Amazon-joki ja Amazonin sademetsät ovat ainutlaatuisia alueita koko maapallolla.

Amazonin alueen valtavat vesimäärät ovat suurimmaksi osaksi peräisin Andien itäpuolen sateista. Nämä sateet syntyvät, kun itätuulten kuljettamat sadepilvet kohtaavat Andien korkean vuoriston. Andien rinteille satavat vedet valuvat Amazonin sivujokiin ja lopulta pääuomaan. Amazonin valuma-alue kattaa noin 40 % koko Etelä-Amerikan pinta-alasta. Valuma-alue ulottuu Andeilta Atlanttiin ja Guayanan ylängöltä Brasilian ylängölle. Tämän alueen pinta-ala on yli seitsemän miljoonaa neliökilometriä eli noin 21 kertaa Suomen kokoinen alue.

Amazonjokea ympäröivä alue muodostuu lukuisista erilaisista elinympäristöistä, joista sademetsät on vain yksi osa. Koska alueella vallitsee hyvinkin erilaisia ilmasto-oloja, alangoilta Andien huipulle, on niiden seurauksena alueelle muodostunut myös monipuolinen eläimistö ja kasvillisuus. Luonnon monimuotoisuudesta käytetään nimitystä biodiversiteetti. Amazonin biodiversiteetti on korkea. Amazonin metsien eläimistö ja kasvillisuus ovat niin runsaita, että kaikkia lajeja ei ole vielä edes löydetty.

Keskimäärin Amazoniasta löytyykin noin sata uutta eläin- tai kasvilajia vuodessa.

Kuten sademetsän nimikin sanoo, siellä sataa paljon. Amazonian alueella sademäärät vaihtelevat paljon, mutta keskimäärin vuodessa sataa pari kolme metriä, mikä on jopa kuusi kertaa enemmän kuin Suomessa. Päivittäin sadetta saadaan sademetsissä iltapäivisin noin kello 15 jälkeen pari tuntia, koska aamupäivän aikana lämpötila on noussut ja kosteutta on ehtinyt haihtua pilviksi.

 

Sademetsän rakenne

Kaikkialla sademetsissä on tiheää kasvillisuutta. Ylimpänä sademetsissä on jopa noin 50 metrin korkeuteen ulottuva puiden latvustojen kerros. Tiheyttä korostavat myös oksistojen päällyskasvit eli epifyytit, kuten orkideat ja puiden liaanit eli puuvartiset köynnökset. Noin 30 metrin korkeudessa on sademetsän latvuskerros ja sen alapuolella pienempää puustoa. Alle viiden metrin korkeudessa on pensaiden kerros. Aivan maanpinnalla on vähemmän kasvillisuutta, koska monet kasvit tavoittelevat ylös, kohti valoa.

Voisi luulla, että sademetsissä maaperä olisi ravinteikasta, mutta näin ei ole. Päivittäiset sateet huuhtovat ravinteita pois ja maaperästä tulee ravinneköyhä. Maaperä saa ravinteita koko ajan tippuvista lehdistä ja muista kasvinosista, jotka lahoavat nopeasti ja vapautuvat näin toisten kasvien käyttöön.

Merkitys

On tärkeää säilyttää maapallon monimuotoisuus. Sademetsien monimuotoisella eliöstöllä on maapallolle monta tärkeää merkitystä.

Sademetsät ovat ikään kuin suuri apteekki, jossa voi kasvaa tälläkin hetkellä erilaisia sairauksia parantavia lääkekasveja, joista emme vielä edes tiedä.

Sademetsät sitovat ilman hiilidioksidia, mikä hidastaa ilmastonmuutosta. Tästä syystä sademetsiä onkin sanottu maapallon keuhkoiksi.

Sademetsissä elää intiaaniheimoja, jotka ovat oppineet elämään luonnon ehdoilla. Intiaanien elämää ovat vaikeuttaneet muun muassa eurooppalaisten tuomat sairaudet jo satoja vuosia sitten. Samoin eurooppalaisten kiinnostus sademetsien luonnonvaroista on kaventanut intiaanien elinalueita. Näiden seurauksena intiaaniheimoja on siirretty reservaatteihin ja kokonaisia heimoja on kuollut sukupuuttoon.

Sademetsät tuottavat paljon myös hedelmiä, pähkinöitä ja puutavaraa.


Sademetsien suojelun yksi peruste on se, että sademetsät ovat monien heimojen koti.

​