9. Yhteiset säännöt ja sopimukset – yhteiskuntaetiikkaa
Tiivistelmä
- Yhteiset säännöt ja lait ovat suuntaviivoja yhteiselle elämällemme.
- Valtio voi rangaista rikoksista käyttämällä pakkovaltaan kuuluvia rangaistuksia kuten sakkoja ja vankilatuomioita.
- Kuolemanrangaistus on yhä voimassa lähes puolessa maailman maista.
Peli ilman sääntöjä
Kuvittele, että olet lähtenyt ystäväsi seuraksi katsomaan jalkapalloa.
Pelaajat saapuvat kentälle ja vihellys kajahtaa. Huomaat nopeasti, ettei peli sujukaan kuten oletit. Pelaajat juoksevat hallitsemattomasti pitkin kenttää, ja palloa potkitaan sivurajoista piittaamatta.
Yhteiset säännöt
Ihminen on yhtä aikaa sekä yksilö että osa yhteisöä, kuten perhe- tai työyhteisöä. Pyrimme toisaalta saavuttamaan omia päämääriämme, toisaalta ajamme myös yhteisiä etuja. Yhteiset säännöt ovat tärkeitä, sillä jokaisella on yksilönä erilaisia tarpeita ja tavoitteita sekä erilaisia tapoja reagoida ja toimia. Yhteisillä säännöillä voidaan ohjata toimintaa yleisesti hyväksyttyyn suuntaan.
Säännöt ovat kuin suuntaviivoja. Perheessä nämä suuntaviivat ovat vanhempien määrittelemät. Kotiintuloajat, kotitöiden jakaminen ja fiksu käyttäytyminen vanhempia ja sisaruksia kohtaan luovat miellyttävän kodin ja turvallisen ilmapiirin. Työyhteisössä noudatettavista säännöistä voidaan päättää monella tavoin, esimerkiksi esimies ja työyhteisö yhdessä. Vauhdikkaissa joukkuepeleissä lajin säännöt ja harjoitusten toimintatavat takaavat pelaajien turvallisuutta ja sujuvaa yhteistoimintaa.
Suomalaista yhteiskuntaa leimaa lakien tarkkuus ja niiden noudattamisen korostaminen. Lakia ja sääntöjä on toki hyvä noudattaa. Silloin toimimme yhteisesti hyväksytyllä tavalla ja toimintaamme on helpompi ennakoida. Suurin osa tuntee omat oikeutensa ja ymmärtää jokaisen oikeuden olevan samalla velvollisuus. Voisiko ihminen kuitenkin toimia hyvin myös muuten kuin velvollisuudentunnosta?
Kansainvälisesti karmeaa huomiota herätti Venäjän perusteeton hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Se oli vastoin kaikkia kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia.
Rikos ja rangaistus
“Älä varasta.” Tämä normi on tuttu kaikkialla maailmassa, ja yleisesti varastamista pidetään tuomittavana rikoksena toista ihmistä kohtaan. Varkaalla itsellään saattaa olla erilaisia tarkoituksia teolleen, mutta onko hänellä sinun mielestäsi oikeus aiheuttaa teoillaan ongelmia toisille?
Toimintaamme rajoitetaan erilaisilla normeilla ja säännöillä. Lait ovat normeja, joilla pyritään turvaamaan jokaisen kansalaisen elämää ja terveyttä, ympäristöä sekä valtion toimintaa. Lait säädetään demokraattisilla eli kansanvaltaan perustuvilla vaaleilla valitussa eduskunnassa. Nykyisin Suomessa on mahdollista saada kansalaisaloitteena lakialoitteita eduskunnan käsittelyyn. Kuuluisia lakikokoelmia ovat muun muassa babylonialainen Hammurabin laki ja islamilainen sharia.
Lakien rikkomisesta seuraa ikävyyksiä niin uhrille kuin tekijälle itselleenkin. Lakien noudattamista valvotaan esimerkiksi poliisin toimesta, ja rikkomisesta seuraa rangaistus, jolla tekijän on tarkoitus yrittää sovittaa rikoksensa. Rangaistusten langettaminen on osa pakkovaltaa, jota valtiossa voidaan käyttää oikeuksien suojelemiseksi. Rangaistuksina voi olla esimerkiksi sakko, yhdyskuntapalvelu tai vankeus.
Toisinaan voi vaikuttaa siltä, että lakeja ja sääntöjä on jo liikaakin. Eikö ihminen osaakaan toimia ilman, että häntä ohjataan? Anarkismin päämääränä on lakkauttaa valtion pakkovalta ja poliittinen auktoriteetti kokonaan. Näkemys korostaa yksilönvapautta. 1800-luvulla anarkistit saattoivat käyttää jopa väkivaltaa vastustaessaan yhteiskuntajärjestystä. Sana anarkia samaistetaankin helposti sekasortoon ja kaaokseen. Väkivaltaa yleisemmin anarkistit hyväksyvät ilkivallan. Vuoden 2013 itsenäisyyspäivän juhlissa häiriköineet, Kiakkovieraat-nimityksen mediassa saaneet, mielenosoittajat perustelivat mellakointia yhteiskunnan luokkaerojen vastustamisella. Mielenosoittajat tekivät tapahtuman aikana laajamittaista ilkivaltaa ja nujakoivat poliisin kanssa.
Myös ilmastonmuutosta korostaneet nuoret saivat aikaan melkoisen kaaoksen Helsingin keskustassa, kun he päättivät vilkkaana aikana tukkia Kaisaniemenkadun liikenteen. Poliisi joutui kantamaan nuoria pois ja sumutti jopa pippurisumutetta näiden päälle, kun nuoret palasivat takaisin. Poliisi sai tästä moitteita. Kumman kannalla sinä olet?
Kuolemanrangaistus
Ihmisoikeuksien mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus elämään. Kuolemanrangaistus on kuitenkin yhä laillinen lähes puolessa maailman maista. G8-maista ainoastaan Japani ja Yhdysvallat sallii kuolemanrangaistuksen. Yleensä kuolemanrangaistus voidaan langettaa ainoastaan kaikkein raskaimmista, ihmishenkeen kohdistuvista rikoksista. Maailmassa tapahtui esimerkiksi vuonna 2020 yhteensä 483 teloitusta. Lisäksi vankeja teloittaneista maista osa ei ilmoittanut teloitettujen määriä. EU-maat ja kristilliset kirkot vastustavat kuolemanrangaistusta, koska se rikkoo ihmisarvoa vastaan.
Kuolemanrangaistusta puolustetaan vetoamalla muun muassa
- kansalaisten suojeluun
- raskaimpien rikosten sovittamiseen tekijän hengellä ja
- rikosten vähenemiseen kuolemanrangaistuksen ollessa uhkana.
Kuolemanrangaistusta vastustetaan koska
- se loukkaa jokaisen oikeutta elämään
- kuolemaan saatetaan tuomita syytön, sillä tunnustuksia saatetaan saada jopa kiduttamalla
- kuolemanrangaistus ei ole vähentänyt rikollisuutta niissäkään maissa, joissa se on käytössä ja
- tekijän ja uhrin sosiaalinen asema ja varakkuus vaikuttavat tuomion langettamiseen.
Teloituksiin johtavia syitä ovat yleensä henkirikokset, mutta valtion mukaan kuolemanrangaistukseen saattavat johtaa myös raiskaus, huumausainerikokset, hallinnon julkinen vastustaminen, pankkiryöstö, prostituutio ja uskonnollinen toisinajattelu. Teloitettavien oikeudenkäynnit saattavat olla epäoikeudenmukaisia, eikä syytetty välttämättä saa pätevää asianajajaa. Teloitus saatetaan suorittaa myrkkyruiskeella, hirttämällä tai kivittämällä.
On tärkeää pohtia kenellä on oikeus päättää toisen elämästä. Voiko valtio käyttää kuolemanrangaistusta turvatakseen muiden kansalaisten hengen?
