Lisätietoa: Amazonia
Amazon-joki
Kun nimetään jokin joki suuremmaksi kuin muut, millä perusteella sen nimeäminen tapahtuu?
Onko suurin sama kuin pisin, levein, syvin, suurin tilavuudeltaan, suurin pinta-alaltaan vai suurin valuma-alueeltaan?
Amazon on pituudeltaan maailman toiseksi pisin joki Niilin jälkeen. Näiden kahden ero on noin 300 km, kun Amazonjoki on 6 385 km ja Niili 6 693 km.
Amazon-joki on kuitenkin ylivertainen muihin jokiin verrattuna leveydessään. Normaalisti joen pääuoma on noin 11 kilometriä leveä, mutta tulvakaudella sen leveys voi kasvaa jopa 40 kilometriin. Amazon-joen suun leveys Atlantilla on noin 300 kilometriä.
Joskus Amazon muistuttaakin enemmän merta kuin jokea, varsinkin kun se purkaa Atlanttiin sadekaudella yli 120 miljoonaa litraa vettä sekunnissa.
Tästä syystä Amazon-joesta ulkomerelle asti on vesi niin makeaa, että sitä voisi juoda.
Valuma-alue
Amazonin valu
ma-alue lukuisine sivujokineen on myös maailman suurin. Valuma-alue on se alue, jolta vedet virtaavat samaan vesistöön.
Amazonin valtavat vesimäärät ovat peräisin Andien itärinteiltä, joilta valuu valtavat vesimäärät ruokkien kaikkia sivujokiakin. Kaukaisimmat sivujoet sijaitsevat jopa lähellä Tyyntämerta Perussa. Aikoinaan osa Amazonin sivujoista laskikin Tyyneenmereen, mutta kun Andit alkoivat nousta, kääntyi jokien laskusuunta kohti Atlanttia.
Koska Amazonin vedet kuljettavat mukanaan ainesta aina Andeilta saakka, on sen vesi sameaa. Aines ei kuitenkaan kasaudu Amazonin suulla suistoksi virran suuren nopeuden ja vuorovesivirtojen vuoksi.
Ainutlaatuisinta ympäristöä Amazon-joen valuma-alueella on sen tulvametsät, jotka kestävät jopa kymmenen metrin joen pinnan nousun. Tällaisissa olosuhteissa puiden on kestettävä se, että runko ja alimmat oksat ovat veden alla.
Valuma-alueen tavallista eläimistöä ovat erilaiset sisävesikalat, joita on yli 3 000 lajia, mutta myös lukuisat matelijat ja linnut elävät alueella.
Amazonin sademetsä
Amazon-joki ja Amazonin sademetsät ovat ainutlaatuisia alueita koko maapallolla. Amazonin alueen valtavat vesimäärät ovat suurimmaksi osaksi peräisin Andien itäpuolen sateista. Nämä sateet syntyvät, kun itätuulten kuljettamat sadepilvet kohtaavat Andien korkean vuoriston. Andien rinteille satavat vedet valuvat Amazonin sivujokiin ja lopulta pääuomaan. Amazonin valuma-alue kattaa noin 40 % koko Etelä-Amerikan pinta-alasta. Valuma-alue ulottuu Andeilta Atlanttiin ja Guayanan ylängöltä Brasilian ylängölle. Tämän alueen pinta-ala on yli seitsemän miljoonaa neliökilometriä eli noin 21 kertaa Suomen kokoinen alue.
Amazonjokea ympäröivä alue muodostuu lukuisista erilaisista elinympäristöistä, joista sademetsät on vain yksi osa. Koska alueella vallitsee hyvinkin erilaisia ilmasto-oloja, alangoilta Andien huipulle, on niiden seurauksena alueelle muodostunut myös monipuolinen eläimistö ja kasvillisuus. Luonnon monimuotoisuudesta käytetään nimitystä biodiversiteetti. Amazonin biodiversiteetti on korkea. Amazonin metsien eläimistö ja kasvillisuus ovat niin runsaita, että kaikkia lajeja ei ole vielä edes löydetty.
Keskimäärin Amazoniasta löytyykin noin sata uutta eläin- tai kasvilajia vuodessa.
Kuten sademetsän nimikin sanoo, siellä sataa paljon. Amazonian alueella sademäärät vaihtelevat paljon, mutta keskimäärin vuodessa sataa pari kolme metriä, mikä on jopa kuusi kertaa enemmän kuin Suomessa. Päivittäin sadetta saadaan sademetsissä iltapäivisin noin kello 15 jälkeen pari tuntia, koska aamupäivän aikana lämpötila on noussut ja kosteutta on ehtinyt haihtua pilviksi.
Sademetsän rakenne
Kaikkialla sademetsissä on tiheää kasvillisuutta. Ylimpänä sademetsissä on jopa noin 50 metrin korkeuteen ulottuva puiden latvustojen kerros. Tiheyttä korostavat myös oksistojen päällyskasvit eli epifyytit, kuten orkideat ja puiden liaanit eli puuvartiset köynnökset. Noin 30 metrin korkeudessa on sademetsän latvuskerros ja sen alapuolella pienempää puustoa. Alle viiden metrin korkeudessa on pensaiden kerros. Aivan maanpinnalla on vähemmän kasvillisuutta, koska monet kasvit tavoittelevat ylös, kohti valoa.
Voisi luulla, että sademetsissä maaperä olisi ravinteikasta, mutta näin ei ole. Päivittäiset sateet huuhtovat ravinteita pois ja maaperästä tulee ravinneköyhä. Maaperä saa ravinteita koko ajan tippuvista lehdistä ja muista kasvinosista, jotka lahoavat nopeasti ja vapautuvat näin toisten kasvien käyttöön.
Merkitys
On tärkeää säilyttää maapallon monimuotoisuus. Sademetsien monimuotoisella eliöstöllä on maapallolle monta tärkeää merkitystä.
Sademetsät ovat ikään kuin suuri apteekki, jossa voi kasvaa tälläkin hetkellä erilaisia sairauksia parantavia lääkekasveja, joista emme vielä edes tiedä.
Sademetsät sitovat ilman hiilidioksidia, mikä hidastaa ilmastonmuutosta. Tästä syystä sademetsiä onkin sanottu maapallon keuhkoiksi.
Sademetsissä elää intiaaniheimoja, jotka ovat oppineet elämään luonnon ehdoilla. Intiaanien elämää ovat vaikeuttaneet muun muassa eurooppalaisten tuomat sairaudet jo satoja vuosia sitten. Samoin eurooppalaisten kiinnostus sademetsien luonnonvaroista on kaventanut intiaanien elinalueita. Näiden seurauksena intiaaniheimoja on siirretty reservaatteihin ja kokonaisia heimoja on kuollut sukupuuttoon.
Sademetsät tuottavat paljon myös hedelmiä, pähkinöitä ja puutavaraa.
Sademetsien suojelun yksi peruste on se, että sademetsät ovat monien heimojen koti.
Amazonin sademetsän uhat
Sademetsien väheneminen on yksi maapallon suurimmista ympäristöongelmista.
Metsänhakkuut ja avohakkuut, osin jopa laittomat, ovat tuhonneet sademetsiä. Näiden tuhojen vähentämiseksi on perustettu suojelualueita ja paikoin sademetsiä on yritetty palauttaakin.
Suurin syy sademetsien tuhoamiseen on kuitenkin köyhyys, kun Amazonian alueelle saapuu rahattomia siirtolaisia, jotka raivaavat tilaa maanviljelykselle. Koska maaperä on ravinneköyhää, samassa paikassa voidaan viljellä vain muutama vuosi. Tämän jälkeen pellon paikkaa pitää vaihtaa, jolloin siirrytään aina vain syvemmälle sademetsään.
Sademetsän monet luonnonrikkaudet, kulta-, öljy- ja rautaesiintymät kiinnostavat yrityksiä. Näiden luonnonvarojen hyödyntämiseksi tarvitsee parantaa liikenneyhteyksiä. Näiden kulkuyhteyksien alle jää sademetsää.
Koko ajan sademetsien kasvi- ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon.
Koska sademetsät sitovat paljon ilmakehän hiilidioksidia, niillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Toisin sanoen kun sademetsiä hakataan, niiden ilmaston lämpenemistä hidastava vaikutus pienenee.
Jos sademetsien tuhoutuminen jatkuu, ei Amazonin sademetsää enää ole kymmenien vuosien kuluttua. Samalla häviää maapallolta valtava määrä kasvi- ja eläinlajeja.
