Ihmisen evoluutioon perehtynyt professori Chris Stringer, joka on opiskellut Neandertalinihmisistä ja varhaisista ihmisistä melkein 50 vuotta, käsittelee suurta kysymystä kuulummeko samaan lajiin.

Jokainen ihminen välittämättä siitä miltä he näyttävät, kuuluu biologien luokittelemana Homo sapiens lajiin. Jotkut ehdottavat kuitenkin nyt, että jo sukupuuttoon kuolleet Neandertalinihmiset kuuluisivat meidän lajiimme kera paksuine kulmakarvoineen ja isoine nenineen.

Meidän lajimme nimi on annettu meille suuren ruotsalaisen luokittelijan Carl Linnaeuksen mukaan vuonna 1758. Noina evoluutiota edeltävinä aikoina ajateltiin lajien olevan Jumalan luomia kiinteitä identiteettejä.

Elävien asioiden luokitteleminen lajeihin antaa biologeille mahdollisuuden tutkia elämän eri näkökohtia meidän omasta evoluutiohistoriasta Amazonin sademetisen säilyttämiseen. Tänäpäivänä me vieläkin tunnistamme jokaisen lajin sen omista erityispiirteistä.

Miten Homo sapiens ja Neandertalinihminen eroaa?

 Homo sapiensin fyysisiin ominaisuuksiin kuuluu korkea ja pyöreä aivokoppa sekä suhteellisen kapea lantio.

Mitat meidän aivokopan sekä lantion muodosta voidaan selkeästi erottaa Neandertalinihmisestä; Heidän fossiilit osoittavat heillä olevan matalampi ja pidempi kallo ja leveämpi lantio.

Jopa kolme kuuloluutamme voidaan selkeästi erottaa Neandertalinihmisestä huolellisella mittauksella. Erot korvan luissa ihmisen ja Neandertalinihmisen välillä ovat selkeämmät kuin ihmisellä ja lähimmillä elävillä sukulaisillamme, eli simpansseilla ja gorilloilla.

Biologisen lajin käsite

Biologisen lajien käsitteessä todetaan, että lajit ovat lisääntymisellä eristettyjä kokonaisuuksia; toisin sanoen ne lisääntyvät keskenään, mutta ei muiden lajien kanssa. Näin ollen elävillä Homo sapienseilla on potentiaalia jalostua keskenään, mutta eivät onnistuneet risteytymään lähimpien elävien sukulaistemme , eli gorillojen tai simpanssien kanssa.

Tämän perusteella toisiinsa risteytyneet 'lajit' eivät tosiasiassa voi olla erillisiä lajeja.