KIELIKASVATUS (lainaus perusteista 2014)

Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja kannustaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET (lainaus perusteista 2014)

Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toinen on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.

Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää: ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä, ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä äidinkielenomainen ruotsi ja suomi.

Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, muun vieraan kielen ja saamen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät.

Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Paikalliseen opetussuunnitelmaan laaditaan tällöin kielikohtainen sovellus näiden opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Englantiin on opetussuunnitelman perusteissa laadittu vain A-oppimäärä. Jos on tarpeen, voidaan paikallisesti laatia englannin B1- tai B2- oppimääräkuvaus vieraan kielen B1- tai B2- oppimäärän perusteiden pohjalta. Perusteissa määritelty kehittyvän kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii paikallisen opetussuunnitelman noudattaen näitä opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin.

Oppiaineen tehtävä Yleisesti

A-kielen opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan ihmisenä kasvua. Tämän tehtävän saavuttamista oppiaine tukee ja edistää kehittämällä oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja. Opettajalla tulee olla päämääränä ihmisyyteen kasvattaminen, jonka hän toteuttaa opetuksessaan parhaaksi katsomillaan menetelmillä. Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys, joten se on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on omassa työssään myös kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä, mutta se lisää myös ymmärrystä ihmisyydestä ja sen eri olemuspuolista, sekä antaa ilmaisukeinoja ja mahdollistaa itsetiedostamista. Tärkeää on myös, että kielten opetus antaa aineksia monikielisen ja kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös lapsen vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät ja monipuolistuvat. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle. Kielten oppitunneilla oppilas saa kehittää itseään eri tavoin.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja ohjaamista kielitietoisuuteen, oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita ymmärtämään ihmisten eri kielialueilla kuvastavan ihmisyyden eri osa-alueita eri kielillä ja eri tavoin.

Opetuksessa käytetään vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja huomioiden oppilaiden erilaiset oppimistavat, ja oppilaiden motivaatiota kielten opiskelemiseen vahvistetaan käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita. Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille annetaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto ja viestintätekniikka tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa.Samoin eri ikäkausien luomat mahdollisuudet ja velvollisuudet otetaan huomioon steinerkouluissa myös kieltenopetuksessa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön.Oppilaat saavat kielenoppimisen lomassa, ja yhteydenpidollaan esim. toisen steinerkoulun kanssa toisessa maassa, oppia näkemään ihmisten ja kulttuurien moninaisuuden. Vähitellen oppilas oppii ilmaisemaan itseään ja hakemaan tietoa eri lähteistä osaamillaan vierailla kielillä. Vieraiden kielten opetuksessa edetään mahdollisimman paljon samaan tahtiin kuin luokanopettaja etenee äidinkielen opetuksessaan. Kaikki kieliopilliset termit, joita kielten tunneilla käytetään, tulisi olla oppilaille tuttuja jo oman äidinkielen tunneilta.

Ruotsin kielen opiskelu antaa oppilaille valmiudet käyttää maamme vähemmistökieltä. Lähtökohta kielenopetukselle on, että kieltä käytetään eri tilanteissa ja asiayhteyksissä. Oppilasta rohkaistaan käyttämään erilaisia oppimismenetelmiä, sekä hyödyntämään kielellisiä taitojaan kaikessa oppimisessa. Oppilaan ruotsin kielen opiskelu vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Opetuksessa korostetaan kokemuksellisuutta ja kielen laadun tavoittamista. Opetuksen tulisi kehittää kulttuurien välisen viestinnän taitoja.

Vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 luodaan myönteinen suhde ruotsin kieleen. Lasta kannetaan kielen virrassa suurimmalta osin kielisuihkuopetuksesssa. Oppiminen tapahtuu ulkoaoppimalla ja jäljittelemällä. Tehtävänä on ikäkauden ja yksilöllisten edellytysten pohjalta runojen, leikkien, laulujen ja muun materiaalin avulla tutustua ruotsin kieleen ja ruotsalaiseen kulttuuriin. Opetuksessa pyritään aina kiinnostuksen ja innostuksen vahvistamiseen, ja pääpaino opiskelussa on suullisilla harjoituksilla pienissä ryhmissä, pareittain tai koko luokan kanssa yhdessä.

Suullinen elementti säilyy tärkeimpänä kaikilla luokilla, mutta pari ensimmäistä vuotta opetus on puhtaasti suullista, jotta vieraan kielen äännemaailma ja intonaatio tulevat lapselle tutuiksi taiteellisena elämyksenä. Ensimmäisten kahden vuoden aikana kielten tunnit ovat enemmänkin kollektiivista kuorolausuntaa ja yhdessä leikkimistä ja lapsi oppii ymmärtämään vierasta kieltä (niin kuin äidinkieltään) välittömien asiayhteyksien kautta. Suullista esitystä harjoitellaan runsaasti ja toisto on oleellisessa asemassa. Yksilösuorituksia puheen suhteen tai kirjallista ilmaisua edellytetään vasta kolmannen luokan jälkeen. (Rawson & Richter 2004, 248-250.)

Vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 siirrytään puheesta kirjoitukseen ja kirjoituksesta lukemiseen. Kieltä pyritään tuottamaan rohkeasti. Opitaan myös kieliopin perusteita. Tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään ruotsin kielellä ikäkaudelle tyypillisissä, arkisissa, konkreettisissa, itselle tutuissa kielenkäyttötilanteissa. Oppilaat siirtyvät suullisesta harjoittelusta vähitellen myös kirjalliseen tuottamiseen sekä lukemiseen. Oppitunneilla voidaan käyttää erilaisia lukemistoja ruotsin kielellä ja lisäksi oppilas tekee vihkotyötä. Vihkoon voidaan kirjoittaa tekstejä ja rakenneasioille voi olla oma vihko tai tehtäväkirja. Oppitunneilla leikitään, lauletaan, lausutaan yhdessä ja erikseen ruotsia, harjoitellaan lausumista, kuuntelemista, puhumista ja kirjoittamista. Lisäksi pelataan pelejä, näytelläään ja käytetään kaikkia aisteja kielen vahvistamiseen. Aihepiirit liittyvät oppilaan lähiympäristöön ja kiinnostuksen kohteisiin. Käyttämällä mahdollisimman monenlaisia työskentelytapoja mahdollistetaan jokaiselle oppilaalle positiivinen kokemus kielen opiskelusta.

Vuosiluokilla 7-9

Näillä luokilla herätetään tietoisuus kielten vertailevaan tarkasteluun ja opetellaan ottamaan vastuuta omasta oppimisesta. Oppilaiden taidot mahdollistavat vaativampien tekstikokonaisuuksien käsittelemisen, jolloin tutustutaan eri kielialueiden eroavaisuuksiin ja ymmärretään ruotsin kielen käyttölaajuus ja asema vähemmistökielenä. Oppilas oppii selviämään kohdekielellä harrastusten, palveluiden ja julkisen elämän alueilla. Kieltä harjoitellaan monipuolisesti ja luovasti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opitaan uusia, itseohjautuvia oppimistapoja, saadaan iloa kirjallisuuden lukemisesta, herätetään tietoisuus kielten vertailevaan tarkasteluun. Kielenkäyttötaitoa laajennetaan vaikuttamisen taitoon. Oppilaat kehittyvät oppijoina erilaisia työtapoja käyttäen ja kokeillen (mm. projektityöskentely). Lisäksi oppilaat oppivat käyttämään monipuolisia lähteitä ja etsimään tietoa itsenäisesti ja käyttämään sitä vastuullisesti.

Ruotsin kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet Vuosiluokka 1

• T8 Oppilas oppii jokapäiväiseen elämään ja lähiympäristöön liittyvää sanastoa ja rakenteita (tervehtiminen, yleisimmät toivotukset, luokkahuoneessa olevat esineet, ruumiinjäsenet, vaatteet, perhe).
• T5 Pyritään turvalliseen oppimisilmapiiriin, jossa uskalletaan käyttää ruotsia suulliseen ilmaisuun
• T7 Oppilas oppii ymmärtämään lyhyitä tarinoita ja runoja kuvien ja esittämisen avulla.
• T1 Oppilas oppii lähiympäristöön liittyviä substantiiveja runojen, laulujen, leikkien myötä ja esineiden, kuvien ja taulupiirrosten avulla

Vuosiluokka 2

• T1 Tavoitteena 2. luokalla on oppia eläimiin, luontoon ja säähän liittyvää sanastoa yhdessä harjoittelemalla runoina, lauluina ja leikkeinä.
• T7 Oppilas oppii ymmärtämään lyhyitä tarinoita ja runoja kuvien ja esittämisen avulla.
• T1 Opetellaan verbejä, käskymuoto ja adjektiiveja.

Vuosiluokka 3

• T1 Kolmannella luokalla oppilas oppii ammatti- ja työskentelysanastoa.
• T1 Tavoitteena on oppia asioimaan kaupassa, kertoa harrastuksista, perheestä ja jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista.
• T1 Oppilas oppii numeraaleja ja aikaan liittyviä ilmauksia
• T7^[1]

Vuosiluokka 4

Tavoitteena oppia kertomaan itsestä ja omasta lähiympäristöstä laajemmin.^[2]

• Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä
  • T11 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen

Oppilas oppii lisää kouluun, harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvää sanastoa ja rakenteita

• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta
  • T8 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja
  • T9 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen

Rakenteissa kerrataan ja omaksutaan perusrakenteita, opitaan kulttuurisidonnaisista juhlista ja niiden viettämiseen liittyvistä traditioista

• Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, erilaiset tavat käyttää ruotsia, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat jne.)

Osataan vastata jo vaativimpiin, itseä koskeviin kysymyksiin ja kysyä perusasioita toisilta.

• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta
  • T8 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja

Vuosiluokka 5

Opitaan viestimään monipuolisemmin tutuissa tilanteissa sekä kirjallisesti että suullisesti.

• Kielenopiskelutaidot
  • T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten
  • T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta

Jo opittu sanavarasto laajenee ja syvenee, opitaan arvioimaan omaa työskentelyä ja asetetaan tavoitteita.

• Kielenopiskelutaidot
  • T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten

Harjoitellaan keskusteluja ruotsiksi pareissa ja ryhmissä ja opettajan kanssa.

• Kielenopiskelutaidot
  • T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen
• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta
  • T8 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja

Lausuminen ja ääntäminen kehittyy ja selkenee.

• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta
  • T8 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja
  • T9 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen
• Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä
  • T11 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen

Lisäksi:

Perusrakenteiden tuntemusta laajennetaan ja syvennetään.

Vuosiluokka 6

Oppilas osaa käyttää ruotsin kieltä arkipäivään liittyvissä tilanteissa ja on harjoitellut tehtävien tekemistä myös eri medioita hyväksikäyttäen.

• Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • T4

Opitaan menneen aikamuodon käyttöä ja perusrakenteet kertautuvat.

• Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • T1
  • T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä
• Kielenopiskelutaidot
  • T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten

Oppilas oppii jäsentämään oppimaansa selkeiksi kokonaisuuksiksi. Ymmärretään kielellinen moninaisuus.

• Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • T1
  • T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, erilaiset tavat käyttää ruotsia, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat jne.)

Oppilas osaa kertoa itsestään asiallisesti ja käyttää ruotsin kieltä rohkeasti useassa tilanteessa.

• Kielenopiskelutaidot
  • T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen
  • T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten
• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta
  • T9 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen
• Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä
  • T10 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa eri tavoin edistyvien oppilaiden kannalta sopivimmalla vaikeustasolla

Kirjoittamista on harjoiteltu ja oppilas osaa kertoa itsestään ja lähiympäristöstään myös kirjallisesti.

• Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä
  • T11 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen

Vuosiluokka 7

Oppilas oppii edelleen vertailemaan eri kulttuurien ominaispiirteitä ja osaa etsiä tietoa itsenäisesti erilaisista lähteistä ja eri medioita hyväksikäyttäen.

• Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • T1
• Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä
  • T10 etsiä yhdessä tekstejä, joista hankitaan tietoa, joita tulkitaan, joista tuotettuja tekstejä jaetaan ja julkaistaan

Oppilas osaa käyttää ruotsin kieltä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja globaalissa maailmassa toimimiseen (matkustaminen, eri maat ja maanosat sekä asioiminen julkisissa palveluissa).

• Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • T2

Oppilas osaa käyttää muita harjoittamiansa kieliä vertailupohjana ruotsille.

• Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • T3

Oppilas osaa asettaa itselleen tavoitteita ja arvioida osaamistaan ja tavoitteidensa täyttymistä.

• Kielenopiskelutaidot
  • T4 vahvistaa oppilaan taitoa asettaa tavoitteita, hyödyntää monipuolisia tapoja oppia kieliä itsenäisesti ja yhteistyössä sekä arvioida oppimista

Oppilas on oppinut perusaikamuodot, perfektin, persoonapronominien taivutuksen sekä hallitsee muunmuassa matkustamiseen liittyvän välittömän kanssakäymisen sanaston.

• Kielenopiskelutaidot
  • T5 kehittää oppilaan omaa toimijuutta opitun kielitaidon luovassa soveltamisessa sekä elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksia
• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T6 rohkaista oppilaita vahvistamaan ja laajentamaan kielitaitoaan ja soveltamaan sitä uusissakin tilanteissa

Oppilas osaa rakentaa keskustelun itsenäisesti ja parin kanssa, ja esittää sen rohkeasti ja selkeästi kuuntelijalle.

• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T7 lisätä oppilaan taitoa viestiä kielellisesti ja kulttuurisesti asianmukaisesti
  • T8

Vuosiluokka 8

Oppilas on tietoinen kulttuurieroista ja tunnistaa eri maita, joissa ruotsia käytetään pääasiallisena kielenä.

• Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • T1

Oppilas osaa lukea melko vaativaa tekstiä, poimia siitä pääkohtia, selittää lukemaansa.

• Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä
  • T9 käyttää erityyppisiä tekstejä ilmaisuvaraston kartuttamiseen

Oppilas osaa kirjoittaa tekstiä ruotsiksi ja käsitellä siinä muitakin kuin pelkästään omaa lähiympäristöään koskettavia aiheita.

• Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä
  • T10 etsiä yhdessä tekstejä, joista hankitaan tietoa, joita tulkitaan, joista tuotettuja tekstejä jaetaan ja julkaistaan

Tavoitteena on, että oppilas osaa keskustella rohkeasti jokapäiväisissä viestintätilanteissa ruotsin kielellä.

• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T6 rohkaista oppilaita vahvistamaan ja laajentamaan kielitaitoaan ja soveltamaan sitä uusissakin tilanteissa
  • T7 lisätä oppilaan taitoa viestiä kielellisesti ja kulttuurisesti asianmukaisesti
  • T8

Oppilas osaa opiskella kieltä pitkäjänteisesti sekä itsenäisesti että yhteistyössä ja osaa hyödyntää sujuvasti erilaisia metodeita ja välineitä tiedon haussa ja oppimisen tukena.

• Kielenopiskelutaidot
  • T4 vahvistaa oppilaan taitoa asettaa tavoitteita, hyödyntää monipuolisia tapoja oppia kieliä itsenäisesti ja yhteistyössä sekä arvioida oppimista
• Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä
  • T10 etsiä yhdessä tekstejä, joista hankitaan tietoa, joita tulkitaan, joista tuotettuja tekstejä jaetaan ja julkaistaan

Vuosiluokka 9

Oppilas hallitsee useita aihekokonaisuuksia elämän eri alueilta sekä suullisesti että kirjallisesti ja hallitsee sanastoa laajasti.

• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T7 lisätä oppilaan taitoa viestiä kielellisesti ja kulttuurisesti asianmukaisesti

Oppilas käyttää kieltä luovasti ja ennakkoluulottomasti uusissakin kielenkäyttötilanteissa.

• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T6 rohkaista oppilaita vahvistamaan ja laajentamaan kielitaitoaan ja soveltamaan sitä uusissakin tilanteissa
  • T7 lisätä oppilaan taitoa viestiä kielellisesti ja kulttuurisesti asianmukaisesti

Oppilas ymmärtää pääasiat puheesta ja pystyy seuraamaan keskustelua eri medioissa.

• Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • T1
  • T2

Oppilas osaa käyttää yleisiä fraaseja ja idiomeja sekä arkipäivän sanastoa ruotsin kielellä.

• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T7 lisätä oppilaan taitoa viestiä kielellisesti ja kulttuurisesti asianmukaisesti

Oppilaan ääntäminen on selkeää ja hän osaa ääntämissäännöt myös uutta tekstiä lukiessaan.

• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T8
• Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä
  • T10 etsiä yhdessä tekstejä, joista hankitaan tietoa, joita tulkitaan, joista tuotettuja tekstejä jaetaan ja julkaistaan

Oppilas on motivoitunut opiskelemaan vieraita kieliä ja valitsee ehkä myös vapaa-aikanaan lukemistoja kohdekielellä. Oppilas osaa käyttää vakiintuneita fraaseja ja kompensoida kielitaitoaan kierto- ja täyteilmaisuilla.

• Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • T2
• Kielenopiskelutaidot
  • T5 kehittää oppilaan omaa toimijuutta opitun kielitaidon luovassa soveltamisessa sekä elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksia
• Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa
  • T7 lisätä oppilaan taitoa viestiä kielellisesti ja kulttuurisesti asianmukaisesti
• Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä
  • T10 etsiä yhdessä tekstejä, joista hankitaan tietoa, joita tulkitaan, joista tuotettuja tekstejä jaetaan ja julkaistaan

Ruotsin kielen A-oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet Vuosiluokka 1

Ensimmäisen luokan loppuun mennessä sanastosta on käsitelty seuraavat aihepiirit: perheenjäsenet, perusvärit, luokkahuoneen tärkeimmät esineet ja asiat, kehonosat, viikonpäivät ja vuodenajat, numerot 20:een saakka. Oppilaat pystyvät reagoimaan yksinkertaisiin käskyihin ja vastaamaan peruskysymyksiin. Opetussisältöinä ensimmäisellä luokalla ovat jokapäiväiseen elämään ja lähiympäristöön liittyvät sanastot ja rakenteet (tervehtiminen, yleisimmät toivotukset, luokkahuoneessa olevat esineet, ruumiinjäsenet, vaatteet, perhe).

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Lyhyitä tarinoita, satuja ja runoja harjoitellaan yhdessä ja kuunnellen (kuvat ja esittäminen helpottavat ymmärtämistä).

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S6

Lähiympäristöön liittyviä aihealueita, kuten ruumiinjäsenet, luokkahuoneen tavarat, värit, mitä ulkona näkyy, lukusanat 1 -31, tavallisimpia verbejä liittyen arjen toimiin

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Vuosiluokka 2

Toisen luokan loppuun mennessä lapset osaavat: kuukaudet, erilaisia luontoon ja eläimiin liittyviä sanoja, numerot 1-100, järjestysluvut 1.-10., vastata yksinkertaisiin heitä itseään koskeviin kysymyksiin (esim. Kuinka vanha olet?, Onko sinulla veljiä/siskoja? jne.), käyttää ja soveltaa yksinkertaisia rakenteita (esim. Är den? Har du? jne.), seurata yksinkertaista tarinaa, osoittaa/nimetä erilaisia esineitä ja asioita ympäristössään, ulkoa lauluja, loruja, runoja ja riimejä.

Eläimiin ja eläinten toimintaan liittyviä adjektiiveja ja verbejä harjoitellaan tarinoina, runoina, lauluina ja leikkeinä.

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4
• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S6

Harjoitellaan ajanilmauksia (kello, kuukaudet, vuodenajat)

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Käskeminen ja pyytäminen.

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Tilaisuuden tullen huomioidaan kielten samankaltaisuuksia ja eroavuuksia.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S2

Vuosiluokka 3

Kielenkäyttöön tulee lisää tietoisuutta. Lapset oppivat: perusruokasanoja, vaatteita, huonekaluja, kulkuvälineitä, paikkoja ja suuntaa ilmaisevia sanoja, vuorokaudenajat, kellonaikoja, substantiivien eri suvut, osallistumaan aktiivisemmin tarinan kerrontaan (esim. täydentää seuraava kohta tarinasta, jota opettaja on uudelleen kertomassa), soveltamaan vapaammin harjoiteltuja rakenteita, tunnistamaan yleisimmät kysymyssanat, käyttämään tärkeimpiä paikkaa ilmaisevia prepositioita asiayhteydessä, tunnistamaan tärkeimmät persoona- ja possessiivipronominit.

Kolmannella luokalla kirjoitetaan vihkoon aikaisemmin suullisesti opittuja asioita.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S2

Suulliset harjoitteet jatkuvat

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S6

Tutustutaan eri kielten kirjoitusasun eroihin ja yhtäläisyyksiin.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S2

Sisältöinä ovat ammatteihin ja töihin liittyvät sanastot ja fraasit, kaupassa asiointi, harrastuksista ja jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista sekä perheestä kertominen.

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Harjoitellaan ajanilmauksia ( juhlat yms.) sekä säätilasta puhumista, opetellaan verbin taivutusmuotoja sekä olla-verbin taivutus persoonapronomien kanssa rytmisesti toistamalla.

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Kannustetaan kielelliseen uteliaisuuteen ja yhdessä oppimiseen sekä rohkeuteen käyttää kieltä.

• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3

Harjoitellaan yksinkertaisia kielenkäyttötilanteita ryhmässä.

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Opastetaan oppilas ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja tavoitteistaan (vihkotyön täsmällisyys ja siisteys, tehtävien tekeminen ajallaan, osallistuminen yhteiseen opiskeluun).

• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3

Vuosiluokka 4

Vuoden loppuun mennessä lapset osaavat: vieraan kielen aakkoset, kuvailla yksinkertaisia ympäristöön liittyviä asioita, tunnistaa substantiiveja, verbejä ja adjektiiveja myös kirjoitetussa kielessä, verbimuodot preesensissä, joidenkin tavallisten substantiivien suvut ja monikkomuodot, muodostaa yksinkertaisia omia lauseita.

Syvennetään ja laajennetaan aikaisemmin opittua.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S1
• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S6

Harjoitellaan sanastoa itselle tutuissa vuorovaikutustilanteissa, tehdään haastatteluja ja dialogeja, harjoitellaan kertomaan itsestä ja omasta lähiympäristöstä: kotona, koulussa, kaupassa, harrastuksissa, vapaa-aikana.

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Otetaan käyttöön kielioppivihot. Kielioppiasioita muun muassa substantiivi, verbi ja adjektiivi, persoonapronominit, paikan ja ajan prepositiot, artikkelit.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S2
• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3

Aletaan lukea painettua tekstiä erilaisista lähteistä

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S5

Vuosiluokka 5

Vuoden loppuun mennessä lapset osaavat: vastata yksinkertaisiin tekstiä koskeviin kysymyksiin, kertoa pieniä osia tarinasta vapaasti, käyttää yllä mainittuja kohdekielen rakenteita sekä lisäksi apuverbejä ja verbin perusmuotoa, tunnistaa äidinkielen ja kohdekielen rakenteellisia eroja.

Viidennellä luokalla lisätään painettujen tekstien lukemista

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4
  • S5

Tutustutaan ruotsin kielen käyttöön eri puolilla maailmaa

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S1
  • S2

Oppilaat kirjoittavat lyhyitä tekstejä itseään kiinnostavista aiheista, tekevät lyhennelmiä ja hakevat tietoa erilaisista lähteitä käyttäen.

• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3
• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4
  • S6

Voidaan ottaa käyttöön Eurooppalainen kielisalkku. Kieliopissa tutustutaan mm. säännöllisiin ja epäsäännöllisiin verbeihin, adjektiivien vertailuun, yleisimpiin prepositioihin, konjunktioihin sekä adverbeihin. Käsitellään edelleen artikkelien käyttöä, kysymyssanoja ja pronomineja.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S2
• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Tehdään omia kieleen liittyen lautapelejä- ja muita tehtäviä, joita sitten käytetään oppimisessa hyödyksi

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S2
• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3
• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Vuosiluokka 6

Vuoden loppuun mennessä lapset osaavat: puhua vapaammin itsestään ja ympäristöstään, tunnistaa ja antaa esimerkkejä tähän asti käsitellyistä kielioppiasioista ja ymmärtää niihin liittyvää kieliopillista terminologiaa. Uutena asiana tulevat verbin imperfektimuoto ja adjektiivien vertailumuodot.

Kuudennella luokalla teemana voi olla mm. keskiaika ja sen lisäksi edelleen ruotsin eri kielialueet.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S1

Lukemistojen aiheina ovat elämäkerrat (keksijät, filosofit ja runoilijat sekä muut suurmiehet), arjen perustaidot, ihmissuhteet ja ihmisten erilaisuus.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S1
• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S5

Lukemistojen ohella harjoitellaan kieltä monipuolisesti (harjoitusvihko, kielioppivihko), tehdään sanastoja sekä harjoitellaan ääntämistä ja puhumista. Tutkitaan mm. luonnontieteisiin liittyvää sanastoa, kielet ja kansallisuudet,

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opiskelun tukena tiedon hankkimiseen, esim. Helmet.fi-palvelu ja omien tekstien tuottamiseen.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S2

Pelataan pelejä ja järjestetään tietovisoja, pidetään hauskaa kielen kanssa

• KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S6

Tuttujen kielioppiasioiden lisäksi: järjestysluvut, persoonapronominien taivutus, adverbit. Kirjoitetaan kirje, joka voidaan mahdollisesti lähettää ruotsinkieliselle kirjeystävälle

• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3

Vuosiluokka 7

Seitsemännellä luokalla laajennetaan ruotsinkielisen kielialueen tuntemusta.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S1
  • S2

Teemana seitsemännellä luokalla ovat sosiaaliset suhteet ja monipuolinen yhteistyö muiden luokkien, koulujen ja kulttuurien kanssa, matkustaminen, liikenne, asioiminen eri tilanteissa, mielipiteen ilmaisu, opiskelu sekä maantieteelliset nimet ja eri viestintäkeinot kirjeen lisäksi, ja niiden harjoittaminen.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S1
  • S2
• KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4
  • S5

Vertaillaan kielten eroja ja yhtäläisyyksiä (myös kotikielenä vierasta kieltä puhuvien oppilaiden kielet ovat tarkastelun kohteena).

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
• S1
  • S2

Harjoitellaan kriittistä asioiden tarkastelemista (esim. taideteoksen arviointi)

• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3

Voidaan pitää yhteyttä ruotsinkieliselle kielialueelle eri viestintäkanavien avulla konkreettisesti.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S1
  • S2
• KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S5

Voidaan tehdä laajempia tuotoksia, useasta lähteestä koottujen tietojen perusteella

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S1
• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3
• KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Kieliopissa aiheina mm. futuuri, genetiivi, perfekti, indefiniittipronominit, paljoussanat, ainesanat

• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3
• KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S5

Vuosiluokka 8

Kahdeksannen luokan loppuun mennessä oppilaat osaavat: aikamuodot, käskymuodon, man-passiivin, konditionaalin, keskeisimmät prepositiot ja niiden oikean käytön, kirjoittaa lyhyitä kirjoitelmia riittävän täsmällisesti, keskeiset lauserakenteet, ilmaista itseään yksinkertaisilla lauseilla erilaisissa jokapäiväisissä tilanteissa. Lisäksi oppilaat harjaantuvat luetun ymmärtämisessä erilaisia oppimistapoja ja -strategioita hyödyntäen.

Kahdeksannella luokalla luetaan vaativampia nuorten elämään liittyviä tekstejä ruotsinkielisestä ympäristöstä, harjoitellaan kieltä monipuolisesti erilaisissa viestintätilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti, tehdään itse tekstejä ja voidaan myös toteuttaa laajempia kielellisiä projekteja.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S1
  • S2
• KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S4

Opitaan erilaisia tapoja käsitellä tekstiä

• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3

Edellisten lisäksi kieliopissa tutustutaan alustavasti konditionaaleihin ja ehtolauseisiin. Esitellään myös erilaiset pronominit, epäsuorat kysymykset ja liitekysymykset

• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3
• KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S5

Vuosiluokka 9

1. luokan loppuun mennessä on käsitelty seuraavat asiakokonaisuudet: verbien aikamuodot, substantiivien ja adjektiivien taivutus, yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö, keskeinen lauseoppi. 9. luokan oppisisältöihin kuuluu myös sanavaraston kertaaminen ja vahvistaminen, niin että siinäkin syntyy laajempia kokonaisuuksia. 9. luokalla mahdollisesti käsiteltävän kirjallisuuden teemoja ovat ikäkaudelle tyypilliset kysymykset oikeasta ja väärästä. Käsiteltäväksi voidaan ottaa lyhyitä draamallisia tekstejä, muita kirjallisuusotteita ja sanomalehtiartikkeleita. Mustavalkoisen ajattelun vastapainona huumori on hyvä lisä sekä kieliopin käsittelyssä että kirjallisuusotteissa. Suullista taitoa harjoitellaan esim. keskustelujen ja väittelyiden avulla, pitkäjänteisyyttä projektitöiden avulla.

Yhdeksännellä luokalla kerrataan ruotsin kielen rakenteita, sanastoa ja aikaisemmin opittuja asioita monipuolisesti harjoitellen.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S2
• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3
• KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S5

Lisäksi opetellaan luontoon ja sen suojeluun liittyvää sanastoa ja käsitteistöä.Työelämä sekä jatko-opiskelu tulevat tutuksi sanastollisesti.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S1
• KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S5

Oppilaan kielenopiskelutaitoja ja rohkeutta käyttää kieltä vahvistetaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

• KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN
  • S2
• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3
• KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S5

Tehdään tiivistelmiä, hahmotetaan kokonaisuuksia, haetaan ajankohtaista tietoa sekä ryhmitellään oppimateriaalia itseä kiinnostavalla tavalla ja arvioidaan hankitun tiedon luotettavuutta. Kirjoitetaan itse kieltä ja tehdään erilaisia projekteja.

S5,S4

Uusina asioina kieliopissa käsitellään epäsuora esitys, passiivi, infinitiivi, -ing-muoto.

• KIELENOPISKELUTAIDOT
  • S3
• KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ
  • S5