6. Minä + sinä = me
Tiivistelmä
- Läheisiä ihmissuhteita ovat perhe, parisuhde ja ystävyys.
- Läheisissä ihmissuhteissa koemme olevamme turvassa ja tulemme hyväksytyiksi.
- Ihmissuhteet voivat lujittua tai hiipua. Ihmissuhteet voivat myös ajautua epätasapainoon.
Läheisyys
Ketkä ovat sinulle läheisimmät ihmiset? Millä perusteella juuri he ovat sinulle läheisimpiä? Lähimmäisen käsite on tuttu Raamatusta, jossa Jeesus rakkauden kaksoiskäskyssä kehottaa rakastamaan lähimmäistämme niin kuin itseämme. Kehotuksen piiriin katsotaan kuuluvan jokaisen ihmisen, myös niiden, jotka eivät ole perhettämme tai ystäviämme.Läheiset ihmissuhteet ovat kuitenkin aivan erityislaatuisia suhteita. Niihin kuuluvat perheenjäsenten suhteet, parisuhde ja ystävyys. Läheisissä ihmissuhteissa tunnemme yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta, läheisyyttä ja rakkautta. Läheiset ihmissuhteet pitävät meidät fyysisesti ja psyykkisesti terveempinä kuin jos olisimme vain yksin.
Perhe
Ydinperheeseen kuuluvat isä, äiti ja lapset. Tämän perhemallin lisäksi yhteiskunnassamme on yksinhuoltajaperheitä, yhteishuoltajuutta, uusperheitä, isovanhempien ja ydinperheen muodostamia perheitä ja samaa sukupuolta olevien vanhempien sateenkaariperheitä.
Perheen tärkein merkitys on toimia turvallisena kasvuympäristönä lapselle sekä edistää yhteiskunnan jatkuvuutta. Perheenjäsenillä on omanlaisensa paikka ja rooli perheessä. Lasten kasvatuksessa vanhempien merkitys on kaikkein tärkein. Lapsen terve kasvu ja kehitys vaativat paljon vanhemmilta, joiden täytyy huolehtia lapsestaan, mutta opettaa myös mikä on oikein ja mikä väärin. Rajojen ja rakkauden yhdistelmä vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta. Työn ja perhe-elämän tasapainon saavuttamisessa auttaa oikeudenmukainen työnjako perheenjäsenten kesken.
Onko sinulla sisaruksia? Miten tulet mielestäsi toimeen heidän kanssaan? Sisarusten välinen suhde on elämän pisin suhde. Onkin tärkeää, että sisarukset pärjäävät hyvin keskenään. Sisarusten kanssa opitaan toimimaan yhdessä, neuvottelemaan ja väittelemään.
Parisuhde
Oletko koskaan ollut ihastunut? Ehkä nelivuotiaana naapuriisi, kun leikitte hiekkalaatikolla. Tai juuri viime kesänä leirillä ollessasi. Mistä tiesit olevasi ihastunut?
Parisuhde on elämän tärkeimpiä suhteita, joka koostuu erilaisista vaiheista. Rakastumisvaiheessa se maailman ihanin, söpöin ja hauskin tyyppi tuntuu ihan täydelliseltä. Erillään ollessa ikävä iskee melkein heti. Itsenäistymisen vaiheessa ihannointi vaihtuu arkisempaan yhdessä oloon ja itsenäistymiseen. Rakastamiseksi suhde kypsyy kun osapuolet hyväksyvät toistensa erilaisuuden ja tuntevat olevansa suhteessa hyväksyttyjä – jopa parhaita ystäviä, joiden välillä on lisäksi vetovoimaa. Yalen yliopiston psykologian professori Robert J. Sternberg esitti rakkauden muodostuvan kolmesta osasta: läheisyydestä, intohimosta ja sitoutumisesta. Kun nämä ovat tasapainossa, puhutaan täydellisestä rakkaudesta. Jos yksi osista toteutuu suhteessa heikommin, parisuhdekin on erilainen. Jos vaikkapa sitoutuminen suhteeseen puuttuu, pari saattaa kokea roihuavaa rakastumista, joka kuitenkin laantuu nopeasti.
Hyvä parisuhde on toimiva pohja perheelle. Isän tai äidin roolin lisäksi voi kuitenkin joskus olla haastavaa toimia myös puolisona toiselle. Parisuhteen ristiriidat vaikuttavat myös muuhun perheeseen, joten on tärkeää opetella ratkaisemaan ongelmat yhdessä. Toisen arvojen ja tunteiden tunteminen auttavat ehkäisemään ja ratkomaan ongelmia.
Suomen evankelisluterilainen kirkko kannustaa pariskuntia sitoutumaan avioliittoon. Raamatussa puolisoiden välinen liitto näyttäytyy tiiviinä: ”He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” (Matt.19:6) Avioliiton katsotaan olevan tärkeä puolisoiden keskinäisen huolenpidon ja elämän jatkumisen kannalta. Ajankohtaisia keskusteluja käydään kirkon piirissä samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisestä.
Ystävyys
Miten erotat kaveruuden ja ystävyyden toisistaan? Ystävien välillä vallitsee usein läheisyyden, luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiri. Kaveriporukassa voi olla hauskaa viettää aikaa, mutta etenkin ongelmista puhutaan mieluiten ystävien kanssa. Ystävät pitävät huolta toisistaan. Ystävyys ei kysy ikää, sukupuolta eikä kulttuuria vaan voi syntyä käytännössä millaisten ihmisten välille vain. Tärkeää on sen sijaan se, millaiset arvot ystävillä on. Samankaltainen arvopohja helpottaa ystävystymistä ja lähentää osapuolia.
Ystävyys syntyy yleensä hiljalleen. Kaveruksista saattaa tulla ystäviä, ja ystävät saattavat rakastua toisiinsa. Toisaalta ystävyyskin voi hiipua ja loppua kokonaan. Tämän vuoksi ihmissuhteista on pidettävä huolta yhdessä.
Kun kaikki ei sujukaan…
Olemme jatkuvasti tekemisissä toisten ihmisten kanssa joko suoraan tai epäsuorasti. Sen lisäksi, että osaamme huolehtia itsestämme ja omista tarpeistamme, meidän on pystyttävä huomioimaan myös muut. Tasapainoisessa ihmissuhteessa meillä on tilaa omille ajatuksille ja tunteille, mutta pidämme myös huolta toisen hyvinvoinnista. Seuraa ongelmia, jos omien tarpeiden ajaminen tai toisen huomioiminen muuttuu liialliseksi.
Jos ihminen alkaa pitää itseään selvästi toisia tärkeämpänä ja keskittyy omien etujensa ajamiseen, hän toimii egoistisesti. Egoistinen ihminen saattaa pyrkiä saavuttamaan omat päämääränsä jopa toisten kustannuksella, heistä välittämättä. Hänen kanssaan voi olla hankalaa neuvotella, koska egoistinen ihminen on mielestään aina oikeassa.
Arkipuheessa narsistiksi mielletään erityisen egoistinen ihminen, joka lisäksi kehuu itseään ja saavutuksiaan, vaatii toisilta jatkuvaa ihailua ja on ylimielinen sekä huomionhakuinen. Psykologiassa ja psykiatriassa narsismilla tarkoitetaan hyvin pitkäkestoista, syvää ja kestävää persoonallisuuden häiriötä. Narsistinen henkilö on erittäin itsekeskeinen, ei kykene normaaliin empatiaan ja moraaliseen harkintaan, pyrkii jatkuvasti kontrolloimaan muita ja uskoo olevansa lähtökohtaisesti parempi kuin muut. Narsistisen käyttäytymisen syntymiseen vaikuttavat paljon lapsuudessa koettu rakkaudettomuus sekä vanhempien asettamien rajojen puuttuminen.
Ihmiset ovat kosketuksissa toisiinsa – välillä kirjaimellisestikin.
Toisista huolehtimisen ääripäät altruismi ja läheisriippuvuus ovat uhkana omalle jaksamiselle. Altruistinen ihminen huomioi toisia, eikä huolehdi omien tarpeidensa täyttämisestä. Altruistinen ihminen on usein lämminsydäminen ja toisista välittävä. Hän ei kuitenkaan pidä omia tarpeitaan tärkeänä. Läheisriippuvainen ihminen taas pelkää yli kaiken hylätyksi tulemista. Kyseessä on riippuvuus, jota poteva ihminen pyrkii ennakoimaan ja toteuttamaan kaikki toisten tarpeet. Läheisriippuvainen ihminen on takertuva, ylisuojeleva ja kokee elävänsä vain toisten ihmisten kautta. Läheisriippuvuus kehittyy helpommin, mikäli henkilön ihmissuhteet ovat turvattomia. Esimerkiksi päihderiippuvaisten vanhempien kanssa kasvanut lapsi kasvaa epäluottamuksen ja turvattomuuden ilmapiirissä, ja saattaa siksi viedä toisista huolehtimisen liiallisuuksiin.
