4. Suurten kirkkokuntien etiikkaa

Tiivistelmä

  • Katolisessa kirkossa korostetaan armoa ja tekoja pelastuksen saavuttamisessa.
  • Ortodoksikristitylle on tärkeää toimia Jumalan kunniaksi ja lähimmäisen hyväksi.
  • Protestanttisissa kirkoissa järki, omatunto ja Raamatun ohjeet opastavat hyvään elämään.

Hyvän elämän ohje?

Mikä on mielestäsi tärkein kristillinen ohje hyvään elämään? Ensimmäisenä varmaankin mieleesi tulevat Raamatun kymmenen käskyä, eakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö. Raamattu on kaikkien kristillisten kirkkokuntien yhteinen pyhä kirja. Myös etiikan kysymysten pohdintaan kaikkien kirkkokuntien jäsenet voivat etsiä ohjeita juuri Raamatusta. Se millä tavalla ohjeita sovelletaan käytäntöön ja mitä painotetaan, vaihtelee kirkkokuntien välillä.

Katolinen kirkko

“ When we experience the merciful love of the Father, we are more able to share this joy with our neighbour.”

Paavi Franciscus (@Pontifex) Twitterissään 18.8.2015.

Katolisen kirkon lähtökohtana on ihminen Jumalan kuvana. Elämä on pyhää ja ihminen on alun perin hyvä. Tämä näkyy katolisen kirkon opetuksessa kaikkien ihmisten yhteisestä luonnollisesta moraalista. Ihmisten katsotaan luonnostaan pystyvän arvioimaan oikeita ja vääriä tekoja. Syntiinlankeemuksen seurauksena jokainen ihminen on kuitenkin perisynnin tahraama. Kaste vapauttaa ihmisen perisynnistä, ja kastetun tärkein tehtävä onkin elää Jumalan tahdon mukaisesti ja hyvää tehden. Pelastumiseen tarvitaan siis sekä Jumalan armo että hyvät teot.

Katolisissa maissa kirkon tehtäviin on perinteisesti kuulunut vähäosaisista ja heikommista huolehtiminen. Kirkolla onkin pitkät perinteet esimerkiksi orpolapsista huolehtimisessa sekä koulujen ja sairaaloiden toiminnassa.

Koska ihminen on Jumalan kuva, kaikkia on kohdeltava tasavertaisesti riippumatta sukupuolesta, iästä, syntyperästä ja uskonnosta. Elämän pyhyys näkyy katolisen kirkon kielteisessä suhtautumisessa aborttiin, eutanasiaan ja kuolemanrangaistukseen.

Perheen tärkeä asema näkyy katolisen kirkon opetuksissa muun muassa seksuaalisuuden pitämisenä pyhänä ja erottamattomana osana ihmisyyttä. Seksi kuuluu kirkon mukaan vain avioliittoon, joka taas on yksi seitsemästä sakramentista. Avioliitto hyväksytään miehen ja naisen välisenä. Avioeroja ei hyväksytä, sillä avioliittoa pidetään pyhänä. Lapset taas nähdään Jumalan lahjana, joten ehkäisyyn suhtaudutaan kielteisesti. Kodista käytetään katolisessa kirkossa nimitystä kotikirkko, joka korostaa vanhempien asemaa uskon ja hyvien toimintamallien opettajina.

Ortodoksinen kirkko

“Ihmisen perusluonne ja tarpeet ovat samat halki vuosisatojen. Ihminen kaipaa rakkautta, huomioonottamista, myötätuntoa, mutta myös rajoja elämäänsä. Meidän pahimmat viholliset ovat omat huonot taipumuksemme, jotka valtaan päästyään tuhoavat elämämme niin täällä ajassa kuin ikuisuudessakin.“

Äiti Kristoduli Joensuussa 25.9.2012.

Kuten katolisessa kirkossa, myös ortodoksisessa kirkossa ihminen nähdään Jumalan kuvana, lähtökohtaisesti hyvänä. Luotuaan maailman Jumala antoi ihmiselle selkeän käskyn viljellä ja varjella sitä. Tästä johtuen ortodoksinen näkemys korostaa ihmisen asemaa ympäristön suojelemisessa. Esimerkiksi eläimiä tulee kohdella hyvin.

Ortodoksisen opetuksen mukaan ihminen on luotu hyväksi ja elämä on pyhää. Ortodoksikristityn tuleekin pyrkiä rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiään sekä toimimaan aktiivisesti toisten ihmisten hyväksi.

Ihanteena on yksinkertainen, säästeliäs kohtuudessa elävä ihminen ja oman elämän jatkuva pyhittäminen. Ortodoksikristitty pyrkii toimimaan Jumalan kunniaksi työssään, opiskeluissaan, perhe-elämässään ja vapaa-ajallaan. Jumalan siunausta pyydetään koko elämään. Ristinmerkin tekeminen ennen töihin lähtöä tai ruokailua tarkoittaa sitä, että rukous kuuluu myös aivan arkisiin toimiin.

Protestanttiset kirkot

”Presidentti on työ.” – Suomen Tasavallan Presidentti, Sauli Niinistö

Protestanttisissa kirkoissa ihminen ymmärretään Jumalan luomana, alun perin hyvänä. Protestanttisten kirkkojen välillä on kuitenkin myös näkemyseroja. Reformoiduissa kirkoissa ajatellaan, että synti on turmellut ihmisen ja että hän tarvitsee Raamatun ohjeita pystyäkseen toimimaan oikein. Luterilaisissa kirkoissa opetetaan, että synnin runtelema ihminen kykenee luonnollisen moraalitajunsa avulla toimimaan oikein. Molemmat kirkot korostavat armoa. Hyvät teot eivät riitä pelastumiseen, vaan ne ovat merkki siitä, että ihminen on jo pelastettu.

Hyvään elämään, etenkin luterilaisessa kirkossa, katsotaan kuuluvan Jumalan ihmiselle antaman kutsumuksen toteuttaminen. Jumala pyrkii toimimaan ihmisten kautta antamalla erilaisia tehtäviä, jotka taas jokaisen tulee hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla yhteisiä etuja ajatellen. Tehtävänä voi olla esimerkiksi perheen hoivaaminen vanhempana tai jokin ammatti kuten sairaanhoitaja tai atk-suunnittelija.

Sauli Niinistön tehtävänä on presidentin työ.

Parhaiten ihmisen katsotaan pystyvän hoitamaan tehtäviään ohjaamalla toimintaansa järjen avulla. Järki auttaa ihmistä toteuttamaan luonnollista moraalia, mutta lisäksi ihminen tarvitsee omatunnon kertomaan mikä on oikein ja väärin.

Protestanttisissa liikkeissä kuten helluntaiherätys, adventismi, pelastusarmeija, baptismi, metodismi ja vapaakirkko korostetaan Raamatun opetusta oikeasta ja väärästä. Lähimmäisenrakkautta pidetään tärkeänä, ja Jeesuksen opetusten mukaisesti sitä pyritään laajentamaan myös vihollisiin. Usein vapaisiin suuntiin kuuluvat kieltäytyvät päihteiden käytöstä, uhkapeleistä, avioliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista ja viihdykkeistä, joiden katsotaan olevan riski uskovan hyvälle elämälle.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä