7. Minä ja ne muut
Tiivistelmä
- Ennakkoluulot ovat toista ihmistä koskevia näkemyksiä, joita meillä on ennen häneen tutustumista.
- Stereotypiat tarkoittavat yleistäviä käsityksiä tietyistä ihmisryhmistä.
- Ennakkoluuloja syntyy esimerkiksi sukupuolta, kulttuuritaustaa ja ruumiillista tai henkistä poikkeamista kohtaan.
Ennakkoluulot ja stereotypiat
Kuvittele, että olet kaatunut koulumatkalla ja jalkasi on murtunut pahasti. Joudut kulkemaan monta viikkoa pyörätuolissa jalka kipsattuna. Miten tavallinen arkipäiväsi muuttuisi? Kohtelisivatko toiset sinua eri tavalla?
Ennakkoluulot ja stereotypiat vaikuttavat paljon siihen, millaisia asenteita meillä on erilaisia ihmisryhmiä kohtaan. Ennakkoluuloilla tarkoitetaan näkemyksiä, joita meillä on toisista ennen kuin tutustumme heihin itse. Ennakkoluulot johtuvat usein tietämättömyydestä ja muodostuvat huhujen, kuulopuheiden tai mediasta saadun kuvan perusteella. Ennakkoluuloja on kaikilla. Yritämme niiden avulla jäsentää ja ryhmitellä maailmaa ja ihmisiä. Mikäli ennakkoluulot syvenevät ja muuttuvat pysyvämmiksi asenteiksi, ne saattavat johtaa syrjivään tai jopa rasistiseen käyttäytymiseen.
Stereotypia on jotakin ihmisryhmää koskeva yleistävä, myönteinen tai kielteinen näkemys. Oletko kuullut, että meitä suomalaisia pidetään ujoina ja hiljaisina? Oletko sinä sellainen? Ovatko ranskalaiset reippaita ja äänekkäitä? Entä puhuvatko italialaiset paljon käsillään? Joissakin stereotypioissa on jonkin verran perää, mutta on vaarallista tehdä liiallisia yleistyksiä. Irlannissa vain osalla on punainen tukka ja kaikki miehet eivät juo olutta, vaikka joku toisin luulee.
Stereotypiat ovat haitallisia erityisesti, koska niiden yleistyessä ne alkavat vaikuttaa ihmisryhmien toimintaan. Padovan yliopistossa selvitettiin vuonna 2008, että naisten pitäminen matemaattisesti miehiä heikompina todella heikensi heidän suoriutumistaan. Ilman, että stereotypiaa kerrottiin tutkimuksen alussa tutkittaville, naiset pärjäsivät tutkimuksissa yhtä hyvin kuin miehet. Samaan tutkimustulokseen tultiin Kanadassa vuonna 2008 sekä Stanfordin yliopistossa vuonna 2010.
Vakiintuneet stereotyyppiset uskomukset saattavat vaikuttaa jopa terveyteen. Mitä kielteisempiä asenteita ikääntymistään kohtaan vanhuksilla on, sen nopeammin heidän kuntonsa, muistinsa ja kuulonsa on havaittu heikkenevän. Ennakkoluulojaan kannattaa pohtia ja oppia ymmärtämään miksi ne ovat syntyneet. Näin jokainen voi oppia hallitsemaan ennakkoluulonsa.
Sukupuolten sota?
Jo pieni lapsi alkaa ymmärtää olevansa tyttö tai poika. Päiväkoti-ikäisenä lapset usein hakeutuvat mieluummin oman sukupuolensa edustajien seuraan. Tämä ilmiö ei ole pelkkää biologiaa, vaan se vahvistuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Aikuisten on todettu puhuvan eri tavoin samalle vauvalle sen mukaan, onko vauvalla yllään vaaleanpunaista vai vaaleansinistä.
Nuoruusiässä sukupuolirooleihin liitettävät yleistykset saattavat aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia. Jos esimerkiksi avointa tunteiden näyttämistä pidetään tyttömäisenä, miten pojat voivat osoittaa tuntemuksiaan? Onko “naisellisten” piirteiden osoittaminen siis huono asia?
Vaikka yhteiskuntamme on lähtökohtaisesti tasa-arvoinen, ovat yleistävät käsitykset sukupuolista vielä varsin vahvoja. Tämä näkyy helposti esimerkiksi perheissä kotitöiden jakamisena sukupuolen eikä taitojen mukaan.
Kulttuurien kohdatessa
Missä kaikkialla olet matkustellut? Jos olet matkustanut ulkomailla, huomasit varmasti eroavuuksia Suomen ja kohdemaan välillä. Oletko koskaan miettinyt millaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin maahanmuuttaja tulee Suomeen saapuessaan? Uusi ympäristö, erilaiset ihmiset ja toisenlaiset tavat asettavat haasteita muualta muuttaneelle.
Maahanmuuttajat kertovat usein kohtaavansa ennakkoluuloja ja stereotypioita, kuten myös syrjivää ja rasistista käyttäytymistä. Kotouttamisella tarkoitetaan suomalaisten perustietojen ja -taitojen opettamista maahanmuuttajalle. Näitä ovat esimerkiksi kielen ja tapojen, oikeuksien ja velvollisuuksien sekä yhteisten palveluiden käyttämisen opettaminen.
Oman kulttuurin piirteiden säilyttäminen on monelle maahanmuuttajalle tärkeää. Kahden tai useamman kulttuurin piirteiden yhdistäminen on hankalaa, mutta siitä on etua monikulttuuristuvassa maailmassa. Kahden kulttuurin omaksunut ihminen ei aseta kulttuureja paremmuusjärjestykseen.
Eri kulttuureihin suhtautumiseen vaikuttavat ennakkoluulojen lisäksi yhteiskunnassa yleisesti hyvinä pidetyt arvot ja toimintatavat. Suvaitsevaisuus ei tarkoita kaikenlaisen, esimerkiksi toista loukkaavan käyttäytymisen hyväksymistä ja alentumista, vaan kulttuurien välisten erojen aitoa ymmärtämistä ja toisen ihmisen arvostamista. Tämä asettaa vaatimuksia sekä enemmistön että vähemmistön toiminnalle. Aidosti suvaitsevainen ihminen ymmärtää ja osaa arvostaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja juuriaan.
Ennakkoluulot ja stereotypiat saattavat johtaa rasismiin tai syrjintään. Syrjintä tarkoittaa eriarvoista kohtelua esimerkiksi sukupuolen, iän, kulttuuritaustan tai uskonnon vuoksi. Syrjintään voi syyllistyä esimerkiksi kaupan myyjä, joka palvelee vain valtaväestöön kuuluvia, mutta ei ihonväriltään erottuvaa asiakasta.
Rasismi taas tarkoittaa jonkin ihmisryhmän pitämistä toista huonompana. Rasismi saattaa näkyä jopa rikoksina, kuten ihmisen kunniaa loukkaavana huuteluna, väkivaltana tai kiusaamisena.
Kuka on "normaali"?
Raamatun luomiskertomuksessa kuvataan, miten Jumala loi maan tomusta ihmisen, miehen ja naisen, ja puhalsi häneen elävän hengen. Ihminen on siis fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Fyysisenä olentona olemme kaikki ruumiillisia – meillä on keho, joka asettaa toiminnallemme mahdollisuuksia ja rajoitteita. Psyykkinen puolemme tarkoittaa kaikkea ajatteluun, tunteisiin ja luonteeseen kuuluvaa. Olemme myös sosiaalisia, eli meillä on suhteita toisiin ihmisiin ja olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Kehoamme ja mieltämme ei ole tehty kestämään loputtomiin sairauksia tai tapaturmia. Jo ennen syntymää on mahdollista, että lapsi kehittyy erilaiseksi kuin vauvat yleensä. Millainen ihminen on siis normaali? Jotkin kehityksessä tapahtuvat poikkeamat voivat johtaa näkyviin lieviin tai hankaliin poikkeamiin. Yksi esimerkki tästä on Downin syndrooma – kehityksen poikkeama, joka näkyy ulkonäössä ja saattaa vaikuttaa eri tavoin ihmisen fyysisiin ja psyykkisiin taitoihin. Kehityksessä tapahtuvien poikkeamien lisäksi ihminen saattaa syntyä sokeana tai kuurona, tai kädet tai jalat eivät toimi tavallisesti. Ihminen saattaa myös sairastua henkisesti. Etenkin masennus on tuttu suurelle osalle meistä joko omakohtaisena kokemuksena tai tuttavien kautta.
Hankalistakin ongelmista huolimatta jokainen ihminen voi elää täysipainoista elämää. Joskus selviydymme ruumiin tai mielen takia vastaan tulevista haasteista itse, joskus taas tarvitsemme muiden apua. Erilaiset apuvälineet ja tukipalvelut auttavat apua tarvitsevia. Silti erityisen tärkeää on, että tukea tarvitsevan ihmisen ympärillä kaikki lähimmäiset osaavat auttaa tarvittaessa.
Mieti uudelleen alussa esitettyä tilannetta itsestäsi pyörätuolissa. Millaisissa tilanteissa toivoisit apua ja milloin taas et? Kenen toivoisit auttavan sinua?
