Ihminen on yhtä aikaa sekä yksilö että osa yhteisöä, kuten perhe- tai työyhteisöä. Pyrimme toisaalta saavuttamaan omia päämääriämme, toisaalta ajamme myös yhteisiä etuja. Yhteiset säännöt ovat tärkeitä, sillä jokaisella on yksilönä erilaisia tarpeita ja tavoitteita sekä erilaisia tapoja reagoida ja toimia. Yhteisillä säännöillä voidaan ohjata toimintaa yleisesti hyväksyttyyn suuntaan.

Säännöt ovat kuin suuntaviivoja. Perheessä nämä suuntaviivat ovat vanhempien määrittelemät. Kotiintuloajat, kotitöiden jakaminen ja fiksu käyttäytyminen vanhempia ja sisaruksia kohtaan luovat miellyttävän kodin ja turvallisen ilmapiirin. Työyhteisössä noudatettavista säännöistä voidaan päättää monella tavoin, esimerkiksi esimies ja työyhteisö yhdessä. Vauhdikkaissa joukkuepeleissä lajin säännöt ja harjoitusten toimintatavat takaavat pelaajien turvallisuutta ja sujuvaa yhteistoimintaa.

Suomalaista yhteiskuntaa leimaa lakien tarkkuus ja niiden noudattamisen korostaminen. Lakia ja sääntöjä on toki hyvä noudattaa. Silloin toimimme yhteisesti hyväksytyllä tavalla ja toimintaamme on helpompi ennakoida. Suurin osa tuntee omat oikeutensa ja ymmärtää jokaisen oikeuden olevan samalla velvollisuus. Voisiko ihminen kuitenkin toimia hyvin myös muuten kuin velvollisuudentunnosta?

Kansainvälisesti karmeaa huomiota herätti Venäjän perusteeton hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Se oli vastoin kaikkia kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia.