Oppiaineen tehtävä

Yleisesti

Historian opetuksen tehtävänä on auttaa ymmärtämään itseä ja maailmaa. Kyse on oppilaiden historiataitojen, historiatietoisuuden ja kulttuurien tuntemuksen kehittämisestä. Historian opetuksella kehitetään eettistä ja itsenäistä ajattelua, mutta myös tuodaan mielekkyyden kokemuksia. Menneisyyden ja nykyhetken ymmärtämisen, yleissivistyksen ja itseymmärryksen kehittymisen lisäksi historia on myös eräänlaista arvo- ja elämäntaito-oppia. Kiinnostuksen herättämisellä ihmiskunnan kehitystä kohtaan voidaan edesauttaa kiinnostusta ylipäätään inhimillisyyttä kohtaan.

Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Historialla tuetaan oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistetään heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin ja tiedon kriittiseen käsittelyyn. Opetuksessa menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan aineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 4-6

Historian opetuksen tehtävänä on tuoda oppilaille elävästi kunkin aikakauden tunnelma. Opetuksessa pyritään kuvaamaan minkälaista oli elää kyseisenä aikakautena. Opetuksen tehtävänä on myös perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin. Historian opetuksella herätetään oppilaiden kiinnostus mennyttä aikaa, ihmisen toimintaa, sen merkitystä ja ymmärtämistä kohtaan.

Vuosiluokilla 7-9

Historian opetuksen tehtävänä on osoittaa, miten ideaalit ja ihanteet ovat motivoineet menneisyydessä ja herättää nuoret ymmärtämään heidän omaa historiallista potentiaaliaan. Opetus syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta, tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. 7. - 8. luokilla tavoitteena on ymmärtää historiallisten tapahtumien kulkua. 9. luokalla on tarkoitus oppia ymmärtämään maailman tapahtumien taustalla olevia historiallisia syy-seuraussuhteita ja aatteita^[1].

Historian opetuksen tavoitteet

Vuosiluokka 4

Historian opetus lähtee oppilaan lähiympäristöstä. Aluksi tutustutaan oman perheen ja suvun menneisyyteen. Ympäristöoppiin sisältyvällä neljännen luokan kotiseutujaksolla perehdytään historiallisen tiedon luonteeseen oman paikkakunnan ja lähialueen menneisyyden avulla.

Vuosiluokka 5

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 Ohjataan oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 Autetaan oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä

T5 Ohjataan oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja

T8 Harjaannutetaan oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa

Vuosiluokka 6

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 Johdatetaan oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

T3 Ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T6 Johdatetaan oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille

T7 Autetaan oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai taustayhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.

Historiallisen tiedon käyttäminen

T9 Ohjataan oppilasta esittämään historiallisille muutoksille syitä

T10 Ohjataan oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

T11 Ohjataan oppilasta selittämään ihmisen toimintaa

Vuosiluokka 7

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 Vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena (S1-S6, L1-L7)

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä hahmottaa historiallista aikaa ja siihen liittyviä historiallisia käsitteitä (s1-s6, L1-L3)

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa (s1-s6, L1-L4, L6, L7)

Historiallisen tiedon käyttäminen

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen (s1-s6, L1, L2, L4)

Vuosiluokka 8

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta (s1-s6, L1-L6)

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin (s1-s6, L1, L2, L4)

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

Vuosiluokka 9

Historiallisen tiedon käyttäminen

T9 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja ymmärtämään ihmisen tarkoitusperiä.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta.

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

tulkita uuden ajan suuria sosiaalisia ja poliittisia ideaaleja kuten vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, liberalismia, demokratiaa ja sosialismia (Schmelzer)

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet

Vuosiluokka 1

Steinerkouluissa historian opetusta tukevaa aineistoa käsitellään jo ennen varsinaisen historian opetuksen alkua lukuisissa eri aineissa. Ehkä suorimmin historiaan liittyvää muuta opetusaineistoa on alaluokkien kertomusaineisto. Kertomusaineistolla tarkoitetaan jakso-opetuksen lisäksi kerrottavaa, muusta sisällöstä riippumatonta keskeistä tarina-aineistoa.

Ensimmäisellä luokalla kertomusaineistona ovat kansansadut eri puolilta maailmaa. Historiaa myyttien muodossa lähestyvät tarinat antavat lapselle elämyksen entisaikojen ihmisten tavasta kokea maailmaa. Samalla kertomukset tekevät tutuksi vanhojen kulttuurien sosiaalisia suhteita (kuninkaat, kuningattaret, talonpojat jne.).

Vuosiluokka 2

1. luokan keskeistä kertomusaineistoa ovat eläinsadut ja legendat. Eläinsadut kuvaavat ihmisen erilaisia piirteitä ja ominaisuuksia, joita lapset voivat tunnistaa myös itsessään. Legendat puolestaan antavat toivoa ihmisen mahdollisuuksista moraaliseen kasvuun. Ne ovat myös monesti luonteeltaan osin historiallisia, kuten legenda Franciscus Assisilaisesta.

Vuosiluokka 3

Kolmannella luokalla on talonpoikais- ja vanhojen ammattien jakso, jonka kautta oppilas saa itse tekemällä ja osallistumalla ymmärryksen aikakauden elämäntavasta ja työmenetelmistä. He oppivat perinteisistä taloudellisten suhteiden muodoista oppiessaan maanviljelystä, kalastuksesta, metsätaloudesta, talonrakennuksesta ja perinteisistä vanhoista ammateista, kuten esim. seppä, kirvesmies ja maanviljelijä.

Samalla tutustutaan oman maan rakennuskulttuuriin, maisemaan ja esineistöön. Menneisyyttä voidaan peilata nykyajan työtapoihin.

Vuosiluokka 4

Ympäristöoppiin sisältyvällä kotiseudun historian jaksolla tutustutaan lähiympäristön historialliseen ja maantieteelliseen kehitykseen. Näin lapsi eläytyy tilan ja ajan käsitteisiin omakohtaisen kokemuksen kautta. Jaksolla pyritään myös vierailemaan useissa historiallisissa kohteissa.

Kertomusaineistoa ovat myös pohjoismainen mytologia, erityisesti Kalevala. Omaan kansanrunouteen tutustutaan toisaalta yleissivistyksen takia, toisaalta se tukee ja syventää kotiseutuhistorian opetusta. Oman kielen syntyyn tutustuminen vahvistaa myös lapsen identiteettiä. Kalevalan rinnalle voidaan ottaa samantyyppisiä sisältöjä esimerkiksi Edda-runoelman kautta.

Vuosiluokka 5

Laajennetaan 4. luokan kotiseudun historian jaksolla alkanutta perehtymistä esihistoriallisen ajan ihmisen elämään pienissä ryhmissä ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn. (S1)

Viidennellä luokalla historiassa käsitellään muinaiset korkeakulttuurit. Muinaisen Egyptin lisäksi voidaan käsitellä esimerkiksi Intia, Persia, Mesopotamia, Kiina ja Keski- ja Etelä-Amerikka. (S2)

Antiikin Kreikan historia käsitellään perusteellisesti varhaisista myyteistä

aina Aleksanteri Suuren ja hellenismin aikaan saakka. Kiinnetään huomiota alkeellisen demokratian kehittymiseen. Jotta lapsi kykenisi elämyksellisesti samaistumaan antiikin kreikkalaiseen, käsitellään historiallisten tapahtumien ja henkilöiden ohella esimerkiksi tapoja, ruokaa ja vaatteita. Historian opetusta syvennetään usein konkreettisella toiminnalla, kuten pitämällä Olympialaiset liikuntatunnilla tai tekemällä kreikkalainen näytelmä. Oppilaat tutustuvat usein myös kreikan kieleen ja kirjoitukseen. Maailmanhistorian taustaksi kerrotaan jo etukäteen niin kreikkalaista mytologiaa kuin tarinoita muinaisista kulttuureistakin. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.(S2)

Vuosiluokka 6

Eläytyminen ihmisiin ja elämään antiikin Roomassa. Roomalaisen kulttuurin järjestelmällisyys tukee esimurrosikäisen oppilaan tarvetta kokea maailman lainalaisuus ja selkeys (esimerkiksi lainsäädäntö, tiet, akveduktit). Keskeisiä teemoja ovat muun muassa Rooman varhainen historia, kuten legenda Romuluksesta ja Remuksesta, patriisit ja plebeijit, taistelu Rooman ja Karthagon välillä, varhainen kristillisyys ja kansainvaellukset. Voidaan myös latinan kieleen. Oppilaat voivat esimerkiksi muovailla ryhmätöinä savesta antiikin ajan akvedukteja eli vesijohtoja. (S2)

Toisen suuren historian kokonaisuuden muodostaa keskiaika. Tutustutaan arabialaiseen maailmaan (Muhammed ja islam), Kaarle Suureen ja karolingiseen renessanssiin, viikinkeihin, ristiretkiin, ritareihin, läänityslaitokseen ja feodaalijärjestelmään sekä kaupunkien syntyyn. Käsitellään myös Suomen liittäminen osaksi Ruotsia. Historian opetuksen tueksi kerrotaan tarinoita esimerkiksi Arthur-kuninkaasta, pyöreän pöydän ritareista ja munkkikunnista. Tapahtumien kautta tehdään ymmärrettäväksi keskiaikaista maailmankuvaa sekä idän ja lännen kulttuurisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. (S3)

Kuudennen luokan historian opetus päätetään keskiajan lopun ja uuden ajan murrosvaiheen käsittelyyn. Tarkastelun kohteena ovat Pohjois-Italian ensimmäiset humanistit ja renessanssin alku. Käsitellään myös keksinnöt, kuten Gutenberg ja kirjapainotaito, sekä varhainen kapitalismi. (S4)

Suomen historiaa käsitellään osana Ruotsin suurvalta-aikaa.(S5)

Vuosiluokka 7

Pohjustetaan teollisen yhteiskunnan syntyä tarkastelemalla renessanssiaikaa ja löytöretkiä sekä sitä miten löytöretket muuttivat eurooppalaista yhteiskuntaa ja taloutta. Maailmankuvan muutoksen ja ihmisen ajattelun kehityksen ymmärtämiseksi laajennetaan uuden ajan alun tapahtuminen ja kehityksen tarkastelua. (S1, S2)

• Keskeistä seitsemännen luokan historian aineistoa ovat uuden ajan murroksesta lähtenyt kehitys henkilö- ja kulttuurihistoriaan painottuen. Euroopan ohella tutustutaan myös muiden maanosien historiaan. Löytöretket johdattelevat Euroopan ulkopuolisen historian tarkasteluun. Käsitellään renessanssin muuntuminen barokiksi ja itsevaltiuden aika (Ludvig XIV ja Versailles, merkantilismi). Tunneilla käsitellään myös reformaatio ja luonnontieteiden murros.
• Suomen historiassa käsitellään elämää Ruotsin valtakunnan osana ja suomalaisen kulttuurin muotoutumista.
• Merkittävien henkilöiden elämäkertoja riittää kertomusaineistoksi jo varsinaista jaksoa edeltävälle ajallekin. Löytöretkeilijöiden lisäksi keskeisiä henkilöitä olivat esimerkiksi Jeanne d’Arc, Leonardo da Vinci, Michelangelo, Rafaello, Luther, Wyckliff, Huss, Kopernikus, Brahe, Kepler, Galilei, Kustaa Vaasa ja de Medicin pankkiirisuku. Elämäkerrat voivat antaa murrosikäisille samastumiskohteita, jotka saattavat auttaa omissa elämänkysymyksissä ja ongelmissa.
• Seitsemännellä luokalla nuoren itsenäinen käsitteellinen ajattelu herää uudella tavalla ja lapsuuden auktoriteeteista irrottautuminen voimistuu. Käsiteltävä uuden ajan alun ajanjakso sisältää juuri samoja teemoja.

Vuosiluokka 8

1. luokalla käsitellään ajanjakso 1700-luvulta vuoteen 1900 edelleen henkilö- ja kulttuurihistoriaa painottaen. Perusteellisen tarkastelun kohteena ovat Ranskan suuri vallankumous, Napoleon, Venäjän historia sekä esiteollinen maailma ja teollinen vallankumous. Erityisesti perehdytään teollisuusyhteiskunnan syntyyn ja kehitykseen sekä siihen, miten teollistuminen on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa. (S1, S2)

Opetuksessa havainnollistetaan esimerkiksi höyrykoneen, kutomakoneen ja muiden keksintöjen mullistavaa vaikutusta ihmisten elämään, erityisesti työväestön asemaan. Luodaan yhteyksiä nykyaikaan esimerkiksi elämäkertojen näkökulmasta. Käsiteltäviä elämäkertoja voisivat olla esimerkiksi Edison, Watt, Curie, Daimler, Benz, Diesel, Ford ja Pasteur (Lindenbergh 1989). Historiasta tuodaan oppilaalle hänen omaa ajattelua eteenpäin vieviä ideaaleja ja näköaloja.(S1)

Elämäkerrat luovat myös taustaa historiallisten tapahtumien yleiskuvan hahmottamiselle. Elämäkertojen kautta voidaan käsitellä myös 1900-lukua: esimerkiksi Mahatma Gandhi ja kolonialismi, Lenin ja Venäjän vallankumous, Anne Frank ja juutalaisvainot, Jacques Lusseyran ja toinen maailmansota tai Martin Luther King ja ihmisoikeusliike. Elämäkertojen avulla konkretisoituvat myös yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet: yksilö voi tehdä elämässään tärkeitä asioita. Oppilas myös ymmärtää, että yksikin ihminen voi oikeasti vaikuttaa kehitykseen ja tehdä tärkeitä asioita elämässään. Nykyhistorian sotien ja muiden synkkien tapahtumien keskellä nuori tarvitsee myös uskoa tulevaisuuteen. Oppilaille pyritään välittämään tunne siitä, että ihmisenä oleminen merkitsee kehittymistä. (S2, S4)

Suomen historiassa keskitytään autonomian aikaan. Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla. (S3)

Vuosiluokka 9

Yhdeksännen luokan historian keskiössä ovat ajatukset tekojen taustalla. Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan. (S2)

Historiassa voidaan tehdä lyhyt uuden ajan historian kokonaiskuvaa hahmottava katsaus. Kahdeksannella luokalla korostuivat yksilöiden kokemukset ja yhdeksännellä luokalla taas ideat ja aatteet, jotka motivoivat yksilöitä. Valmiiden kertomusten sijaan vedotaan oppilaiden omaan arvostelukykyyn ja korostetaan myös historioitsijan kyseenalaistavaa roolia. Aineistoa ei esitetä vain tosiasiana, vaan lähteenä, joka vaatii tulkintaa. (S2)

Yhdeksännellä luokalla korostuvat erityisesti 1800-luvun uudet aatteet nationalismi, konservatismi, liberalismi ja sosialismi, imperialismin aika, maailmansotaan johtanut kehitys, maailmansodat ja maailmansotien välinen aika, kylmä sota ja sodista selviytyminen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen. (S2,S4,S6)

Käsitellään myös Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan integraatiokehitys. Opetuksessa keskitytään tapahtumien syiden ja vaikutusten ymmärtämiseen.

Suomen historiassa painotetaan itsenäisyyden aikaa sekä ulko- ja sisäpolitiikan että talouden näkökulmasta. Käsitellään esimerkiksi sisällissotaa, demokratian haasteita, Suomea toisessa maailmansodassa. Lisäksi keskeistä on hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.(S3,S5)

Toisella yhdeksännen luokan historian jaksolla tarkastelun lähtökohtana on yleinen historia ja toisella Suomen historia. Lisäksi steinerkouluissa toteutetaan usein taidehistoriasta oma erillinen jaksonsa, joka voidaan pitää esimerkiksi kuvataidetuntien puitteissa.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

Vuosiluokilla 3-6

Alaluokkien historian opetus vetoaa tunteisiin. Opetus on ikävaiheen mukaisesti mahdollisimman toiminnallista ja havainnollista. Historiaa konkretisoidaan myös integroimalla sitä eri oppiaineisiin, kuten esimerkiksi liikuntaan, kuvataiteeseen ja kielten opiskeluun.

Historiassa sovelletaan opetusmenetelmiä ja työtapoja, jotka tuovat aikakaudet vahvasti elämyksellisesti koettaviksi. Opetus koostuu kertomuksista ja kuvauksista eri aikakausilta. Aiheita työstetään myös taiteen, kuten draaman, musiikin, leikin, maalauksen ja muovailun keinoin. Oppilaat laulavat sekä lausuvat runoja ja tekstejä eri aikakausilta. Luokkaan pyritään luomaan oikeanlainen tunnelma, aikakauden atmosfääri.

Tarkoituksena on välittää oppilaille mahdollisimman konkreettisia ja ikäkauteen sopivia mielikuvia.

Oppilaille pyritään välittämään oppilaille näkemys ihmisen kulttuurikehityksestä, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen elämän muotoutumisesta ja talouselämän vaikutuksista tapahtumiin sekä kehittää oppilaiden aikakäsitystä.

Kuudennella luokalla historian opiskelussa hankitaan ja käytetään historiallista tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa. Harjoitellaan myös historian tekstien lukutaitoa, lähteiden tutkimista ja tulkintojen tekemistä.

Vuosiluokilla 7-9

Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.

Harjoitellaan esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Harjoitellaan omien tulkintojen tekemistä ja eriävien tulkintojen arvioimista.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa

Vuosiluokilla 3-6

Historianopetuksessa oppilaita ohjataan ikäkauteen soveltuvalla tavalla tutkivaan opiskelutapaan ja heitä rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Huomioidaan oppilaiden erilaiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen taidot ja tarvittaessa ohjataan omien tekstien muotoilemisessa ja kannustetaan edistyneempiä oppilaita tuottamaan itsenäisesti aiheeseen liittyvää materiaalia. Kannustetaan oppilaita työskentelemään erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa vastuullisesti.

Vuosiluokilla 7-9

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä. Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa

Vuosiluokka 5

Historian opetuksessa oppimisen arvioinnilla kannustetaan ja johdatellaan oppilaan kiinnostusta historian aikakausiin ja ylipäänsä historiaa kohtaan. Rohkaistaan oppilasta tutkimaan ja perehtymään historiallisiin ilmiöihin laajemmin. Arvioinnissa huomioidaan monipuoliset kirjallisen (esim. vihkotyö) ja suullisen (esim. esitelmät, tuntiaktiivisuus) tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijaan huomio on historiallisen ajattelun kehittymisessä.

Vuosiluokka 6

• Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.
• Historian sanallista arviota antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Historian arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena	S1-S5		Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä	S1-S5	Historian tietolähteiden tunnistaminen	Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden	S1-S5	Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen	Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä	S1-S5	Kronologian ymmärrys	Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä.
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja	S1-S5	Historiallinen empatia	Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja.
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille	S1-S5	Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa	Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.
T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille	S1-S5	Muutoksen hahmottaminen	Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.
T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa	S1-S5	Jatkuvuuden tunnistaminen	Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.
Historiallisen tiedon käyttäminen
T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä	S1-S5	Syy- ja seuraus-suhteen kuvaileminen	Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissään joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä	S1-S5	Tulkintojen selittäminen	Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.
T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa	S1–S5	Ihmisen toiminnan selittäminen	Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.

Vuosiluokka 7

• Seitsemänneltä luokalta lähtien historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Oppimista ei arvioida sisältöjen muistamisen perusteella, vaan huomiota kiinnitetään tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Vuosiluokka 8

• sama kuin 7. luokassa

Vuosiluokka 9

• Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Historian opetuksen tavoitteena on	Sisäl­tö­alu­eet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena	S1–S6		Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta	S1–S6	Historiatiedon hankkiminen	Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin	S1–S6	Lähteiden tulkitseminen	Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä	S1–S6	Kronologian ymmärtäminen	Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa	S1–S6	Historiallinen empatia	Oppilas pystyy asettautumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille	S1–S6	Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa	Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta	S1–S6	Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen	Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään.
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen	S1–S6	Historian tulkitseminen	Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä	S1–S6	Ihmisen toiminnan selittäminen	Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta	S1–S6	Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen	Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta	S1–S6	Historiatiedon tuottaminen	Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla	S1–S6	Historiatietoisuus	Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja

Laaja-alainen osaaminen

Vuosiluokka 4

• L1, L2 Tutustutaan lähiseudun kohteisiin tekemällä retkiä
• L3 Käytetään eri liikennevälineitä
• L5 Etsitään kohteita ja kuvataan ja piirretään niitä

Vuosiluokka 5

• L5 ,Tieto- ja viestintäteknologiaan hyödynnetään harkitusti silloin kun se toiminnallistaa oppimista ja lisää oppilaiden yhteistyötä.

Vuosiluokka 6

• L1, L2, L5 Hankitaan ja käytetään historiallista tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä, myös tieto ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Tutustutaan roomalaiseen- sekä keskiajan kulttuuriin.

Vuosiluokka 7

• L4 Historiallisten dokumenttien tulkinta eri aikakonteksteissa ja tietolähteenä
• L5 Ryhmätöiden ja esitelmien teon yhteydessä harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologista osaamista

Vuosiluokka 8

• L7 Teollistumisen käsittelyn yhteydessä peilataan kestävän tulevaisuuden rakentamista. Elämäkertojen kautta käsitellään yksilön osallistumista, vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia.
• L6 Talouden ja teollistumisen esimerkkien kautta yrittäjyyden näkökulmia
• L4 Historiallisten dokumenttien tulkinta eri aikakonteksteissa ja tietolähteenä
• L5 Ryhmätöiden ja esitelmien teon yhteydessä harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologista osaamista

Vuosiluokka 9

• L6 Historiataitojen ja sivistyksen merkitys oman maailmankuvan rakentumisessa oman opiskelun ja työelämän näkökulmasta.
• L4 Historiallisten dokumenttien tulkinta eri aikakonteksteissa ja tietolähteenä; taideteosten tulkinta oma aikakautensa ilmentäjinä
• L5 Ryhmätöiden ja esitelmien teon yhteydessä harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologista osaamista

^[1] (Rawsonin & Richterin, 2004)