10. Miksi aina jossain soditaan?
Tiivistelmä
- Sota on järjestäytynyttä, väkivaltaista poliittista toimintaa. Terrorismi tarkoittaa kauhun ja epäjärjestyksen luomista väkivaltaisilla keinoilla.
- Sodan uhreista haavoittuvaisimpia ovat lapset.
- Ympäri maailmaa on paljon rauhantyötä tekeviä järjestöjä. Kristilliset kirkot pyrkivät aktiivisesti edistämään rauhaa.
Muisto sodasta
“Tykkien pauhu kuului meille asti. Äiti oli naapurissa ja istuin siskon ja veljen kanssa sängyllä kun sotapoliisi tuli sisään. Hän ilmoitti, että meidän piti lähteä samana päivänä. Äiti itki hiljaa kun suljimme kodin oven viimeisen kerran. Tie oli täynnä autoja ja pakenevia ihmisiä. Lehmiä vaelteli seassa. Junassa ei mahtunut istumaan. Seisoin koko matkan kunnes yöllä saavuimme perille. Kukaan ei tiennyt mihin päädymme.”
Kenen kokemuksista ajattelet juuri lukeneesi? Kertoja on Karjalasta evakkona Seinäjoelle muuttaneen perheen tytär ja tapahtumat vuodelta 1944. Tälläkin hetkellä maailmassa on meneillään kymmeniä sotia ja konflikteja. Esimerkiksi Lähi-idän valtioiden levottomuuksista kuulemme päivittäin uutisista. Ukrainan sodasta taas media on raportoinut jatkuvasti vuoden 2022 aikana. Eurooppalaiseen valtioon ulottunut yllättävä sota on järkyttänyt kansainvälistä yhteisöä.
Mitä sota on?
Sodalla tarkoitetaan järjestäytynyttä, väkivaltaista ja poliittista toimintaa. Sotaa voidaan käydä valtioiden välillä tai järjestäytyneiden joukkojen välillä valtion sisällä.
Sotiin ajavat erilaiset syyt kuten köyhyys, kansalaisten eriarvoisuus, talouden heikkeneminen, taistelu luonnonvaroista, luottamuksen puute eri ryhmittymien välillä ja järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset. Konflikteja ja sotia voidaan estää hyvin toimivalla, oikeudenmukaisella hallinnolla sekä puuttumalla kulttuurissa, ympäristössä, taloudessa, hallinnossa ja ihmisoikeustilanteessa havaittaviin epäkohtiin varhaisessa vaiheessa. Muun muassa YK voi toimia yhteistyössä sellaisilla alueilla, joilla on riski konfliktien syntymiseen.
Levottomassa maailmantilanteessa on pohdittava sitä, voiko sota olla oikein. 400-luvulla elänyt kirkkoisä Augustinus opetti sodan olevan oikein vain, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:
- sotaan tulee aina olla oikeutettu syy (oman olemassaolon puolustaminen)
- seurausten tulee olla järkevässä suhteessa saavutettavaan hyötyyn
- sitä voidaan käydä vain laillisen hallitsijan johdolla
- sotaan ryhdytään vasta kun muut keinot rauhan saavuttamiseksi on koeteltu
- päämääränä on aina rauhan saavuttaminen.
2000-luvulle saavuttaessa luterilainen kirkko pitää lakisääteisen asevelvollisuuden suorittamista hyväksyttävänä, mutta tuomitsee ehdottomasti joukkotuhoaseet. Ensisijaisesti kirkossa pyritään edistämään rauhaa muun muassa kehitysyhteistyön ja asennekasvatuksen avulla. Kirkon piirissä hyväksytään myös radikaali pasifismi eli rauhanaate, jonka mukaan kaikenlainen väkivalta ja tappaminen on väärin.
Hyökkäyssotaa Ukrainaan Venäjä on perustellut monin epäloogisin tavoin. Ukrainan puhdistus natseista oli yksi perimmäisistä syistä, vaikka Ukrainan presidenttikin on juutalainen. Myös homovastaisuus ja venäläisten kaltoinkohtelu ovat olleet syitä, joilla jopa Venäjän ortodoksinen kirkko on puolustellut sotaa ja kuvaillut sitä pyhäksi sodaksi. Maailman kristilliset kirkot ovat tuominneet tällaiset ajatukset täysin raamatunvastaisiksi ja pistäneet poikki suhteet Vladimir Putinin otteessa olevaan Venäjän ortodoksiseen kirkkoon.
Mitä terrorismi on?
Terrorismia pidetään nykyisin yhtenä uudenlaisena sodankäynnin muotona. Terroristien tavoitteena on herättää kauhua ja luoda epäjärjestystä väkivaltaisilla ja julmilla keinoilla. 1970-luvulla terrorismi oli lähinnä poliittista, mutta 2000-luvulla iskut ovat keskittyneet juuri muslimienemmistöisiin maihin. YK:n, EU:n ja Yhdysvaltojen luokittelemista terroristijärjestöistä esimerkiksi al-Qaida ja Isis ovat islamilaisesti suuntautuneita.
Terrorismin seuraukset ovat laajat ja vakavat. Pelkästään kuolleiden määrä on noussut yli 20 000:lla vuoden 2001 jälkeen. Useissa valtioissa onkin tehty riskikartoituksia ja suunnitelmia terrori-iskujen varalle.
Terroristiksi päätyvää ihmistä ei voi tunnistaa ulkonäöstä. Terroriteot ovat aina yksilöiden päätöksiä vaikka taustalla voikin vaikuttaa jonkin järjestön tai ryhmän painostus. Yhä useammin terroristeiksi päätyy keskituloisia ja hyvin kouluttautuneita nuoria aikuisia, jotka ovat turhautuneita vallitseviin olosuhteisiin. Terroristijärjestöjen jäsenet saattavat houkutella etenkin nuoria riveihinsä sosiaalisen median avulla. Median avulla terroristit saavat kaipaamaansa julkisuutta iskuilleen ja aatteilleen. Tästä valitettavana esimerkkinä ovat marraskuussa 2015 Pariisissa tapahtuneet terroriteot, joiden jälkeen ääri-islamilainen Isis-järjestö halusi heti tuoda nimensä esille mediassa.
Uhrit
Riippumatta siitä millaista sotaa käydään ja missä, sota vaatii aina uhreja. Ukrainassa erityisen raakaa on ollut siviileihin kohdistetut sotatoimet, kun jopa sairaaloita on pommitettu kuin myös pakenevia ihmisiä. Pakoon maasta on lähtenyt jo miljoonia ihmisiä. Erityisen haavoittuvia sodissa ovat lapset. Viime vuosina on myös uutisoitu laajasti Syyriasta, jossa sodan jalkoihin on jäänyt jopa 5,6 miljoonaa lasta. Kodit ovat raunioina, koulut on tuhottu, ruuasta ja puhtaasta vedestä on jatkuva pula, kulkutaudit leviävät, ja lääkäreiden ja avustusjärjestöjen on erittäin vaikeaa päästä auttamaan uhreja. Pakolaistulva kohti länsimaita kasvaa.
Vaikka sota päättyisikin rauhaan, sen seuraukset esimerkiksi talouteen ja politiikkaan kestävät kauan. Sodan uhrien kärsimyksen määrää taas ei voi mitenkään mitata rahassa. Sodan uhreja pyritään auttamaan sekä valtioiden yhteistyönä, että eri avustusjärjestöjen voimin. Suurimpia avustusorganisaatioista on kirkollisten ja humanitaaristen avustusjärjestöjen muodostama ACT-allianssi, johon kuuluu Suomesta Kirkon ulkomaanapu. Toimintaa on lähes 130 maassa. Yksittäinen ihminen voi auttaa lahjoittamalla rahaa, tarvikkeita tai ruokaa avustusjärjestöille tai jopa majoittamalla sotaa paenneita turvapaikanhakijoita. Venäjän perusteeton hyökkäys Ukrainaan on onneksi aikaansaanut laajan maailmanlaajuisen avunannon ukrainalaisille.
Yhdessä rauhan asialla
Miten sitten voitaisiin välttää sodat kokonaan? Yksiselitteistä vastausta on hyvin vaikeaa antaa. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä voidaan kuitenkin saavuttaa paljon. Rauhanjärjestöjä on esimerkiksi Suomessa. Martti Ahtisaaren perustama CMI (Crisis Management Initiative) on yksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä, joka pyrkii edistämään rauhaa pitkäjänteisellä kehittämisellä yhteistyössä muiden rauhantoimijoiden kanssa. Järjestö toimii puolueettomasti ja pyrkii edistämään rauhan syntymistä osapuolten välillä. Vuonna 2008 Ahtisaari sai työstään Nobelin rauhanpalkinnon.
Ghanalaisen diplomaatin Kofi Annanin mukaan ihmiset itse valitsevat, tuleeko heidän uskonnostaan rauhan vai väkivallan väline. Uskontoihin sisältyy yhteisöllisyyttä, ja parhaimmillaan niiden avulla voidaan lieventää konflikteja. Ihmisen voi lietsoa väkivaltaisiin tekoihin, tai häntä voi kannustaa rakentamaan rauhaa.
Kristillisten kirkkojen yhteinen näkemys on, että rauha täytyy aktiivisesti pyrkiä säilyttämään. Se ei siis ole pelkkää sotien ja konfliktien poissaoloa vaan pitkäjänteistä työtä. Rauhan ylläpitämiseksi tarvitaan ihmisten yhteinen pyrkimys. Lasten kasvattaminen rauhan edistäjiksi nähdään erityisen tärkeänä. Kristilliset kirkot ovat aktiivisesti mukana rauhantyössä ja ihmisoikeuksien edistämisessä muun muassa rauhanneuvotteluissa, kriisialueiden avustustyössä ja koulutuksen järjestämisessä.
