11. Köyhyyden ja rikkauden kiikkulaudalla

Tiivistelmä

  • Äärimmäinen ja suhteellinen köyhyys ovat lisääntymässä.
  • Eriarvoisuus kasvaa sekä Suomessa että koko maailmassa.
  • Köyhyyttä vastaan pystyy taistelemaan.

Köyhyys ja sen syyt

“Now is the time for a change in mindset and to stop pretending that our actions do not affect those who suffer from hunger.” (Paavi Franciscus Twitterissä 15.7.2015)

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta köyhä? Entä sanasta rikas? Maailmanpankin mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävän ihmisen on yritettävä selviytyä alle 1,25 dollarilla (1,12 e) päivässä. Tämä tekee 34,11 euroa kuukaudessa ja 409,36 euroa vuodessa. Mitä sinä ostaisit, jos saisit käyttöösi vastaavat summat rahaa? Miten pysyisit hengissä? Äärimmäinen eli absoluuttinen köyhyys on yleisintä kehitysmaissa ja erityisesti tiheimmin asutuilla alueilla. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan selkeästi keskimääräistä elintasoa alempana elämistä. Raja vaihtelee maittain.

Köyhyyteen on useita syitä. Työttömyys, yksinhuoltajuus, pienet sosiaalietuudet, sairaus tai vamma, asumisen korkeat kustannukset ja puutteellinen koulutus aiheuttavat usein tilanteen, jossa menoja on vaikeaa saada katettua tuloilla. Köyhyyden seurauksia taas ovat syrjäytyminen sosiaalisesta elämästä ja harrastuksista, terveydelliset ongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmille altistuminen, puutteellinen ravinto, velkakierre ja jopa asunnottomuus.

Onko eriarvoisuus normaalia?

Miltä sinusta tuntuisi, jos pääsisit kesätöihin ja saisit uurastuksestasi sovitun palkan? Lisäksi saisit hyvistä työsuorituksistasi hiukan ekstraa. Tuntuisi hyvältä ja oikeudenmukaiselta, eikö vain? On reilua palkita tehdystä työstä oikeudenmukaisella palkalla. Pelkästä mukavuudenhalusta työtä vieroksuvaa ihmistä ei korkean työmoraalin Suomessa katsota hyvällä.

Taloudellinen eriarvoisuus johtuu osittain omista valinnoistamme, mutta tilanne ei aina riipu ihmisestä itsestään. Vuonna 2014 avustusjärjestö Oxfam julkaisi paljastavan raportin. Entistä suurempi määrä maailman varallisuudesta on keskittynyt entistä harvemmille ihmisille. Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa yhdessä saman verran kuin puolet kaikista maailman köyhistä. Varakkain osa ihmiskunnasta (1% kaikista ihmisistä) elää myös ekologisesti kuluttavinta elämää.

Koko maailman tilannetta ajatellen nykyinen eriarvoisuus on erittäin suuri riski meille kaikille. Se näivettää hyvinvointia, hidastaa talouden kehitystä ja aiheuttaa talouskriisejä. Sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat lisääntyvät, ja rikollisuus ja väkivalta kasvavat. Nykyajan arvomaailmaa ruotinut paavi Franciscus on useissa kannanotoissaan korostanut ahneuden olevan aikamme pahimpia syntejä. Ahneuden seurausten perusteella hän näyttää olevan hyvinkin oikeassa.

Pitäisiköhän asialle tehdä jotain?

Tasa-arvoisimmissa yhteiskunnissa köyhyyttä on vähemmän. Tämän vuoksi eri väestöryhmien tasavertainen kouluttaminen sekä peruspalvelujen turvaaminen on hyvä alku köyhyyden vähentämiseksi.

Lapsia pakolaisleirilläSuomessa köyhyyteen pyritään puuttumaan sekä julkisten että yksityisten toimijoiden yhteistyöllä. Evankelis-luterilaisen kirkon piispa Kari Mäkinen laati hallitukselle moniammatillisen ryhmänsä kanssa köyhyyttä kartoittaneen esityksen köyhyyden vähentämisestä. Tärkeimpänä keinona Suomen tilanteeseen ryhmä piti työllisyyden parantamista. Sosiaali- ja terveysalan uudistuksessa pyritään ottamaan huomioon aiempaa paremmin myös kirkon tarjoama diakoniatyö. Kirkon diakoniatyöntekijät kohtaavat köyhyyttä päivittäin.

Köyhyydessä eläviä voidaan yrittää auttaa tasaamalla tuloja verojen avulla. Islamilaisissa maissa almujen antaminen tarvitseville on jokaisen hengellinen velvollisuus. Kristillisissä kirkoissa ja yhteisöissä taas toimii esimerkiksi ruokapankkeja.

Kansainvälisesti köyhyyteen puuttuminen voi vaikuttaa omasta näkökulmastamme mahdottomalta. Vaikka yksinkertaista elämää kuten luostariin vetäytymistä voidaan jopa ihannoida, köyhyyttä vastaan tulee taistella. Yksittäinen ihminen voi pyrkiä auttamaan lahjoittamalla rahaa, ruokaa, vaatteita tai tarvikkeita erilaisten järjestöjen keräyksiin. Lahjoituksia ottavat vastaan muun muassa UFF, Pelastusarmeija, Kirkon ulkomaanapu, Fida ja Unicef. Kummilapsitoiminta tarjoaa mahdollisuuden olla yhteydessä apua saavaan lapseen tai jopa koko kylään.