Ruotsin kielen A-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 oppiaineen tavoitteena on eläytyä ruotsin kielen laatuun ja omaksua kieltä kokonaisvaltaisesti jäljittelemällä. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntien yhteydessä, osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppitunteja tai opetustuokioita. Työtapoina ovat kuorolausunta, laulut, runot, leikit, sanastoharjoitukset teemoittain sekä pelit ulkona ja sisällä. On suotavaa niveltää vieraiden kielten opetus muiden aineiden, kuten äidinkielen, historian, eurytmian ja taideaineiden opetukseen. Kieltä opiskellaan mahdollisimman paljon opettavalla kielellä, kääntämistä kielestä toiseen vältetään. Ymmärrettävään ääntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja hyvää ääntämistä harjoitellaan pääasiassa yhdessä lausuen. Tunnit rytmitetään musikaalisesti kuuntelun ja tekemisen vuorottelulla.

Vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita suullisen ilmaisun lisäksi kirjoittamaan ja lukemaan kieltä oikein, kasvattaa sanastoa ja oppia tuntemaan omia vahvuuksiaan kielenoppijana. Tavoitellaan edelleen mahdollisimman luonnollista, oppilaalle merkityksellistä ja iloa tuottavaa oppimisympäristöä opiskelussa. Työskentelytapoina käytetään pari/ryhmä/sekä yksilötyöskentelyä. Oppitunneilla leikitään, lauletaan, pelataan ja näytellään. Opetuksessa käytetään monipuolisia materiaaleja. Tavoitellaan oman osaamisen arviointia ja opitaan ottamaan vastuuta omista tavaroista sekä oppimisesta. Ruotsia käytetään mahdollisimman paljon oppitunneilla. On suotavaa niveltää vieraiden kielten opetus muiden aineiden, kuten äidinkielen, historian, yhteiskuntaopin, eurytmian ja taideaineiden opetukseen.

Kolmannella luokalla suullinen harjoittelu etenee ryhmätasolta yhä enemmän myös yksilötasolle. Erityisesti opetellaan arkipäivän puheenparsia. Runot, riimit ja rytmit ovat edelleen olennainen osa opetusta. Myös näytteleminen on näilläkin vuosiluokilla tärkeä kielenoppimismuoto. Jäljittelyvaiheen päätyttyä työstetään kieltä myös enenemässä määrin kirjallisesti. Kielten opetuksessa ryhdytään tekemään huolellista vihkotyötä ja myös oppikirjoja ja lukukirjoja voidaan käyttää opetuksen tukena. Kirjoittaminen aloitetaan kolmannella luokalla oppilaalle tutuista asioista: runoista, loruista, lauluista tai näytelmäotteista, jotka hän osaa ulkoa. Kiinnitetään huomiota kirjoittamisen ja ääntämisen erilaisuuteen.

Lukeminen aloitetaan omasta kirjoituksesta. Teksteinä käytetään mieluiten myös otteita autenttisesta ruotsinkielisestä kirjallisuudesta. Lukemistojen ja/tai oppikirjojen avulla vahvistetaan kielitaidon kehittymistä. Luetuista teksteistä voidaan laatia myös itse aiheisiin liittyviä sanastoja tai kuvasanastoja. Sanaston harjoittelua tuetaan myös sanakokein. Luettua käsitellään etupäässä opetettavalla kielellä ja kielioppia äidinkielellä.

Kieliopin opetuksessa noudatellaan äidinkielen kieliopin etenemisjärjestystä. Oppilaita autetaan 4. luokalta alkaen johtamaan kieliopin säännöt itse annetuista esimerkkilauseista tehtyjen omien havaintojen pohjalta. Kun uusia kielioppirakenteita on opittu, ne voidaan kirjoittaa vihkoon, joka on erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Oppilaita kannustetaan kielitaidon kehittämiseen myös luokkatilanteiden ulkopuolella.

Vuosiluokilla 7-9

Vuosiluokilla 7-9 tavoitteena on oppia erityyppisten tekstien kautta kartuttamaan ilmaisuvarastoa lisää kirjallisesti ja suullisesti oppilaille merkityksellisissä yhteyksissä. Tavoitellaan mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä kielenkäyttöä. Työskentelytavoissa korostuvat itsenäinen työskentely ja pari/ryhmätyöskentely, sekä kieltenopettajien yhteistyö. Kehittyvä kielitaito antaa mahdollisuuden käsitellä asenteita sekä erilaiset draamalliset harjoitukset tuovat rohkeutta ja kykyjä keskustella vieraalla kielellä haastavistakin aiheista. Eri viestintäkanavia käytetään monipuolisesti. Itsenäinen vastuunotto omasta oppimisesta sekä aktiivinen toimijuus ovat tavoitteita tulevaisuutta varten. Ruotsia käytetään aina kun se on mahdollista ja oppilaita rohkaistaan pitämään kansainvälisesti yhteyttä ikätovereihiinsa eri viestintäkanavien avulla. On suotavaa niveltää vieraiden kielten opetus muiden aineiden, kuten äidinkielen, historian, eurytmian ja taideaineiden opetukseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ruotsin kielen A-oppimäärässä Vuosiluokilla 1 - 2

Oppilasta kannustetaan käyttämään kieltä rohkeasti erilaisten äänneharjoitusten avulla. Yhdessä harjoitellaan ääntämistä aakkosia opeteltaessa. Opettaja varmentaa oikeaa ääntämistä joko kiertämällä luokassa yhteisten laulujen, leikkien ja runojen aikana tai 2.luokalla myös kuuntelemalla pienryhmien tai yksittäisten oppilaiden ääntämistä. Vaikeimpien äänteiden harjoitteluväliä tihennetään. Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Vuosiluokilla 3 - 6

Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Kielenkäyttöä harjoitellaan suullisesti sekä yhdessä ryhmässä että yksilöllisesti leikkien, runojen, laulujen ja pienimuotoisten esitysten avulla. Kolmannella luokalla huomio kiinnitetään kirjoitetun kielen alkeisiin, myöhemmin kiinnitetään tietoisesti entistä enemmän huomiota oikeanlaiseen ääntämykseen. Ääntämyksen ohjauksessa pidetään edelleen runot, laulut ja muut toiminnalliset menetelmät oleellisena osana opetusta. Oppimisvaikeuksiin annetaan tukea oppitunnin aikana, pienryhmä- ja yksilöllisillä tukitunneilla. Nopeammin edistyviä tuetaan omaa taitotasoa vaativilla tehtävillä. Myös nopeasti edistyvälle voidaan antaa lisäopetustuokioita. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Vuosiluokilla 7 - 9

Oppilasta ohjataan käyttämään ruotsin kieltä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti itselleen tutuissa tilanteissa. Oppimisvaikeuksiin annetaan tukea oppitunnin aikana, pienryhmä- ja yksilöllisillä tukitunneilla. Nopeammin edistyviä tuetaan omaa taitotasoa vaativilla tehtävillä. Myös nopeasti edistyvälle voidaan antaa lisäopetustuokioita. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Opetusta eriytetään monipuolisin keinoin. Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Oppilaan oppimisen arviointi ruotsin kielen A-oppimäärässä Vuosiluokka 1

• Jokapäiväiseen elämään ja lähiympäristöön liittyvän sanaston ja rakenteiden harjoitteleminen aktiivisesti ryhmässä toimien sekä keskittyminen kulloiseenkin tehtävään täysipainoisesti.
• Jatkuvaa palautetta annetaan ryhmälle yhteisesti. Toivottua käyttäytymistä vahvistetaan. Tarinoita ja leikkejä valitaan sen mukaan, millä toiminnan alueella ryhmässä tarvitaan vahvistamista.

Vuosiluokka 2

• Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota leikkeihin, lauluihin, tarinoihin ja runoihin eläytymiseen, toisten huomioimiseen ja ryhmässä toimimiseen.
• Jatkuvaa palautetta annetaan koko ryhmälle yhteisesti kannustaen.

Vuosiluokka 3

• Kolmannella luokalla arvioidaan oppilaan innostusta ja kiinnostusta ruotsin kieleen ja kielen käyttämiseen, ääntämistä ja rohkeutta käyttää kieltä.
• Huomiota arvioinnissa kiinnitetään myös töihin tarttumiseen, keskittymiseen, pitkäjänteisyyteen ja yhteistyön tekemiseen ryhmässä.
• Oppilaan tunti- ja vihkotyöskentelystä annetaan jatkuvaa palautetta oppitunneilla kannustavasti ja monipuolisesti.

Vuosiluokka 4

• Oppilaalle annetaan jatkuvaa palautetta opiskelusta suullisesti lukuvuoden aikana
• Arviointi on kannustavaa ja se keskittyy oppilaan vahvuuksiin kielen oppijana ja ryhmässä toimijana kokonaisvaltaisesti.
• Oppilaan opiskelumotivaatio ja hyvien opiskelutapojen syntyminen ja ylläpitäminen otetaan huomioon arvioinnissa.

Vuosiluokka 5

• Oppilaan arvioinnissa huomioidaan rohkeus käyttää kieltä ja toimia ryhmässä. Hyvät oppimistavat otetaan myös huomioon arvioinnissa.
• Oppilaan kykyä viestiä monipuolisesti tutuissa tilanteissa sekä taitoa soveltaa oppimaansa tietoa uusissa tilanteissa arvioidaan sekä kirjallisesti että suullisesti.
• Eurooppalainen kielisalkku voidaan ottaa käyttöön arvioinnin osalta.
• Opettajan antama palaute on jatkuvaa sekä kirjallisesti että suullisesti. Lukuvuoden lopussa oppilaat voivat saavat kirjallisen arvioinnin osaamisestaan.

Vuosiluokka 6

• Kuudennella luokalla arvioinnissa huomioidaan oppilaan kykyä käyttää kieltä arkipäivään liittyvissä tilanteissa asianmukaisesti ja itsenäisesti. Arvioitavia kykyjä ovat mm. kohtelias viestintä tervehtiminen,hyvästeleminen, kiittäminen ja luontaisesti reagoiminen keskustelutilanteissa.
• Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan taito opiskella vastuullisesti ja käyttää kieltä rohkeasti eri tilanteissa.
• Oppilas arvioi taitojaan itse lukuvuoden aikana sekä suullisesti että kirjallisesti ja muuttaa arviointinsa perusteella opiskeluaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita.
• Opettaja arvioi oppilaan taidot sanallisesti kuudennen luokan päätteeksi valtakunnallisia hyvän osaamisen kriteerejä hyödyntäen.

Ruotsin kielen A-oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 kannustaa oppilasta kiinnostumaan lähiympäristön, Suomen ja Pohjoismaiden kielellisestä ja kulttuurisesta runsaudesta sekä suomen ja ruotsin asemasta kansalliskielinä	S1	Kielellisen ympäristön hahmottaminen	Oppilas osaa kertoa syitä, miksi Suomessa puhutaan ruotsia ja kuvailla Pohjoismaiden kielellistä moninaisuutta
T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia	S1		Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä	S1	Kielellinen päättely	Oppilas osaa tehdä havaintoja ruotsin kielen ja äidinkielensä tai muun osaamansa kielen rakenteellisista, sanastollisista tai muista eroista ja yhtäläisyyksistä.
T4 ohjata oppilasta löytämään ruotsinkielistä aineistoa	S1	Ruotsin kielen havaitseminen ympäristössä	Oppilas osaa kertoa, missä ruotsin kieltä voi nähdä tai kuulla.
Kielenopiskelutaidot
T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen	S2	Tietoisuus tavoitteista ja toiminta ryhmässä	Oppilas osaa kuvata opiskelun tavoitteita ja osallistuu ryhmän yhteisten tehtävien tekoon.
T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilla, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten	S2	Omien kielenopiskelutavoit- teiden asettaminen ja hyvien opiskelutottumusten löytäminen	Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen, harjoittelee erilaisia tapoja opiskella kieliä käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologiaa, harjaannuttaa ja arvioi taitojaan
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa			Taitotaso A1.3 T7 – T9
T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta	S3	Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa	Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.
T8 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä	S3	Viestintästrategioiden käyttö	Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee vielä usein apukeinoja. Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin, tai muunlaisella minimipalautteella. Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.
T9 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan	S3	Viestinnän kulttuurinen sopivuus	Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä			Taitotaso A1.3
T10 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä	S3	Tekstien tulkintataidot	Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana. Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä			Taitotaso A1.2
T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin	S3	Tekstien tuottamistaidot	Oppilas pystyy kertomaan joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittaa muutaman lyhyen lauseen harjoitelluista aiheista. Oppilas ääntää useimmat harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi. Oppilas hallitsee hyvin suppean perussanaston ja muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen sekä peruskieliopin aineksia.

Vuosiluokka 7

• Seitsemännellä luokalla arvioidaan oppilaan taitoa käyttää kieltä itselle tutuissa tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti, ja kykyä vertailla eri kulttuurien ominaispiirteitä ja etsiä tietoa itsenäisesti eri medioita hyväksikäyttäen.
• Oppilaan kyky hyödyntää vahvuuksiaan kielen oppijana sekä pitkäjänteinen harjoitteleminen ja yhteistyötaidot huomioidaan arvioinnissa.
• Arviointitapoja ovat oppilaan tavoitteellinen itsearviointi, opettajan jatkuva suullinen ja kirjallinen palaute tehdyistä töistä, sekä lukuvuoden lopussa annettava kirjallinen palaute.

Vuosiluokka 8

• Kahdeksannella luokalla arvioidaan oppilaan kykyä etsiä tekstejä, kertoa tekstin ydinkohdat ja tulkita tekstin sisältöä sekä tuottaa tekstiä ruotsiksi.Oppilaan rohkeus käyttää kieltä jokapäiväisissä viestintätilanteissa, taito opiskella pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä ja kyky hyödyntää sujuvasti eri opiskeluvälineitä huomioidaan arvioinnissa.
• Oppilas arvioi omaa oppimistaan lukuvuoden alussa asettamiensa tavoitteiden mukaisesti lukuvuoden aikana. Opettaja arvioi oppilaan etenemistä sekä kirjallisesti että suullisesti lukuvuoden aikana.Myös ryhmä-sekä pariarviointia käytetään yhtenä arviointitapana.
• Lukuvuoden lopussa opettaja arvioi oppilaan työskentelyä päättöarvioinnin kriteereitä soveltaen ja antaen suuntaa yhdeksännellä luokalla tehtävään päättöarviointiin. Oppilas saa kirjallisen arvioinnin.

Vuosiluokka 9

• Yhdeksännen luokan aikana arvioinnin kohteena on oppilaan kielitaito eri aihealueilta monipuolisesti ja laaja-alaisesti katsottuna. Arviointi toteutuu itsearvioinnin, vertaispalautteiden sekä opettajan palautteen avulla.
• Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan taitoon käyttää ruotsia ennakkoluulottomasti ja luovasti sekä hänen kykyynsä ymmärtää pääasiat normaalitempoisesta puheesta itselleen tutuissa sekä uusissa, harjoitelluissa aihealueissa.
• Oppilaan yleisten fraasien ja idiomien, ääntämisen sekä arkipäivän sanaston tuntemus arvioidaan sekä suullisesti että kirjallisesti.
• Arviointiin vaikuttaa myös oppilaan kieltä sekä kyky kompensoida kielitaitoaan kierto- ja täyteilmaisuilla.
• Yhdeksännen luokan lopussa arvioidaan opiskelijan ruotsin kielen taitoja laaja-alaisesti suhteessa eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Valtakunnallista kielikoetta voidaan käyttää yhtenä osaamisen osoittajana.

Ruotsin kielen A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Arvosanan kahdeksan osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 edistää oppilaan taitoa pohtia ruotsin kansalliskielen asemaan liittyviä ilmiöitä sekä antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurienvälistä toimintakykyään	S1	Kieli- ja kulttuuriympäristön ja kielen merkityksen hahmottaminen	Oppilas osaa kuvailla ruotsin kielen asemaa Suomessa ja Pohjoismaissa ja maailman kielten joukossa ja pohtia kielen merkitystä yksilölle.
T2 kannustaa oppilasta löytämään kiinnostavia ruotsinkielisiä toimintaympäristöjä, jotka laajentavat oppilaan maailmankuvaa	S1	Maailmankansalaisen taitojen kehittyminen ruotsin taitoa hyödyntämällä	Oppilas osaa tehdä havaintoja mahdollisuuksista oppia ruotsinkielisissä toimintaympäristöissä.
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena	S1	Kielellinen päättely	Oppilas osaa tehdä havaintojensa perusteella johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa johtopäätöksiään sekä verrata sitä, miten sama asia ilmaistaan jossakin muussa kielessä. Oppilas tuntee ruotsin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä.
Kielenopiskelutaidot
T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen	S2	Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö	Oppilas osaa asettaa omia kielenopiskelutavoitteitaan ja arvioida opiskelutapojaan. Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteessa toisia kannustaen
T5 tukea oppilaan itsenäisyyttä ja taitoa soveltaa luovasti kielitaitoaan sekä kehittää elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksia	S2	Elinikäisen kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen	Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää ruotsin taitoaan myös koulun ulkopuolella ja osaa pohtia, miten hän voi käyttää taitoaan koulun päätyttyä.
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuoro-vaikutuksessa			Taitotaso A2.2 T6 – T8
T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti	S3	Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa	Oppilas selviää kohtalaisesti monenlaisista jokapäiväisistä viestintätilanteista. Oppilas pystyy enenevässä määrin olemaan aloitteellinen viestintätilanteessa.
T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota	S3	Viestintästrategioiden käyttö	Oppilas osallistuu enenevässä määrin viestintään käyttäen käyttää tarvittaessa vakiosanontoja pyytäessään tarkennusta avainsanoista. Oppilas joutuu pyytämään toistoa tai selvennystä silloin tällöin ja käyttää esim. lähikäsitettä tai yleisempää käsitettä, kun ei tiedä täsmällistä (koira/eläin tai talo/mökki)
T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuurisesti sopivaan kielenkäyttöön viestinnässä, johon liittyy mielipiteiden ja asenteiden esiin tuomista	S3	Viestinnän kulttuurinen sopivuus	Oppilas osaa käyttää kieltä yksinkertaisella tavalla kaikkein keskeisimpiin tarkoituksiin, kuten tiedonvaihtoon sekä mielipiteiden ja asenteiden asianmukaiseen ilmaisemiseen. Oppilas pystyy keskustelemaan kohteliaasti käyttäen tavanomaisia ilmauksia ja perustason viestintärutiineja.
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä			Taitotaso A2.2
T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä	S3	Tekstien tulkintataidot	Oppilas pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia, tunnistaa usein ympärillään käytävän keskustelun aiheen, ymmärtää pääasiat tuttua sanastoa sisältävästä yleiskielisestä tekstistä tai hitaasta puheesta. Oppilas osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä asiayhteydestä.
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä			Taitotaso A2.1
T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen ja kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin	S3	Tekstien tuottamistaidot	Oppilas pystyy kertomaan jokapäiväisistä ja konkreettisista sekä itselleen tärkeistä asioista käyttäen yksinkertaisia lauseita ja konkreettista sanastoa. Oppilas osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita. Oppilas osaa soveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

Laaja-alainen osaaminen

Vuosiluokka 1

• Opetus on konkreettista, oppilaan lähipiiriin liittyvää harjoittelua ryhmässä yhdessä ääntäen opettajan mallin mukaan. (L2)
• Elävästi kerrotut, kuvilla ja esittämisellä havainnollistetut opetuskuvat ovat tärkeä osa ruotsin kielen oppimista. (L2)
• Moraalin ja luovuuden kehittymiseksi alkuopetusikäisen annetaan elää mielikuvitusta rikastavaa, satujen ja leikin täyttämää lapsuuden maailmaa (L1).
• Harjoitellaan sosiaalisuutta ja toisen huomioon ottamista kaikessa viestinnässä (L5).
• Oppilas on osallisena ruotsin tunneilla yhtenä ryhmän täysivaltaisena jäsenenä. Erityistä huomiota kiinnitetään suvaitsevaan ilmapiiriin ja jokaisen yhtäläiseen oikeuteen saada äänensä kuuluviin (L7).

Vuosiluokka 2

• Vuorovaikutustaitoja kehitetään harjoittelemalla puheenvuoron pyytämistä ja odottamista sekä sitä, että on epäkohteliasta puhua toisen puheen päälle (L2).
• Opetus on taiteellista: opetussisällöt muutetaan eläviksi mielikuviksi, suositaan vertauskuvia, joilla lapsen omaa mielikuvitusta aktivoidaan (L2).
• Harjoitellaan toisen auttamista ja tukemista erilaisissa viestintätilanteissa (L5).
• Harjoitellaan yhteisten sääntöjen laatimista ja sääntöjen noudattamista (L7).

Vuosiluokka 3

• Loogista päättelyä aletaan vähitellen harjoitella ja toden sekä kuvitellun raja selkiytyy. (L1)
• Edelleen konkreettinen ja havainnollistava opetus on keskeisellä sijalla kaikessa harjoittelussa. (L1)
• Harjoitellaan kykyä arvioida omia suorituksia suhteessa aikaisempiin suorituksiin. (L1)
• Sosiaalisia taitoja harjoitellaan esimerkiksi draaman keinoin (L2).
• Tutustutaan entisajan viestintään ja teknologioihin (L5).
• Kiinnostus eri ammatteja ja työn tekemistä kohtaan herätetään tutustumalla kohdekielellä ammatteihin leikkimielisesti. Vihkotyöskentelyn avulla harjoitellaan itsenäisten kuvien ja sanastojen suunnittelua ja toteutusta (L6).
• Vaalitaan oppilaiden kiinnostusta toisten työtä ja työn tuloksia kohtaan (L7).

Vuosiluokka 4

• Opettajan tehtävänä on luoda sellainen ilmapiiri, joka mahdollistaa todellisen dialogin käsiteltävästä aihepiiristä, jokainen oppilas saa kokemuksen kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta täysin omana itsenään (L2).
• Keskitytään sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittämiseen yhteistoimintakyvyn, neuvottelutaitojen, luovuuden, esiintymistaidon, avoimuuden, viestintätaitojen, sosiaalisen havaitsemisen, sosiaalisen herkkyyden sekä empatian kehittämisen avulla (L2).
• Oppiminen on opiskelijalähtöistä ja vastavuoroista, oppilaat saavat vaikuttaa oppisisältöihin ja niiden käsittelemistapaan (L1).

Vuosiluokka 5

• Oppilas voi vaikuttaa käsiteltävien dialogien aihepiireihin ja sisältöihin, ilmaista omia näkemyksiään ja suunnitella omaa työskentelyään pitkäjänteisesti (L7)
• Monilukutaitoa harjoitellaan viestien ymmärtämisessä ja tuottamisessa, tiedon hakemisessa ja esittämisessä jne. (L4)
• Oppilas ilmaisee omia näkemyksiään rakentavasti, harjoittelee yhteistyötaitoja monipuolisesti pienemmissä ja isommissa ryhmissä. (L7)

Vuosiluokka 6

• Pienimuotoiset esitykset ja ryhmätyöt kannustavat oppilasta kokeilemaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan projektin ryhmässä. Työn loppuun saattamisen ja vastavuoroisuuden tärkeys korostuu (L6).
• Oppimateriaalina hyödynnetään erilaisia tekstejä ja lukemistoja (L4).
• Ihmisten erilaisuuden sekä elämäkertojen käsittelyssä kiinnitetään huomiota suvaitsevaisuuteen ja siihen, että jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ympäristöönsä (L3).
• Oppimateriaalina hyödynnetään monimuotoisia tekstejä, kuten elämäkertoja (L4).
• Oppimateriaalin jäsentäminen, uusien ratkaisujen löytäminen ja yhteistyötaidot korostuvat kuudennella luokalla (L6). Vuosiluokka 7
  • Oppilas kokeilee erilaisia työskentelyvaihtoehtoja (vihkotyö, projektit, pienimuotoiset esitykset jne.) ja työskentelee pitkäjänteisesti omien tekstien ja aihepiirien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään ajankäyttöön, täsmällisyyteen, työskentelyn siisteyteen ja oma-aloitteisuuteen (L6).
  • Oppilaat oppivat arvioimaan hankkimaansa tietoa ja jäsentämään sekä muokkaamaan sitä (L4).
  • Harjoitellaan lyhyiden tekstien tuottamista ja tiedon hakua myös sähköisesti (L5).
  • Matkustamisen ja liikkumisen aihepiirien käsittelemisen yhteydessä kiinnitetään huomiota turvallisuuteen ja teknologian hyödyntämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (L3).
  • Oppilas omaksuu kriittistä ja eettistä ajattelua vertailemalla eri kulttuureja, tarkastelemalla erilaisia toimintatapoja eri ympäristöissä (L4). Oppimateriaalina hyödynnetään monimuotoisia tekstejä, kuten nuoria kiinnostavia lehtiartikkeleita, laulujen sanoituksia, kyselyitä ja testejä (L4).
  • Oppilas oppii kehittämään kuluttajataitojaan (kohtuullisuutta, jakamista ja säästäväisyyttä) sekä huolehtimaan taloudestaan (L3).
  Vuosiluokka 8
  • Terveellisten elämäntapojen ja terveyden aihepiireihin liittyvien asiakokonaisuuksien käsittelemisessä pyritään siihen, että oman aktiivisuuden kautta löytyy tie kestävään ja turvalliseen elämäntapaan (L3).
  • Harjoitellaan mediakriittisyyttä: Miten mainokset vaikuttavat, miten ympäristön painostus voi vaikuttaa omiin ratkaisuihin jne. (L5)
  • Oppilasta tuetaan löytämään perusteet omalle toiminnalle keskustelujen kautta. Projektityöt ja omien työskentelyprosessien seuraaminen sekä muokkaaminen tukevat tätä (L1).
  • Pidetään yhteyttä kansainvälisesti myös sähköisin apuvälinein (L5).
  • Oppilas löytää oppisisältöjen ja oman kokemusmaailmansa välille merkityksellisen yhteyden keskustelemalla kokemuksistaan muiden kanssa (L1).
  • Oppilas oppii tarkastelemaan itseään ja omia oppimistaitojaan kriittisesti sekä kehittämään omaa toimintaansa luovasti ja ennakkoluulottomasti (L4).
  • Oppilas suunnittelee itse oman ajankäyttönsä ja työtehtävänsä, asettaa oppimiselleen tavoitteet ja arvioi suoritustaan suhteessa tavoitteisiin (L6).
  • Korostetaan oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa (L7).
  Vuosiluokka 9
  • Oppilasta ohjataan tekemään kestävän tulevaisuuden edellyttämiä valintoja (L7).
  • Kommunikaatiolla, näkemysten vaihtamisella, vuoropuhelulla ja väittelyllä on oma paikkansa oppitunneilla (L2)
  • Oppilas osaa valita itselleen sopivan työskentelytavan asiayhteyden mukaan (vihko, portfolio, kuva, esitys tms.) ja arvioida työskentelyn onnistumista (L7).
  • Oppilas oppii suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan joustavasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa (L6), hän osaa ratkaista ristiriitoja joustavasti ja ennakkoluulottomasti sekä tarkastella asioita kriittisesti (L7).
  • Oppimateriaalina hyödynnetään monimuotoisia tekstejä, kuten novelleja, runoja ja aforismeja (L4).
  • Harjoitellaan sosiaalisen median käyttöä, esim. asiantuntijoita haastatellaan ruotsiksi, katsotaan lyhytfilmejä ja kommentoidaan niitä, kuvataan eri kielenkäyttötilanteita ja analysoidaan niitä jne. (L5).
  • Oppilaan oppiminen perustuu hänen omiin laaja-alaisiin havaintoihin konkreettisista viestintätilanteista, hän on tietoinen itsestään ruotsin kielen käyttäjänä ja hän tiedostaa, mihin hänen käsityksensä, näkemyksensä ja tunteensa pohjautuvat (L1).
  • Oppilas osaa toimia kulttuurisesti moninaisessa maailmassa sekä perinteisesti että monimediaa hyödyntäen itsenäisesti (L4)
  • Oppimateriaalina hyödynnetään monimuotoisia tekstejä, kuten nettimateriaalia, kirjoja, tutkielmia yms. oppilasta kiinnostavia aihepiirejä (L4).
  • Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään johdonmukaisesti ja monipuolisesti hyväksi kaikessa ruotsin kielen opiskelussa. (L5).
  • Oppilas tunnistaa kiinnostuksen kohteensa ja osaa tehdä valintoja perustellusti (L6) sekä tunnistaa omien valintojen vaikutuksia omaan ja lähiympäristönsä elämään (L7).
  • Oppilas osaa arvioida laajempia yhteiskunnallisia kokonaisuuksia. Hän edistää omalta osaltaan kestävän tulevaisuuden rakentamista. (L7).

^[1] Pelkällä koodilla kirjoitettu teksti viittaa tässä ja tästä eteenpäin perusteiden samaan koodiin.

^[2] Kursiivilla kirjoitettu teksti tarkoittaa tässä ja tästä eteenpäin opetussuunnitelmarunkoon muotoiltua perusteiden tavoitekuvauksen täydennystä.