahto)
2) Sielu on kuolematon (--> täydellistä moraalista hyvyyttä ei saavuteta yhdessä elämässä, joten oletettavaa on, että sielu jatkaa elämää)
3) Jumala on olemassa (--> moraalin päämääränä on korkein hyvä ja, koska hyveet eivät automaattisesti johda onnellisuuteen, on oletettavaa, että Jumala takaa onnellisuuden)
Velvollisuusetiikan ongelmia
- jäykkyys (käskyt ehdottomia eivätkä ota huomioon tilannetta)
- seurausten sivuuttaminen ( teon vaikutuksia ei pidetä ratkaisevina --> intuition vastaiset lopputulokset)
- velvollisuuksien ristiriidat
- motivaatio-ongelma (moraalinen vastuu perustuu velvollisuuteen, ei esim. tunteisiin)
- liiallinen vaativuus (edellyttää jatkuvaa moraalista itsekuria)
- periaatteet saattavat olla vaikeasti sovellettavissa
- väitetään universaaliksi, mutta käytännössä melko kulttuurisidonnainen
Keskeisiä piirteitä:
- oikea teko noudattaa moraalisia sääntöjä ja velvollisuuksia
- olennaista toiminnan moraalisuuden arvioimisen suhteen eivät ole tekojen seuraukset vaan tekojen perusteet
- teon seuraukset ratkaisevia eli teko voi olla väärä, vaikka seuraukset olisivat hyvät ja vastaavasti teko voi olla oikein, vaikka seuraukset olisivat huonot
- ihmisillä on moraalisia velvollisuuksia (esim. valehtelu ei hyväksyttyä)
Tunnetuin puolustaja on Immanuel Kant
- Hänen mukaansa moraalinen teko perustuu velvollisuudentuntoon.
- Järkeä voidaan käyttää teoreettisesti ja käytännöllisesti. Teoreettinen järki keskittyy tietoon ja käytännöllinen järki tavoitteelliseen toimintaan.
- Hypoteettiset imperatiivit ovat ehdollisia käskyjä, jotka kertovat mitä pitä tehdä, jotta saavuttaa tietyn päämäärän.
- Kategoriset imperatiivit ovat ehdottomia käskyjä, jotka muodostavat moraalilain. Yksi kategorisen imperatiivin muoto on: Toimi vain sellaisen periaatteen mukaisesti, jonka voit tahtoa tulevan yleiseksi laiksi.
- On olemassa vain yksi itsessään arvokas asia: hyvä tahto.
Käytännöllisen järjen postulaatit ovat Kantin perusoletuksia, jotka eivät ole todistettavissa teoreettisella järjellä, mutta on oletettava moraalin mielekkyyden vuoksi.
Käytännöllisen järjen postulaatit:
1) Tahto on vapaa (--> moraalinen vastuu edellyttää vapautta ja ihmiset voivat toimia velvollisuuksien mukaan vain jos heillä on vapaa tahto)
2) Sielu on kuolematon (--> täydellistä moraalista hyvyyttä ei saavuteta yhdessä elämässä, joten oletettavaa on, että sielu jatkaa elämää)
3) Jumala on olemassa (--> moraalin päämääränä on korkein hyvä ja, koska hyveet eivät automaattisesti johda onnellisuuteen, on oletettavaa, että Jumala takaa onnellisuuden)
Velvollisuusetiikan ongelmia
- jäykkyys (käskyt ehdottomia eivätkä ota huomioon tilannetta)
- seurausten sivuuttaminen ( teon vaikutuksia ei pidetä ratkaisevina --> intuition vastaiset lopputulokset)
- velvollisuuksien ristiriidat
- motivaatio-ongelma (moraalinen vastuu perustuu velvollisuuteen, ei esim. tunteisiin)
- liiallinen vaativuus (edellyttää jatkuvaa moraalista itsekuria)
- periaatteet saattavat olla vaikeasti sovellettavissa
- väitetään universaaliksi, mutta käytännössä melko kulttuurisidonnainen
5. Hyve-etiikka
Normatiivinen etiikka antaa ohjeita ja velvoitteita siitä, millaisten periaatteiden mukaisesti tulisi elää.
Normatiivisen etiikan lajit ovat:
- hyve-etiikka
- velvollisuusetiikka
- seurausetiikka
- sopimusetiikka
Hyve-etiikka on etiikan suuntaus, joka keskittyy hyvien luonteenpiirteiden eli hyveiden kehittämiseen ja harjoittamiseen (kuten rohkeus, oikeudenmukaisuus, viisaus) sen sijaan, että keskityttäisiin vain yksittäisiin tekoihin tai seurauksiin.
Hyve-etiikka pyrkii hyvään, onnelliseen elämään (eudaimonia), joka löytyy usein kultaiselta keskitieltä ääripäiden väliltä, korostaen kasvatusta ja käytännöllistä järkeä.
Aristoteles on hyve-etiikan keskeisin hahmo, joka näki hyveiden oppimisen kokemuksen ja jäljittelyn kautta.
Normatiivisen etiikan lajit ovat:
- hyve-etiikka
- velvollisuusetiikka
- seurausetiikka
- sopimusetiikka
Hyve-etiikka on etiikan suuntaus, joka keskittyy hyvien luonteenpiirteiden eli hyveiden kehittämiseen ja harjoittamiseen (kuten rohkeus, oikeudenmukaisuus, viisaus) sen sijaan, että keskityttäisiin vain yksittäisiin tekoihin tai seurauksiin.
Hyve-etiikka pyrkii hyvään, onnelliseen elämään (eudaimonia), joka löytyy usein kultaiselta keskitieltä ääripäiden väliltä, korostaen kasvatusta ja käytännöllistä järkeä.
Aristoteles on hyve-etiikan keskeisin hahmo, joka näki hyveiden oppimisen kokemuksen ja jäljittelyn kautta.
Keskeiset periaatteet:
- Hyveet: Eettisesti arvokkaat luonteenpiirteet (esim. rohkeus, anteliaisuus, oikeudenmukaisuus).
- Kultainen keskitie: Hyve löytyy usein kahden paheen (liiallisuuden ja puutteen) väliltä; esimerkiksi rohkeus on pelkuruuden ja uhkarohkeuden keskellä.
- Onnellisuus (Eudaimonia): Hyveellinen elämä johtaa kukoistukseen ja onnellisuuteen, joka on ihmisen päämäärä.
- Käytännöllinen järki (Phronesis): Viisas ihminen osaa tunnistaa tilanteessa oikean tavan toimia ja valita hyveellisesti.
- Kasvatus ja harjoittelu: Hyveet opitaan harjoittelemalla ja matkimalla hyveellistä toimintaa, ei pelkästään teoreettisella tiedoll
Erot muihin etiikan suuntauksiin:
* Velvollisuusetiikka: Keskittyy sääntöihin ja velvollisuuksiin, riippumatta seurauksista. Hyve-etiikka katsoo myös motivaatiota ja
persoonallisuutta.
*Seurausetiikka (Utilitarismi): Keskittyy tekojen hyviin seurauksiin. Hyve-etiikka painottaa enemmän agentin luonnetta ja toiminnan perimmäistä tarkoitusta
Hyve-etiikan ongelmia
- hyve-etiikka ei anna selkeitä toimintaa ohjaavia sääntöjä, vaan korostaa yksilöiden muokkaamista ja heidän ominaisuuksiaan, korostaa yksilön tilannesidonnaista arviointikykyä. Kuitenkin yleensä eettiset valintatilanteet ovat erilaisia ja monimutkaisia.
- mistä tiedämme, mikä on oikein tai väärin? Käsitykset hyvästä ja oikeasta ovat vaihdelleet historian kuluessa ja vaihtelevat myös kulttuurin mukaan.
- vaikeat ristiriitatilanteet: hyveellinen toiminta voi edellyttää moraalinormien vastaista käytöstä, esim. valkoiset valheet
- hyveelliseksi ihmiseksi kasvaminen perustuu paljolti onneen ja siihen, sattuuko syntymään suotuisaan ympäristöön. Epäsuotuisissa olosuhteissa on vaikea kasvaa hyveelliseksi ihmiseksi. Toki se on mahdollista.
persoonallisuutta.
*Seurausetiikka (Utilitarismi): Keskittyy tekojen hyviin seurauksiin. Hyve-etiikka painottaa enemmän agentin luonnetta ja toiminnan perimmäistä tarkoitusta
Hyve-etiikan ongelmia
- hyve-etiikka ei anna selkeitä toimintaa ohjaavia sääntöjä, vaan korostaa yksilöiden muokkaamista ja heidän ominaisuuksiaan, korostaa yksilön tilannesidonnaista arviointikykyä. Kuitenkin yleensä eettiset valintatilanteet ovat erilaisia ja monimutkaisia.
- mistä tiedämme, mikä on oikein tai väärin? Käsitykset hyvästä ja oikeasta ovat vaihdelleet historian kuluessa ja vaihtelevat myös kulttuurin mukaan.
- vaikeat ristiriitatilanteet: hyveellinen toiminta voi edellyttää moraalinormien vastaista käytöstä, esim. valkoiset valheet
- hyveelliseksi ihmiseksi kasvaminen perustuu paljolti onneen ja siihen, sattuuko syntymään suotuisaan ympäristöön. Epäsuotuisissa olosuhteissa on vaikea kasvaa hyveelliseksi ihmiseksi. Toki se on mahdollista.
4. Kulttuurirelativismin hyvät ja huonot puolet
Kulttuurirelativismin hyviä puolia:
- jos moraalisäännöt ymmärretään suhteellisiksi käsitteiksi, se auttaa ymmärtämään muita kulttuureja ja toisella tavalla ajattelevia ihmisiä
Kulttuurirelativismin huonoja puolia:
- johtaa liialliseen suvaitsevaisuuteen. Jos jossakin kulttuurissa on esiintynyt jokin haitallinen tapa, ei se tarkoita, että se olisi hyvä ja että se pitäisi säilyttää, esim. kunniamurhat ja tyttöjen ja poikien ympärileikkaus
- jos kulttuurissa on jokin haitallinen perinne, kulttuurin sisälläkään kaikki eivät todellakaan kannata sitä. Tuskin kaikki esim. kurdiyhteisön jäsenet kannattavat kunniamurhaa. Kyse saattaa olla myös voimakkaasta toisten painostuksesta, jolloin he eivät uskalla sanoa todellista mielipidettään. Voisi myös kysyä ympärileikatuilta, mitä mieltä he itse ovat saamastaan kohtelusta ja sen vaikutuksesta heidän elämäänsä.
Nimeä suomalaisessa kulttuurissa jokin haitallinen tapa, joka on liitetty suomalaisuuteen, mutta joka joutaisi hyvin pois, eivätkä kaikki suomalaisetkaan siitä pidä. Esim. humalahakuinen juomakulttuuri, suomalainen pessimismi.
- jos moraalisäännöt ymmärretään suhteellisiksi käsitteiksi, se auttaa ymmärtämään muita kulttuureja ja toisella tavalla ajattelevia ihmisiä
Kulttuurirelativismin huonoja puolia:
- johtaa liialliseen suvaitsevaisuuteen. Jos jossakin kulttuurissa on esiintynyt jokin haitallinen tapa, ei se tarkoita, että se olisi hyvä ja että se pitäisi säilyttää, esim. kunniamurhat ja tyttöjen ja poikien ympärileikkaus
- jos kulttuurissa on jokin haitallinen perinne, kulttuurin sisälläkään kaikki eivät todellakaan kannata sitä. Tuskin kaikki esim. kurdiyhteisön jäsenet kannattavat kunniamurhaa. Kyse saattaa olla myös voimakkaasta toisten painostuksesta, jolloin he eivät uskalla sanoa todellista mielipidettään. Voisi myös kysyä ympärileikatuilta, mitä mieltä he itse ovat saamastaan kohtelusta ja sen vaikutuksesta heidän elämäänsä.
Nimeä suomalaisessa kulttuurissa jokin haitallinen tapa, joka on liitetty suomalaisuuteen, mutta joka joutaisi hyvin pois, eivätkä kaikki suomalaisetkaan siitä pidä. Esim. humalahakuinen juomakulttuuri, suomalainen pessimismi.
4. Relativismi
4. Moraalin velvoittavuus
Lue kirjan kappale 4. ja selvitä seuraavien käsitteiden merkitys:
moraaliobjektivismi
- moraaliperiaatteet, arvot ja teot ovat yksilöistä riippumatta oikein tai väärin
normatiivinen moraalirelativismi
- meidän pitäisi suvaita omista moraaliperiaatteista tai arvoista poikkeavia näkemyksiä
moraalirealismi
- ajatus siitä, että on olemassa ihmisen mielipiteistä riippumattomia moraalisia tosiasioita
deskriptiivinen moraalirelativismi
- kuvaa sitä, että ihmisillä on toisistaan poikkeavia moraalikäsityksiä
metaeettinen relativismi
- ei ole olemassa objektiivisesti tosia tai oikeita moraalikäsityksiä, vaan moraali on riippuvainen yksilöstä tai kulttuurista
kulttuurirelativismi
- moraali on riippuvainen kulttuurista
subjektivismi
moraali on riippuvainen yksilöstä
Tee sen jälkeen tehtävät 1,3 ja 4.
Tutustu seuraavien artikkeleiden pohjalta tilanteisiin, joissa yksilön moraali ja yhteisön yhteinen käytäntö ovat ristiriidassa. Pohdi, miksi näin on ja miten ristiriidat voisi ratkaista. Oppikirjan tehtävässä 4. saman tyylinen tilanne.
Artikkeli Rahime Sahindalista https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006101887.html
Myös tämä juttu Eva Tawasolista on hyödyllinen tehtävän kannalta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006099323.html
Miten ristiriitaa voisi vähentää?
Taustalla on se, jonkun ryhmän ,moraalikäsitykset ovat ristiriidassa maassa vallitsevan yleisen moraalikäsityksen kanssa.
Ristiriitaa voisi vähentää esimerkiksi
- tiukempi lainsäädäntö ja rangaistukset ja uhrien perusteellisempi suojeleminen
- perusteellisempi kotoutus: perehdyttäminen suomalaiseen kulttuuriin ja siihen, mikä on Suomessa sallittua ja mikä ei
moraaliobjektivismi
- moraaliperiaatteet, arvot ja teot ovat yksilöistä riippumatta oikein tai väärin
normatiivinen moraalirelativismi
- meidän pitäisi suvaita omista moraaliperiaatteista tai arvoista poikkeavia näkemyksiä
moraalirealismi
- ajatus siitä, että on olemassa ihmisen mielipiteistä riippumattomia moraalisia tosiasioita
deskriptiivinen moraalirelativismi
- kuvaa sitä, että ihmisillä on toisistaan poikkeavia moraalikäsityksiä
metaeettinen relativismi
- ei ole olemassa objektiivisesti tosia tai oikeita moraalikäsityksiä, vaan moraali on riippuvainen yksilöstä tai kulttuurista
kulttuurirelativismi
- moraali on riippuvainen kulttuurista
subjektivismi
moraali on riippuvainen yksilöstä
Tee sen jälkeen tehtävät 1,3 ja 4.
Tutustu seuraavien artikkeleiden pohjalta tilanteisiin, joissa yksilön moraali ja yhteisön yhteinen käytäntö ovat ristiriidassa. Pohdi, miksi näin on ja miten ristiriidat voisi ratkaista. Oppikirjan tehtävässä 4. saman tyylinen tilanne.
Artikkeli Rahime Sahindalista https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006101887.html
Myös tämä juttu Eva Tawasolista on hyödyllinen tehtävän kannalta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006099323.html
Miten ristiriitaa voisi vähentää?
Taustalla on se, jonkun ryhmän ,moraalikäsitykset ovat ristiriidassa maassa vallitsevan yleisen moraalikäsityksen kanssa.
Ristiriitaa voisi vähentää esimerkiksi
- tiukempi lainsäädäntö ja rangaistukset ja uhrien perusteellisempi suojeleminen
- perusteellisempi kotoutus: perehdyttäminen suomalaiseen kulttuuriin ja siihen, mikä on Suomessa sallittua ja mikä ei
3. Laki, tapa ja moraali
Lue kappale 3. ja vastaa kysymyksiin.
1. Määrittele ja anna esimerkki kustakin.
a) laki
- valtion määräämä normi, jonka tavoitteena on saada yhteinen toiminta yhteiskunnassa onnistumaan
b) tapa
- vakiintunut kulttuurisidonnainen käytäntö
c) moraalinen normi
- moraalia koskeva säännös, joka liittyy oikeaan ja väärään toimintaan, esim. älä valehtele
2. Mitkä ovat moraalinormien keskeiset tuntomerkit?
- liittyy oikeaan ja väärään toimintaan, eli niillä pyritään ylläpitämään eettisiä arvoja
- moraalinormit ovat universaaleja, esim. toisen tappaminen on väärin kaikkialla maailmassa
- ovat autonomisia, ts. eivät riipu yksilön tulkinnasta
3. Millaisten ehtojen vallitessa ihminen voidaan asettaa moraaliseen vastuuseen teoistaan?
- ihmisen pitää ymmärtää tekojensa seuraukset
- ihmisellä tulee olla toiminnalleen vaihtoehtoja, ts. toimimaan pakotettua ei voi pitää moraalisesti vastullisena tai jos on hätätilanne
- kyseessä ei ole annalta arvaamaton tilanne
4. Mitä tarkoitetaan kansalaistottelemattomuudella?
- rikotaan julkisesti ja tahallisesti lakia. Tavoitteena on kiinnittää huomiota vääräksi tai epäoikeudenmukaiseksi koettuun lakiin ja halutaan muutta sitä
- kansalaistottelemattomuuden kriteerit: toiminta on julkista, toiminta on väkivallatonta, tekijät haluavat jäädä kiinni, koska oikeusprosessi tuo heidän ajatuksiaan paremmin esille.
Tee oppikirjan tehtävät 1,2,3, 4, 6 ja 7.
1. Määrittele ja anna esimerkki kustakin.
a) laki
- valtion määräämä normi, jonka tavoitteena on saada yhteinen toiminta yhteiskunnassa onnistumaan
b) tapa
- vakiintunut kulttuurisidonnainen käytäntö
c) moraalinen normi
- moraalia koskeva säännös, joka liittyy oikeaan ja väärään toimintaan, esim. älä valehtele
2. Mitkä ovat moraalinormien keskeiset tuntomerkit?
- liittyy oikeaan ja väärään toimintaan, eli niillä pyritään ylläpitämään eettisiä arvoja
- moraalinormit ovat universaaleja, esim. toisen tappaminen on väärin kaikkialla maailmassa
- ovat autonomisia, ts. eivät riipu yksilön tulkinnasta
3. Millaisten ehtojen vallitessa ihminen voidaan asettaa moraaliseen vastuuseen teoistaan?
- ihmisen pitää ymmärtää tekojensa seuraukset
- ihmisellä tulee olla toiminnalleen vaihtoehtoja, ts. toimimaan pakotettua ei voi pitää moraalisesti vastullisena tai jos on hätätilanne
- kyseessä ei ole annalta arvaamaton tilanne
4. Mitä tarkoitetaan kansalaistottelemattomuudella?
- rikotaan julkisesti ja tahallisesti lakia. Tavoitteena on kiinnittää huomiota vääräksi tai epäoikeudenmukaiseksi koettuun lakiin ja halutaan muutta sitä
- kansalaistottelemattomuuden kriteerit: toiminta on julkista, toiminta on väkivallatonta, tekijät haluavat jäädä kiinni, koska oikeusprosessi tuo heidän ajatuksiaan paremmin esille.
Tee oppikirjan tehtävät 1,2,3, 4, 6 ja 7.
2. Metaetiikan perusteita
Metaetiikka on moraalin ja sen käsitteiden tutkimusta tieto-opin, kielifilosofian, psykologian ja metafysiikan näkökulmasta.
Perustavanlaatuisia metaetiikan ontologisia kysymyksiä ovat:
Onko arvoja tai moraalisia tosiasioita olemassa?
Jos on, niin miten ne ovat olemassa?
Eri näkemyksiä:
moraalirealismi: on olemassa ihmisten näkemyksistä riippumattomia objektiivisia moraalisia tosiasioita
ei-realismi: ihmisten näkemyksistä riippumattomia objektiivisia moraalisia tosiasioita ei ole olemassa
Moraalirealismi voidaan edelleen jakaa kolmeen luokkaan:
supernaturalismi: moraaliset tosiasiat tai objektiiviset arvot ovat yliluonnollisia
naturalismi: objektiiviset moraaliset tosiasiat ovat tai ominaisuudet ovat luonnollisia tosiasioita tai ominaisuuksia
ei-naturalismi: moraalisia tosiasioita voi tutkia empiirisen tieteen keinoin.
Perustavanlaatuisia metaetiikan ontologisia kysymyksiä ovat:
Onko arvoja tai moraalisia tosiasioita olemassa?
Jos on, niin miten ne ovat olemassa?
Eri näkemyksiä:
moraalirealismi: on olemassa ihmisten näkemyksistä riippumattomia objektiivisia moraalisia tosiasioita
ei-realismi: ihmisten näkemyksistä riippumattomia objektiivisia moraalisia tosiasioita ei ole olemassa
Moraalirealismi voidaan edelleen jakaa kolmeen luokkaan:
supernaturalismi: moraaliset tosiasiat tai objektiiviset arvot ovat yliluonnollisia
naturalismi: objektiiviset moraaliset tosiasiat ovat tai ominaisuudet ovat luonnollisia tosiasioita tai ominaisuuksia
ei-naturalismi: moraalisia tosiasioita voi tutkia empiirisen tieteen keinoin.
2. Etiikan osa-alueet
Lue kappale 2. ja tee digikirjan tehtävät 1,2,4 ja 8. Ratkaise alla oleva tehtävä.
Mihin etiikan alaan seuraavat väitteet kuuluvat?
a) Suuri osa suomalaisista hyväksyy lasten fyysisen kurittamisen.
- Kuvaileva etiikka, koska kertoo vain faktan. Ei ota kantaa asioihin.
b) Stalin oli hirviö.
- Normatiivinen etiikka, koska on moraalinen kannaotto.
c) Sinä et tiedä oikeasta ja väärästä sen enempää kuin kaverisikaan.
- Metaetiikka, koska pohtii moraalisen tiedon mahdollisuutta ja sitä, mitä voidan tietää oikeasta ja väärästä.
d) Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan hampaiden paikkausta ilman puudutusta.
- Normatiivinen etiikka, koska sisältää moraalisen kannanoton siitä, miten asioiden tulisi olla.
e) Opettajat eivät voi kertoa ulkopuolisille oppilaidensa asioista.
- Soveltava etiikka, koska sovelletaan moraalisia sääntöjä opettajan salassapitovelvollisuuteen.
Mihin etiikan alaan seuraavat väitteet kuuluvat?
a) Suuri osa suomalaisista hyväksyy lasten fyysisen kurittamisen.
- Kuvaileva etiikka, koska kertoo vain faktan. Ei ota kantaa asioihin.
b) Stalin oli hirviö.
- Normatiivinen etiikka, koska on moraalinen kannaotto.
c) Sinä et tiedä oikeasta ja väärästä sen enempää kuin kaverisikaan.
- Metaetiikka, koska pohtii moraalisen tiedon mahdollisuutta ja sitä, mitä voidan tietää oikeasta ja väärästä.
d) Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan hampaiden paikkausta ilman puudutusta.
- Normatiivinen etiikka, koska sisältää moraalisen kannanoton siitä, miten asioiden tulisi olla.
e) Opettajat eivät voi kertoa ulkopuolisille oppilaidensa asioista.
- Soveltava etiikka, koska sovelletaan moraalisia sääntöjä opettajan salassapitovelvollisuuteen.
