*5.6 Murtoepäyhtälö
Murtoepäyhtälö
Murtoepäyhtälö pyritään saattamaan muotoon

Edellä [[$P(x)$]] ja [[$Q(x)$]] ovat polynomeja.
Murtoepäyhtälöä ratkaistaessa on aina aluksi selvitettävä määrittelyjoukko: nimittäjä ei saa olla nolla eli [[$Q(x) \neq 0$]].
Murtoepäyhtälön ratkaiseminen
- Selvitetään epäyhtälön määrittelyehdot: nimittäjä ei saa olla nolla
- Siirretään kaikki termit epäyhtälömerkin vasemmalle puolelle. Tällöin epäyhtälömerkin oikealle puolelle jää vain nolla
- Sievennetään epäyhtälö niin pitkälle kuin mahdollista
- Ratkaistaan osoittajan ja nimittäjän nollakohdat
- Tutkitaan osoittajan ja nimittäjän merkki määrittelyalueella
- Laaditaan merkkikaavio
- Luetaan merkkikaaviosta epäyhtälön ratkaisu. Huomioidaan määrittelyehdot!
Murtoepäyhtälöä ratkaistaessa on muistettava, että epäyhtälöä kerrottaessa (tai jaettaessa) muuttujan sisältävällä lausekkeella pitäisi tietää lausekkeen merkki. Jos lauseke on negatiivinen, epäyhtälömerkin suunta on käännettävä.
- Osamäärä on positiivinen, jos osoittaja ja nimittäjä ovat samanmerkkiset.
- Osamäärä on negatiivinen, jos osoittaja ja nimittäjä ovat erimerkkiset.
- Osamäärä on nolla, jos osoittaja on nolla.
osoittajan merkki | nimittäjän merkki | osamäärä |
---|---|---|
[[$+$]] | [[$+$]] | [[$+$]] |
[[$-$]] | [[$-$]] | [[$+$]] |
[[$+$]] | [[$-$]] | [[$-$]] |
[[$-$]] | [[$+$]] | [[$-$]] |
Esimerkki 1
Ratkaise murtoepäyhtälö [[$\dfrac{(4x-1)(x-1)}{x^2+1}<0$]].
Ratkaisu:
Määrittelyehto: Nimittäjä [[$x^2+1$]] on aina [[$>0$]], joten määrittelyjoukko on [[$\mathbb{R}$]]. Koska nimittäjä on aina positiivinen, epäyhtälön merkki riippuu vain osoittajasta.
Tutkitaan binomien [[$4x-1$]] ja [[$x-1$]] merkkiä.
[[$$ \begin{align}4x-1&=0& \parallel &+1\\4x&=1& \parallel &:4\\x&=\frac{1}{4} \end{align} $$]]
[[$$ \begin{align}x-1&=0& \parallel +1\\x&=1 \end{align} $$]]
Vastaus: [[$\frac{1}{4}<x<1$]]
Tarkistetaan vastaus kuvaajasta:
Funktion kuvaaja todentaa saman kuin merkkikaavio, joten vastaus on oikea.
Esimerkki 2
Ratkaise murtoepäyhtälö [[$ \dfrac{x^2+2x-4}{x+1}<0 $]].
Ratkaisu:
[[$ \dfrac{x^2+2x-4}{x+1}<0 $]]
Määrittelyehto: Nimittäjän [[$x+1$]] pitää olla erisuuri kuin nolla eli [[$x+1 \neq 0$]], joten [[$x \neq -1$]].
Ratkaistaan osoittajan nollakohdat:
[[$ x^2+2x-4=0 $]], kun [[$ x=\sqrt{5}-1 $]] ja [[$ x=-\sqrt{5}-1 $]]
Osoittajan [[$x^2+2x-4$]] kuvaaja on ylöspäin aukeava paraabeli.

Laaditaan merkkikaavio.
Huomioidaan määrittelyehto eli [[$x \neq -1$]].
Epäyhtälö toteutuu, kun [[$ x< -\sqrt{5}-1 $]] tai [[$ -1<x<\sqrt{5}-1 $]].
Vastaus: [[$ x< -\sqrt{5}-1 $]] tai [[$ -1<x<\sqrt{5}-1 $]].
Tarkistetaan vastaus kuvaajasta.
Funktion kuvaaja lähestyy asymptoottia [[$x=-1$]] eli nimittäjän nollakohtaa, mutta ei kosketa sitä. Kuvaaja on [[$x$]]-akselin alapuolella, kun [[$ x< -\sqrt{5}-1 $]] tai [[$ -1<x<\sqrt{5}-1 $]], joten vastaus on oikein.
Esimerkki 3
Ratkaise murtoepäyhtälö [[$ \dfrac{x^2-2x-3}{x^2-1}\geq0$]].
Ratkaisu:
[[$ \dfrac{x^2-2x-3}{x^2-1}\geq0$]]
Määrittelyehdot:
[[$ \begin{align}x^2-1& \neq 0& \parallel&+1\\x^2& \neq 1& \parallel& \sqrt{}\\x& \neq \pm1 \end{align} $]]
Ratkaistaan osoittajan nollakohdat.
[[$x^2-2x-3=0$]], kun [[$x=-1$]] ja [[$x=3$]].
Nyt on huomattava, että osoittajalla ja nimittäjällä on sama nollakohta [[$x=-1$]].
Osoittaja voidaan ilmoittaa tulomuodossa [[$(x+1)(x-3)$]] ja nimittäjä [[$(x+1)(x-1)$]], jolloin epäyhtälö saadaan muotoon
[[$$ \begin{align}\frac{(x+1)(x-3)}{(x+1)(x-1)}& \geq0& \text{supistetaan}\ x+1\ \text{pois}\\ \frac{x-3}{x-1}& \geq0 \end{align} $$]]
Nyt nimittäjän nollakohta on [[$x=1$]] eli määrittelyehto supistuu muotoon [[$x \neq 1$]].
Huomioidaan määrittelyehto [[$x \neq 1$]]. Epäyhtälö toteutuu, kun [[$x<1$]] tai [[$x\geq3$]].
Vastaus: [[$x<1$]] tai [[$x\geq3$]]
Tarkistetaan vastaus kuvaajasta.
Funktion kuvaaja lähestyy asymptoottia [[$x=1$]], mutta ei kosketa sitä. Kuvaaja on [[$x$]]-akselin yläpuolella, kun [[$x<1$]] tai [[$x>3$]], joten vastaus on oikein.
Esimerkki 4
Ratkaise graafisesti murtoepäyhtälö [[$ \dfrac{x-5}{x^2-4}>1 $]].
Ratkaisu:
[[$ \dfrac{x-5}{x^2-4}>1 $]]
Piirretään funktioiden [[$ f(x)=\dfrac{x-5}{x^2-4} $]] ja [[$ g(x)=1 $]] kuvaajat.
Ratkaistaan nimittäjän nollakohdat.
[[$x^2-4=0$]], kun [[$x= \pm 2$]].
Määrittelyehto:
[[$x \neq \pm 2$]]
Piirretään nimittäjän nollakohtiin eli [[$x=2$]] ja [[$x=-2$]] asymptootit.
Luetaan epäyhtälön ratkaisu kuvaajasta. Sininen kuvaaja on vihreän suoran yläpuolella, kun [[$-2<x<2$]].
Vastaus: [[$-2<x<2$]]