Oppiaineen tehtävä

Yleisesti

Liikunnanopetuksen tehtävä on tukea ja vahvistaa oppilaan tervettä kasvua, niin fyysisen kuin myös sisäisten ominaisuuksien osalta. Tehtävänä on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen. Opetuksen kautta voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, kuinka henkis-sielulliset laadut liittyvät lapsen varttuvaan fyysiseen kehoon. Tämä prosessi on hidas tapahtuma, jossa jokaiselle ikäkaudelle voidaan löytää erilaiset herkkyyskaudet, jotka on syytä opetuksessa huomioida. Liikunnanopetuksen tehtävänä on tunnistaa nämä vaiheet fyysisen kasvun alueella, sekä vastata niihin oikean aikaisilla toiminnoilla. Luokka-asteelta toiselle siirryttäessä lapsi ikäänkuin tekee kehollisuuttaan yhä enenevässsä määrin “omakseen”, sisäisten voimien vaikuttaessa ja muokatessa fyysisyyttä vaihe vaiheelta. Parhaassa tapauksessa lapsen sisäiset ominaisuudet, niin ajattelun, tunteen kuin tahdon toiminnot, saavat kehittyä täyteen mittaansa, kun niille suodaan riittävästi mahdollisuuksia toteutua fyysisen kehon kautta. Jos tuntien sisällöt on valittu oppilaan kehollisen kehityksen vaihetta vastaaviksi, hän myös kokee tiedostamattaan liikunnan itselleen mielekkääksi ja vahvistavaksi. Motivaatio-ongelmia ei synny helposti, jos asioita tehdään oikeaan aikaan, ikäkautta vastaavalla tavalla.

Steinerpedagogisen liikunnanopetuksen eräs merkittävä kulmakivi on ns. Bothmer-voimistelu. Ensimmäisen steinerkoulun opettaja Fritz von Bothmer kehitti Rudolf Steinerin virikkeiden ja pyynnön mukaan liikesarjoja luokka-asteille 3-12. Liikkeet muodostavat kokonaisuudessaan pedagogisen sarjan, jossa kasvun muuntuvat painopistealueet on selkeästi huomioitu. Bothmer-voimistelua toteutetaan kouluissa mahdollisuuksien mukaan. 1. ja 2. luokilla on steinerkouluissa alusta saakka ollut eurytmiaa, jota seuraavassa tekstissä kutsutaan eurytmialiikunnaksi ja joka on jatkunut omana aineenaan liikunnan rinnalla 12.luokalle asti. Stockmeyer^[1] (1969) puhuu eurytmian ja liikunnan yhteistyön tärkeydestä, korostaen sitä, että eurytmian pitäisi voida vaikuttaa liikuntaan. Eurytmialiikunnalla on myös aivan uusia toiminnan mahdollisuuksia. Muun muassa vuosiluokilla 1-6 oppilaat perehtyvät tietojenkäsittelyn perusasioihin toiminnallis-kinesteettisesti eurytmialiikunnan tunneilla.

Bothmer-voimistelun perustan muodostaa käsitys tilasta kehoon vaikuttavana voimana. Tilan ulottuvuuksien, horisontaali-, vertikaali- ja sagittaalitasojen kautta tehtävät liikkeet voivat oikeaan ikäkauteen tuotuina olla merkittävä tuki kasvulle. Esim. murrosikäisen on tärkeä saada riittävästi kokemusta ylhäältä vaikuttavasta voimalaadusta, ikäkaudelle ominaiselle alaspäin vetävälle voimalle vastaan. Murrosiässä nuoren elimistöön tulee usein raskauden tunnetta, ryhti voi painua alaspäin. Olennaista on löytää uudenlainen pystysuoruus, tähän Bothmer-liikkeet on suunnattu tässä ikävaiheessa. Eri luokkien liikesarjat on mainittu luokkakohtaisissa oppiaine sisällöissä.

Liikunnan tehtävänä on myös lapsen terveen itsetunnon tukeminen. Kun lapsi tai nuori oppii hallitsemaan varmuudella jäsentensä liikkeet sekä toimimaan mielekkäästi ja tarkoituksenmukaisesti mitä erilaisimmissa aktiviteeteissa ja toimintaympäristöissä, hänen yleinen elämänvarmuutensa ja osallisuuden tunteensa vahvistuvat. Pärjäämisen ja hallinnan tunteet ovat hyvän itsetunnon ilmaisuja, joita liikunnan opetuksella pyritään vahvistamaan. .

Myönteisen suhteen löytäminen omaan kehoon on tärkeä näkökohta. Jos liikunnanopetus tarjoaa onnistumisen elämyksiä, sen kautta on mahdollista vahvistaa oman kehon kunnioitusta ja hyväksymistä instrumenttina, joka suo itselle mitä moninaisimmat toiminnot ja onnistumisen elämykset. Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen voi toteutua vain, jos myönteinen ja arvostava suhde omaan kehoon on mahdollistettu. Kouluopetus voi olla tämänkaltaisen kokemuksen alkujuuri.

Sosiaalisuuteen kasvu on myös liikunnanopetuksen keskeisiä tehtäväalueita. Kun opitaan toimimaan ryhmässä, ollaan otettu suuri askel kohti inhimillisiä elämäntaitoja. Liikunnan opetuksella voidaan lisäksi edistää eri kulttuurien tuntemusta. Esim. eri maiden kansantanssit voivat olla tähän sopivaa opetusmateriaalia.

Edelleen voidaan merkittävästi edistää tasa-arvon toteutumisen ihannetta. Kun kaikilla on mahdollisuus hyväksyttyihin suorituksiin ja osallistumiseen omien edellytystensä ja liikunta mahdollisuuksiensa mukaisesti toimitaan tasa-arvoa edistävässä ilmapiirissä. Kilpailua ei suosita itseisarvona. Jokainen oppilas on hyvä omalla suoritus tasollaan. Opetussisällöt valitaan riittävän monipuolisiksi, jotta kaikki oppilaat voivat turvallisesti ja kiinnostuneesti, parhaassa tapauksessa innostuneesti, osallistua. Steinerkoulussa on pitkät perinteet tyttöjen ja poikien yhteiselle liikunnanopetukselle.

Vuosiluokilla 1-2

Liikunnanopetuksen ensisijainen tehtävä on tukea lapsen kasvua sosiaalisuuteen. Ryhmäytyminen tapahtuu luontevasti, kun koetaan yhdessä leikkien vaihtuvia tilanteita. Leikkien tehtävä on paitsi sosiaalistaa, tuottaa iloa ja virkistystä, myös vahvistaa kykyä ratkaista vaihtelevien tilanteiden tuomia ongelmia ja haasteita.

Motoristen perustaitojen kuten juoksun, hyppyjen ja heittojen, vahvistaminen on erityisesti liikunnanopetuksen tehtävä, samoin luontosuhteen vaaliminen. Uinnin opetus kuuluu myös liikunnanopetuksen tehtäviin, mahdollisuuksien mukaan jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.

• Eurytmialiikunnan tunneilla oppilas tutustuu omaan kehoonsa, sekä sen monipuolisiin liike- ja ilmaisumahdollisuuksiin. Opetustilanteissa perehdytään myös tietojenkäsittelyn perusteisiin ihmisiä ja ihmisryhmiä liikuttamalla. Viime mainitussa on hyvä toteuttaa yhteisopettajuutta luokan-/matematiikanopettajan kanssa.

Vuosiluokilla 3-6

Liikunnanopetuksen tehtävä näillä luokka-asteilla on vahvistaa lapsen kasvua hyvän itsetunnon kokevaksi i koululaiseksi, joka tuntee itsensä varmaksi omassa kehos ja joka osaa huomioida myönteisellä tavalla kanssaihmiset. Perusliikuntataitojen lisäksi tehtävänä on harjaannuttaa erilaisia liikunnallisia taitoja eri välinein. Tärkeää on vahvistaa eri aistien kautta tapahtuvia motorisia toimintoja.

Neljännellä luokalla fyysisen kehityksen tärkein alue on hengityksen rytmin vakiintumisessa sille ominaiseen muotoon. Liikuntatunneilla on tällöin mielekästä suosia rytmistä elementtiä, jossa liikelaaduissa on tunnistettavissa hengityksen kaltainen sisään-ulos-liike. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää esim. monenlaisia hyppynaruharjoituksia, sukkulaviestiä ja leikkejä.

Viidennellä luokalla kasvun rakentumisen pääasiallinen alue on verenkierron virtaavassa tapahtumassa. Jo luonnostaan oppilaat lähtevät mielellään mukaan liikuntaan, jossa on koettavissa pyörivä ja virtaava liike. Kuperkeikat, kievahdukset telineillä, kansantanssit ja uinti sekä monet muut liikunnan sisällöt tarjoavat tähän tarkoitukseen loputtomasti mahdollisuuksia.

Kuudennella luokalla erityisesti luiden lujittuminen on olennaista. Luustolle annetaan riittävästi haastetta ja virikettä lujuuden kehittymiseen. Kannatellaan esim. oman kehon painoa käsilläseisonnan ja kärrynpyörien kaltaisissa liikkeissä. Ylipäätään telinevoimistelusta löytyy ikäkaudelle soveltuvia haasteita. Ihmispyramidit geometrisine muotoineen ovat hyviä ryhmätöiden aiheita.

3.-4. luokan eurytmialiikunnan tunneilla pyritään löytämään yhdessä liikkumisen ilo samalla kun kehitetään iänmukaisia motorisia taitoja. Oppilaat tottuvat vähitellen liittämään kielellisiä ja musiikillisia kokemuksia ja ilmiöitä liikkeeseen ja samalla heidän taitonsa kuunnella kehittyy. Opetustilanteissa perehdytään tietojenkäsittelyn perusteisiin liittämällä esineiden liikuttaminen ihmisten ja ihmisryhmien liikuttamiseen. Viime mainitussa on hyvä toteuttaa yhteisopettajuutta luokan-/matematiikanopettajan kanssa.

Vuosiluokilla 7-9

Liikunnanopetuksen tehtävä on tarjota mahdollisuuksia erilaisten fyysisten taitojen harjaannuttamiseen, huomioiden niin voima-, nopeus-, notkeus-, kuin taitoharjoituksetkin. Yksilöllisten päämäärien asettaminen on myös ajankohtaista. Opetuksen tehtävänä on myös herättää kiinnostus omaan fyysiseen kuntotasoon ja herättää oppilaiden tietoisuus terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Liikunnan merkitys terveyden edistäjänä ja ylläpitäjänä on tärkeä näkökulma.

1. luokalla kehossa tapahtuu etenkin jänteiden lujittumista. Niiden vahvistamiseen soveltuvat parhaiten notkeus- ja hyppyharjoitukset. Koko vuoden teemaksi voidaan asettaa nopeuden ja notkeuden kehittäminen. Esim. yleisurheilussa voidaan tällä luokka-asteella asettaa painopiste erityisesti hyppylajeihin. Toinen liike-elementti, jota on muun ohella mielekästä käyttää, on heilahtava liike. Tässäkin telineistä ja erilaisista välineistä on paljon hyötyä.

8.luokalla nuori tuntee monesti kehonsa raskaaksi ja liikkeelle lähtö voi olla työlästä. Nyt on tarpeellista ja suositeltavaa valita ohjelmaan kestävyystyyppisiä harjoituksia. Kehittyvien lihasten vahvistaminen on ajankohtaista. Kuntopiirit, kestävyysjuoksut, punnerrukset ja esim. painivariaatiot ovat erittäin mieluisaa tekemistä oppilaille.

Yhdeksäsluokkalaisella fyysisen elimistön tärkeimmät toiminnot, esim. verenkierto ja hengitys, ovat jo valmiit ja kasvu sisäistyy ominaisuuksiksi, jotka ilmenevät tahdon, tunteen ja ajattelun toiminnoissa. 15-vuotiaalle on ominaisinta tahdon toimintojen vahvistuminen. Eletään vaihetta, jolle on ominaista vilkas omien aloitteiden ja mielitekojen esiintuonti. Toisaalla ollaan räiskyvän innostuneita kaikesta, toisaalta voidaan lamaantua ja kokea riittämättömyyttä haasteiden edessä. Maailma voi näyttäytyä musta-valkoisena. Liikunnan opetuksessa on välttämätöntä antaa kehkeytyvälle tahdolle sopivasti haastetta ja vastusta. Esim. vaellus, jossa edetään päämäärätietoisesti kohteesta seuraavaan, on erittäin sopivaa liikuntaa yhdeksäsluokkalaiselle. Samoin kestävyysjuoksu, jossa asetetaan oma yksilöllinen päämäärä, jota tavoitellaan vuoden mittaan. Yleisurheilussa esim. kuulantyöntö antaa elimistölle räjähtävän voiman tuntemuksen, joka on juuri oikeanlaista tavoittelemisen arvoista liikkeen kokemista, samoin hyppyharjoitukset.

Liikunnan opetuksen tavoitteet

Vuosiluokka 1

Liikunnanopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta, itsevarmuutta ja rohkeutta osallistua toimintaan erilaisissa oppimisympäristöissä.

• Fyysinen toimintakyky
  • T1 kannustaa oppilasta itsenäisesti ja yhdessä kokeilemaan uusia, erilaisia tehtäviä sekä rohkaista itsensä ilmaisemiseen liikunnan avulla.

Liikunnanopetus tarjoaa mahdollisuuksia eri aistien kautta tapahtuvaan toimintaan. Tavoitteena voidaan nähdä tietoisuuden vähittäinen harjaannuttaminen oman kehon mahdollisuuksiin käyttää eri aisteja monipuolisesti erilaisissa tilanteissa.

• Fyysinen toimintakyky
  • T2 harjaannuttaa aisteihin pohjautuvia havaintomotorisia taitoja ja toimintoja sekä ohjata oppilasta tekemään eri liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja. (Havaintomotoriikka on metakognitiivinen eli oppimaan oppimiseen liittyvä taito)
  • T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino- , liikkumis- ja käsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaan niitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina.

Fyysisen kehon osalta tavoitteena on vahvistaa rytmisen järjestelmän, verenkierron ja hengityksen toimintoja sekä vahvistaa motorisia valmiuksia, kuten kävelyä, juoksua, hyppyjä.

• Fyysinen toimintakyky
  • T1 kannustaa oppilasta itsenäisesti ja yhdessä kokeilemaan uusia, erilaisia tehtäviä sekä rohkaista itsensä ilmaisemiseen liikunnan avulla.

Tavoitteena on myös oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittäminen ja ryhmäytymisen tukeminen.

• Sosiaalinen toimintakyky
  • T8 tukea yhdessä työskentelyn taitoja (esim. sovittujen sääntöjen noudattaminen) ohjaamalla oppilasta ottamaan vastuuta yhteispelien ja -leikkien onnistumisesta.

T3 Luontosuhteen elävöittäminen ja vaaliminen on myös keskeinen tavoite.

• T3 Eurytmialiikunnan tunnilla kiinnitetään erityistä huomiota motoristen perustaitojen ja hienomotoristen taitojen kehittymiseen.
• T2 Eurytmialiikunnan tunneilla opetellaan tietojenkäsittelytieteen peruskäsitteet ihmisiä tai ihmisryhmiä liikuttamalla “peräkkäisyys, valinta ja toisto” , bitti ja erilaisia algoritmeja
• T3 Luokan retkillä harjaannutaan liikunnallisesti toimimaan erilaisissa oppimisympäristöissä. eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina
• T4 Jaksotunneilla käytettävä muunneltavassa luokassa mm. penkit muuttuvat liikuntatelineiksi tarjoten mahdollisuuksia kehittää turvallisia liikuntavalmiuksia, myös retkillä luonnolliset esteet esim. kivet, kannot, puunrungot sopivat liikuntatelineiksi.
• T5 vesiliikunta ja alkeisuimataito opetetaan yleensä kaupungin ilmoittamina ajankohtina ja heidän toimestaan.

• Fyysinen toimintakyky
  • T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino- , liikkumis- ja käsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaan niitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina.
  • T3 Fyysisen kehon osalta tavoitteena on vahvistaa rytmisen järjestelmän, verenkierron ja hengityksen toimintoja sekä vahvistaa motorisia valmiuksia, kuten kävelyä, juoksua, hyppyjä.
  • T6 Oppilasta ohjataan turvalliseen ja asialliseen toimintaan kaikessa liikunnassa, onpa kyse jakso-opetukseen integroidusta liikunnasta (liikuteltava luokkahuone), retkistä, leikkiliikunnasta tai eurytmialiikunnasta.

Lisäksi:

Fyysinen toimintakyky

T4 harjaannuttaa liikkumaan turvallisesti erilaisissa ympäristöissä, erilaisilla välineillä ja telineillä

T5 tutustuttaa vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito

T6 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan sekä puhtaudesta huolehtimiseen liikuntatunneilla.

Sosiaalinen toimintakyky

T7 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan vuorovaikutuksellisissa

liikuntatilanteissa

Psyykkinen toimintakyky

T9 tukea oppilaan minäkuvan vahvistumista, itsenäisen työskentelyn taitoja sekä monipuolistaa oppilaan tapoja ilmaista itseään

T10 varmistaa liikunnallisten pätevyyden kokemusten saaminen ja rohkaista kokeilemaan oman toimintakykynsä rajoja

Vuosiluokka 2

Liikunnanopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta, itsevarmuutta ja rohkeutta osallistua toimintaan erilaisissa oppimisympäristöissä.

• Fyysinen toimintakyky
  • T1 kannustaa oppilasta itsenäisesti ja yhdessä kokeilemaan uusia, erilaisia tehtäviä sekä rohkaista itsensä ilmaisemiseen liikunnan avulla.
  • T1 Eurytmialiikunnan tunnilla rohkaistaan lasta ilmaisemaan satujen sisältöjä rooleja vaihtaen

T7 Tavoitteena on myös oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittäminen ja ryhmäytymisen tukeminen. Tämä vaatii yhdessä työskentelytaitojen oppimista ja esimerkiksi omien tunneilmaisujen hallitsemisen oppimista.

T8 Myös sääntöjen noudattamiseen on harjaannuttava

Liikunnanopetus tarjoaa mahdollisuuksia eri aistien kautta tapahtuvaan toimintaan. Tavoitteena voidaan nähdä tietoisuuden vähittäinen harjaannuttaminen oman kehon mahdollisuuksiin käyttää eri aisteja monipuolisesti erilaisissa tilanteissa.

• Fyysinen toimintakyky
  • T2 harjaannuttaa aisteihin pohjautuvia havaintomotorisia taitoja ja toimintoja sekä ohjata oppilasta tekemään eri liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja. (Havaintomotoriikka on metakognitiivinen eli oppimaan oppimiseen liittyvä taito)
  • T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino- , liikkumis- ja käsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaan niitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina.

Fyysisen kehon osalta tavoitteena on vahvistaa rytmisen järjestelmän, verenkierron ja hengityksen toimintoja sekä vahvistaa motorisia valmiuksia, kuten kävelyä, juoksua, hyppyjä.

• Fyysinen toimintakyky
  • T1 kannustaa oppilasta itsenäisesti ja yhdessä kokeilemaan uusia, erilaisia tehtäviä sekä rohkaista itsensä ilmaisemiseen liikunnan avulla.

Tavoitteena on myös oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittäminen ja ryhmäytymisen tukeminen.

• Sosiaalinen toimintakyky
  • T8 tukea yhdessä työskentelyn taitoja (esim. sovittujen sääntöjen noudattaminen) ohjaamalla oppilasta ottamaan vastuuta yhteispelien ja -leikkien onnistumisesta.
  • T2 Eurytmialiikunnan tunneilla opetellaan tietojenkäsittelytieteen peruskäsitteet ihmisiä tai ihmisryhmiä liikuttamalla “peräkkäisyys, valinta ja toisto”, bitti ja erilaisia algoritmeja

Luontosuhteen elävöittäminen ja vaaliminen on myös keskeinen tavoite.

• Fyysinen toimintakyky
  • T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino- , liikkumis- ja käsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaan niitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina.

Lisäksi

Fyysinen toimintakyky

T4 harjaannuttaa liikkumaan turvallisesti erilaisissa ympäristöissä, erilaisilla välineillä ja telineillä

T5 tutustuttaa vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito

T6 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan sekä puhtaudesta huolehtimiseen liikuntatunneilla.

T7 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan vuorovaikutuksellisissa liikuntatilanteissa

Psyykkinen toimintakyky

T9 tukea oppilaan minäkuvan vahvistumista, itsenäisen työskentelyn taitoja sekä monipuolistaa oppilaan tapoja ilmaista itseään

T9 Eurytmialiikunnan tunneilla vahvistetaan oppilaan minäkokemusta ja keskittymiskykyä ohjaamalla häntä pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä ottamaan vastuuta omasta toiminnasta

T10 varmistaa liikunnallisten pätevyyden kokemusten saaminen ja rohkaista kokeilemaan oman toimintakykynsä rajoja

T10 Kaikessa liikunnallisessa toiminnassa tavoitellaan onnistumisen, rohkeuden ja pätevyyden kokemuksia

Vuosiluokka 3

Liikunnanopetus alkaa omana oppiaineenaan kolmannella luokalla. Opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kykyä liikkua varmoin ottein erilaisissa liikuntatiloissa. Löydetään tietoisella tavalla tilan tasot ja opitaan liikkumaan niissä. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten sosiaalisuutta, pareittain ja ryhmissä suoritettavilla tehtävillä. Yhtä tärkeä tavoite on harjaantua kokemaan oma luokka yhtenä toimivana kokonaisuutena. Tähän pyritään tietoisilla järjestystä ja kokonaisuuden hahmottumista korostavilla harjoituksilla.

• Fyysinen toimintakyky
  • T2 harjaannuttaa aisteihin pohjautuvia havaintomotorisia toimintoja sekä ohjata oppilasta tekemään eri liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja. (Havaintomotoriikka on metakognitiivinen eli oppimaan oppimiseen liittyvä taito)

Tavoitteena on myös vahvistaa monipuolisin harjoituksin liikunnallisia valmiuksia, kuten hyppyjä, heittoja, hiihtoa, luistelua jne. Bothmer-voimistelussa harjoitellaan luokalle kuuluva piirileikki, joka pitää sisällään luokan yhtenäisyyden vahvistamisen kokemuksen ja luokkatoverien kohtaamisen harjoittelun.

• Fyysinen toimintakyky
  • T1 kannustaa oppilaita kokeilemaan ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen

Eurytmialiikunnan tunneilla oppilas

T1 vahvistaa kehon hallintaa ja koordinaatiotaitoja, kehittää hienomotorisia taitoja ja pääsee tasapainon kokemiseen

T2 kehittää kuuntelutaitojaan ja oppii ymmärtämään omaa toimintaansa

T2, 12 kehittää yhteistyötaitoja ja toisten huomioon ottamista

T2, 12 rakentaa myönteistä minäkuvaa ryhmässä toimiessaan

T2, 12 kokee iloa yhdessä toisten kanssa liikkuessaan

T2,12 kehittää empatiakykyään - mielikuvituksen vahvistuminen

T3 harjoittaa muistiaan ja keskittymiskykyään ja aivopuoliskojen yhteistoimintaan vaikuttavat ristikkäisliikkeet aloitetaan

T4 oppii varmemmin tunnistamaan oikean ja vasemman puolen sekä oppii hahmottamaan tilaa liikkuen ja suuntaa vaihtaen

T5 harjoitetaan edelleen tietojenkäsittelytieteen peruskäsitteitä ihmisryhmiä liikuttamalla, uutena Boolen funktioita havainnollistavat toiminnalliset leikit

T7 saa tukea minäkokemukseensa

T8 harjoittelee ymmärtämään kehollista ja liikeilmaisua

T9 oppii noudattamaan sääntöjä, oppii toimimaan turvallisesti ja asiallisesti sekä oppii kunnioittamaan toisia

T10 oppii työskentelytaitoja ja kehittää liikemuistiaan

T11 saa erilaisia aistikokemuksia

Vuosiluokka 4

Oppilas on valmis ja halukas osoittamaan entistä enemmän yksilöllistä rohkeutta ja pätevyyttä. Tavoitteena onkin suoda mahdollisuus tuoda näkyviin, mihin jo liikunnallisesti pystyy. Tähän tarjoutuu mahdollisuus, kun leikkeihin yhdistyy enemmän pelinomainen elementti, jossa oppilas voi näyttää osaamistaan. Myös voimistelussa voidaan luoda tähän tilaisuuksia .

• Fyysinen toimintakyky
  • T1 kannustaa oppilaita kokeilemaan ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen

Fyysisen kehityksen osalta tavoitteena on vahvistaa etenkin oppilaan hengityksen rytmistä tapahtumaa. Tähän tavoitteeseen voidaan pyrkiä sisällyttämällä tunteihin toimintoja, joissa voidaan kokea ikään kuin rytminen “ulos-sisään” -elementti (esim. sukkulaviestit, pallon heitot, naruhyppely jne).

• Fyysinen toimintakyky
  • T4 tarjota oppilaille mahdollisuuksia vahvistaa liikuntataitojaan niin, että oppilas osaa soveltaa niitä turvallisesti liikkumalla erilaisissa oppimisympäristöissä käyttämällä erilaisia välineitä ja telineitä eri vuodenaikoina
  • lk tavoitteet
  • Eurytmialiikunnan tunneilla oppilas
  • T1 vahvistaa kehon hallintaa ja koordinaatiotaitoja, kehittää hienomotorisia taitoja ja pääsee tasapainon kokemiseen
  • T2 kehittää kuuntelutaitojaan, rakentaa myönteistä minäkuvaa ryhmässä toimiessaan, kokee iloa yhdessä toisten kanssa liikkuessaan, kehittää yhteistyötaitoja ja toisten huomioon ottamista eli kehittää empatiakykyään
  • T3 harjoittaa muistiaan ja keskittymiskykyään, tasapainottaa hengityksen ja verenkierron suhdetta erilaisia rytmejä harjoitellen sekä harjoittaa aivopuoliskojen yhteistoimintaa ristikkäisliikkeiden avulla
  • T4 erottaa oikean ja vasemman, oppii hahmottamaan tilaa frontaalisti liikkuen ja suuntaa vaihtaen sekä kehitttää muoto- ja tilatajuaan
  • T5 harjoitetaan edelleen tietojenkäsittelytieteen peruskäsitteitä ihmisryhmiä liikuttamalla ottaen huomioon matematiikassa opitut murtoluvut
  • T7 saa tukea minäkokemukseensa ja oma-aloitteisuuteensa
  • T8 harjoittelee ymmärtämään kehollista ja liikeilmaisua
  • T9 oppii noudattamaan sääntöjä, oppii toimimaan turvallisesti ja asiallisesti sekä oppii kunnioittamaan toisia
  • T10oppii työskentelytaitoja sekä kehittää liikemuistiaan
  • T11 saa erilaisia aistikokemuksia

Vuosiluokka 5

Viidesluokkalainen elää lapsuuden “kultaista keskiaikaa”. Liikunta on tässä ikävaiheessa yleensä hyvin suosittu oppiaine. Liikkuminen omassa kehossa on helppoa ja keveää. Murrosikä ei yleensä vielä ole tuomassa raskautta jäseniin. Opetuksen tavoitteena on vahvistaa tätä kehollisen harmonian kokemusta. Esikuva löytyy antiikin Kreikan urheilun ihanteesta. Pyritään liikkumaan mahdollisimman kauniisti ja kevyesti.Tavoitetta kohden pyritään harjoittelemalla kreikkalaisia urheilulajeja, kuten juoksua, hyppyjä, heittoja ja painia. Tanssi on myös voimistelun ohella soveltuva liikuntamuoto.

• Fyysinen toimintakyky
  • T3 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaan että soveltamaan niitä turvallisesti liikkumalla erilaisissa oppimisympäristöissä ja eri vuodenaikoina
  • T4 tarjota oppilaille mahdollisuuksia vahvistaa liikunnallisia taitojaan niin, että oppilas osaa soveltaa niitä turvallisesti liikkumalla erilaisissa oppimisympäristöissä käyttämällä erilaisia välineitä ja telineitä eri vuodenaikoina

Tavoitteena on myös omaksua hyvä uimataito.

• Fyysinen toimintakyky
  • T6 opettaa perusuimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä.

Vuosiluokka 6

Kuudennella luokalla nousee tärkeäksi, että opitaan kunnioittamaan tuntien järjestystä ja sääntöjä. Peleissä ja leikeissä on tavoitteena reilu peli ja sääntöjen tarkka noudattaminen ( esim. pesäpallo, käsipallon tyyppiset viitepelit). Opitaan entistä paremmin huomioimaan luokkatoverit ja luokan yleinen järjestys tunneilla.

Voimistelussa suoritettavat geometriset muodot vahvistavat tätä oppilaan sisäisesti tarvitsemaa selkeyden ja järjestyksen tuntemusta. Fyysis - kehollisella alueella kasvun painopiste on luiden lujuuden lisääntymisessä. Nyt on tavoitteellista harjoitella esim. voimisteluliikkeitä, joissa kannatellaan omaa painoa (esim. käsilläseisonta ja kärrynpyörä, telinevoimistelussa oikonoja jne). Edelleen tavoitteena on harjoittaa hyvä välineiden käsittelytaito, esim. sirkusteema tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, joista jokainen oppilas voi löytää itselleen soveltuvan harjoittelun kohteen

• Fyysinen toimintakyky
  • T1 kannustaa oppilaita kokeilemaan ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen
  • T2 harjaannuttaa aisteihin pohjautuvia havaintomotorisia toimintoja sekä ohjata oppilasta tekemään eri liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja. (Havaintomotoriikka on metakognitiivinen eli oppimaan oppimiseen liittyvä taito)
  • T3 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaan että soveltamaan niitä turvallisesti liikkumalla erilaisissa oppimisympäristöissä ja eri vuodenaikoina

Lisäksi:

Fyysinen toimintakyky

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan (nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa)

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan sekä puhtaudesta huolehtimiseen

Sosiaalinen toimintakyky

T8 ohjata oppilasta käyttämään vuorovaikutus- ja työskentelytaitojaan, jotta oppilas työskentelee kaikkien kanssa toisia kunnioittaen

T9 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa, toiset oppilaat huomioon ottaen ja heitä auttaen.

T10 tukea oppilaan yhdessä työskentelyn taitoja, jotta oppilas osallistuu toimintaan reilun pelin periaatteella sekä kantaa vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Psyykkinen toimintakyky

T11 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja

T12 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä liikuntaan liittyviä pätevyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.

Vuosiluokka 7

Tavoitteena on käyttää liikuntaa monipuolisesti. Teline- ja välinevoimistelusta, palloilulajeista sekä yleisurheilusta löytyy paljon soveliaita harjoituksia. Vahvistetaan hyppyjen ja heittojen suorittamista sekä tavoitellaan hyvää notkeutta ja reagointikykyä.

• Fyysinen toimintakyky
  • T4 ohjata ja kannustaa oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan (voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta)
  • T5 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Vuosiluokka 8

Tavoitteena on harjoittaa kestävyyttä ja lihasvoimaa. Kiinnostuksen herättäminen oman kuntotason kehittämiseen on tavoittelemisen arvoista.

• Fyysinen toimintakyky
  • T5 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Vuosiluokka 9

Tavoitteena on omien liikuntavalmiuksien varmaotteinen käyttö erilaisilla välineillä ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Omien kuntotavotteiden asettaminen on myös tavoitteena.

• Fyysinen toimintakyky
  • T4 ohjata ja kannustaa oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan (voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta)
  • T5 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Lisäksi:

Fyysinen toimintakyky

T1 kannustaa oppilaita kokeilemaan ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen

T2 ohjata oppilasta edelleen kehittymään havaintomotorisissa taidoissaan

(Havaintomotoriikka on metakognitiivinen eli oppimaan oppimiseen liittyvä taito)

T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, soveltaa ja yhdistää niitä turvallisesti ja monipuolisesti liikkuessaan erilaisissa oppimisympäristöissä ja eri vuodenaikoina eri liikuntamuodoissa

T6 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan sekä puhtaudesta huolehtimiseen.

Sosiaalinen toimintakyky

T7 ohjata oppilasta käyttämään vuorovaikutus- ja työskentelytaitoja yhdenvertaisuuden ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä sekä antaa mahdollisuuksia myönteisiin yhteisöllisyyden kokemuksiin.

T8 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisujaan liikuntatilanteissa toiset oppilaat huomioon ottaen ja heitä auttaen

T9 tukea oppilaan yhdessä työskentelyn taitoja, jotta oppilas osallistuu toimintaan reilun pelin periaatteella ja ottaa vastuuta yhteisistä oppimistilanteista

Psyykkinen toimintakyky

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä liikunnallisia pätevyyden kokemuksia

T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys hyvinvoinnille, terveelle kasvulle ja kehitykselle

T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin

Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet

Eri vuosiluokkien opetussisältöjä on esitelty esimerkkien omaisesti. Liikunnan runsaista mahdollisuuksista on pyritty tuomaan esiin joitakin luokka-asteelle tyypillisiä aktiviteetteja.

Vuosiluokka 1

• S1, S2, S3 Opetus sisältää leikkejä sisällä ja ulkona. Lapsilla on tässä ikävaiheessa vielä tarve kokea turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Sen vuoksi piirissä suoritettavat leikit ovat suositeltavia. Laululeikit ja ylipäätään rytmin kantama liikunta on mieluisaa ja kasvua oikealla tavalla tukevaa.
• S1 Oman erityisen lisänsä liikunnallisiin mahdollisuuksiin tarjoaa ns. “penkkipedagogiikka”, jota useissa steinerkouluissa toteutetaan. Luokissa ei käytetä pulpetteja, sen sijaan työskentelyalustana toimivat matalahkot penkit. Luokassa voidaan toteuttaa mitä erilaisimpia liikunnallisia leikkejä, tasapainoharjoituksia ja temppuiluja, kun penkkejä ryhmitellään eri tavoin. Eri aisteja harjaannuttavat toiminnat mahdollistuvat luontevasti “penkkipedagogiikan” kautta.
• S1 Säännöllisesti suoritettavat kävelyretket tuovat selkeyttä viikon rytmiin ja vahvistavat samalla oppilaiden fyysisiä perustoimintoja.
• S1, S2, S3 Viikon toinen liikuntatunti on luontevasti eurytmialiikunnan tunti eurytmistin ohjauksessa. Näillä tunneilla harjoitellaan monenlaista liikkumista, integroiden liike satujen, runojen tai musiikin sisältöihin. Lisäksi opetellaan Tietojenkäsittelyn näkökulmasta toiminnallisia leikkejä, jotka vastaavat peräkkäisyyden, valinnan ja toiston, bittien ja algoritmien toimintaa.

Vuosiluokka 2

• S1,S3 Jatketaan liikuntaa edellisen vuoden tapaan. Leikkeihin voi ilmestyä uudenlainen elementti, jossa suositaan etenkin eläinaiheisia leikkejä (“Kettu ja kanat” tai “ Susi ja lampaat”). Penkkien avulla suoritettavat liikunnalliset toiminnot monipuolistuvat.
• S1,2,3 Jatketaan eurytmialiikuntaa edellisen vuoden tapaan.

Vuosiluokka 3

• S1,S2 Liikunnan opetus eriytyy omaksi oppiaineeksi. Opetuksessa käytetään liikuntaan innostavia mielikuvia. Paljon leikkejä ja mielikuvien kautta toimintaan ohjaavaa liikkumista telineillä ja permannolla. Ulkoleikit myös suositeltavia.
• S1, S2 Hyppynaru harjoituksia ja pieniä kansantansseja. Bothmer-voimistelussa ensimmäinen piiriharjoitus, jossa vahvistetaan luokkakokonaisuuden kokemista sekä orientoitumista tilaan. Pallonkäsittelyharjoitusta leikinomaisesti.
• S1 Hiihtoa, luistelua, uintia.
• S2 Bothmer-piirileikki.
• Eurytmialiikunnan tunneilla opetukseen liitetään jaksotuntien aiheisiin liittyviä liikunnallisia ja toiminnallisia sisältöjä. Musiikkia valitettaessa huomioidaan musiikin opetuksessa käyttöön otettu diatoninen sävelasteikko. Perusmuotona on edelleen piiri. Oppilasta ohjataan itsenäisempään harjoitteluun jäljittelyn sijaan. Tietojenkäsittelyn näkökulmasta toiminnallisia leikkejä, jotka vastaavat Boolen algoritmeja.

• S1 symmetriaharjoituksia ja yksinkertaisia geometrisia muotoja liikutaan
• leikinomaisesti, harjoitellaan oikeaa ja vasenta suuntaa tilassa liikkuen, harjoitellaan taputtaen tai kulkien kuuntelemaan musiikin rytmiä tehdään keskittymis- ja ketteryysharjoituksia ja paljon ristikkäisliikkeitä sekä

omassa kehossa että liikkuen tilamuodoissa,

• S2 tehdään ns. kysymys- ja vastausharjoituksia, joissa harjoitellaan vuorovaikutusta parien ja ryhmien kesken, tehdään piirin supistumis- ja laajenemisharjoituksia
• S3 aloitetaan äänne-eleiden tietoinen opettelu, harjoitellaan runojen ja musiikkikappaleiden motiivien liikkumista, tutustutaan säveleleisiin, tunnustellaan iloisen ja surullisen eri laatuja duuri-ja mollitunnelmissa

Vuosiluokka 4

• S1, S2 Leikinomainen liikunta jatkuu. Käytetään erityisesti eläinaiheisia mielikuvia.Paljon juoksuleikkejä ja erityisesti sukkulaviestin tyyppisiä harjoituksia. Erilaisia hyppy ja askel harjoituksia, vahvan rytmin kantamana. Naruhyppelyä, palloleikkejä, nelimaalia, telineillä hyppyharjoituksia tasapainoilua, kiipeämistä jne. Uintia, hiihtoa ja luistelua. Suunnistus alkaa karttamerkkien opettelulla. Aarteen etsintää.
• S2 Bothmer-piirileikki, jossa korostuu yksilöllinen suoritus ja tasapainon löytäminen ylhäältä ja alhaalta vaikuttavien voimien välissä ja

Bothmer - harjoitus piirissä.

Eurytmialiikunnan tunneilla opetukseen liitetään jaksotuntien aiheisiin liittyviä liikunnallisia ja toiminnallisia sisältöjä. Piirin rinnalla siirrytään työskentelemään avorivistössä, jossa opettaja ohjaa oppilaita edestä, heitä vastapäätä seisten. Näin syntyneessä muodostelmassa jokaisella oppilaalla on oma tilansa, jossa hän harjoittelee itsenäistä työskentelyä ottaen samalla huomioon kaikissa tilasuunnissa liikkuvat luokkatoverit. Tietojenkäsittelyn näkökulmasta toiminnallisia leikkejä, matematiikassa opitut murtoluvut huomioiden. Voidaan ottaa käyttöön eurytmiavihot, joihin tehdyt koreografiat piirretään

S1 opetellaan vaikeampien muotojen ja liikesarjojen liikkumista, liikutaan sanaluokkia vastaavia tilamuotoja, harjoitellaan geometrisia muotoja liikkuen tilassa, tehdään rytmiharjoituksia ja sivulaukkaa vaihtelevissa muodostelmissa

S1, S3 harjoitellaan jaksotuntien aiheisiin liittyen allitteraatioita ja muinaisgermaanisen runouden sauvasointua pyrkien askelten varmuuteen

S2, S1 harjoitellaan peilikuvamuotoja, symmetriamuotoja, risteämistä

S2 harjoitellaan tehtäviä kaanonissa

S3 opetellaan vaikeampien muotojen ja liikesarjojen muistamista, harjoitellaan liikkeitä ja eleitä sanaluokille, harjoitellaan äänne-eleiden muistamista

Vuosiluokka 5

• S1, S2 Vuoden teemana olympialaiset. Aloitetaan syksyllä yleisurheilulla, jossa kreikkalaiset lajit: juoksu, pituushyppy, kiekko, keihäs ja paini (seisoen).

Voimistelussa harjoitellaan erityisesti pyöriviä liikkeitä, kuten kuperkeikat eteen ja

taakse sekä kievahdukset telineillä. Pallonkäsittelyä monenlaisin pienin

harjoittein sekä yksilösuorituksina että ryhmissä. Käsipallon tyyppisiä pelejä. Kansantansseja, erityisesti suomalaisia. Uintia, harjoitellaan eri uimatyylejä. Luistelussa harjoitellaan perusluistelutaidon ohella etenkin kehäkiertoa eteen. Suunnistusta jatketaan, karttamerkit tarkemmin. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset, jotka tukevat 5.luokan laajoja terveystarkastuksia.

• S2 Bothmer-voimistelusssa 5.luokan piiri, joka tapahtuu kahdessa kehässä ja jossa pyörivä elementti on erityisen vahvasti koettavissa.
• S1 Bothmer-voimistelun “Kevyt-raskas hyppely” eri muodoissa.

Vuosiluokka 6

• S1 Bothmer-voimistelun kolmiot ja neliö. Harjoituksia myös sauvan kanssa.
• S1, S2 Alempien luokkien opetuksen leikinomainen sävy muuttuu enemmän tarkkuutta ja sääntöjä korostavaksi harjoitteluksi.Yleisurheilua jatketaan, painopiste juoksulajeissa, voidaan mitata tuloksia eri lajeissa. Pallopelejä pelataan tarkoin säännöin, harjoitellaan etenkin käsipallon tyyppisten pelien kautta pallon käsittelyä ja pelitaktiikoita. Voimistelussa pyritään monipuoliseen harjoitteluun, jossa vahvistuvalle luustolle annetaan riittävästi haastetta. Hiihdon, luistelun ja uinnin tekniikoita harjoitellaan.
• S3 Sirkusvälineet antavat monia mahdollisuuksia eri taitojen haltuunottoon. “Harjoitus tekee mestarin” kuvaa hyvin tämän luokka-asteen laatua.

Vuosiluokka 7

• S1 Nopeutta ja notkeutta kehittäviä harjoituksia, tavoitteena etenkin jänteiden vahvistuminen. Yleisurheilussa pikajuoksua ja reaktioharjoituksia, kaikki hyppylajit, aitajuoksua. Voimistelussa heilahdusliikkeitä renkailla, köysissä tai muilla telineillä.

Parkour on monipuolisuudessaan erittäin suositeltavaa aktiviteettia nuorille.

Skeittausharrastustakin voidaan hyödyntää liikunnanopetuksessa. Uinnissa uimahyppyjä ja esim vesipalloa. Voidaan suorittaa uimakandidaatin tutkinto. Hiihtoa, luistelua. Eri maiden kansantansseja. Bothmer-voimistelussa “Kaatuminen tilaan” ja “Hyppy keskipisteeseen” , samoin

• S2 “Yhteinen rytmi”. Palloilua jatketaan.

Vuosiluokka 8

• S1 Kestävyyttä ja lihasvoimaa kehittäviä harjoituksia. Cooperin testi, kuulan työntöä, vauhditonta pituushyppyä. Paininomaisia kamppailuharjoituksia pareittain tai ryhmissä. Kuntopiirejä, hyppynaruharjoituksia. Hiihtoretkiä, retkiluistelua, vaelluksia taakkaa kantaen. Uinnissa pitkäkestoisia suorituksia ja hengenpelastusta. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset, jotka tukevat 8. vuosiluokan laajoja terveystarkastuksia.
• S1, S3 Bothmer-voimistelussa “Padottu kolmio” , “Kaatuminen tilaan” ja “Hyppy keskipisteeseen”.

Vuosiluokka 9

• S1 Kestävyyttä ja voimaa kehittäviä harjoituksia. Yksilöllisen päämäärän asettamista, tavoitteena parantaa omaa taito - ja kuntotasoa.
• S1, S3 Yleisurheilussa esim. kuulantyöntö ja korkeushyppy. Räjähtävää voimaa sisältäviä harjoituksia.
• S1, S2 Palloilulajien tekniikkaa ja paljon peliä.
• S1, S3 Bothmer-voimistelussa “Syöksy” ja “ Putoaminen pisteeseen”.