Kirjasto, tie tiedon valtaväylille

Kirjojen lukemisesta on hyötyä muistille ja empatiakyvylle – ”Se, että kykenee lukemaan kirjan kannesta kanteen, on ihmiselle valtava etu”, sanoo aivotutkija

Kirjoitetun tekstin lukeminen helpottaa nykyihmisen stressiä, estää syrjäytymistä ja kehittää pitkäjänteisyyttä.

NIIN AIKUISTEN kuin lasten kirjojen parissa viettämä aika on vähentynyt.

Älypuhelimet vievät ajasta koko ajan enemmän: Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa todettiin vastikään, että jo suomalaiset kuusivuotiaat käyttävät mobiililaitteita yhtä paljon kuin kirjoja. Suomalaiset lapset saavat oman puhelimenkin poikkeuksellisen varhain.

Myös aikuisten lukeminen on muuttunut.

Tilastokeskuksen tuoreimman vapaa-aikatutkimuksen (2017) mukaan luettujen kirjojen määrä vähenee koko ajan. Vielä 1981 noin joka kolmas yli kymmenvuotias oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa puolessa vuodessa, mutta 2017 enää kolmetoista prosenttia väestöstä.



ONKO syytä olla huolissaan?
 

Tutkija ja tietokirjailija, entinen Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm pitää käsitystä suomalaisista himolukijoina ”kauniina itsepetoksena” ja varoittaa suomalaisten olevan luopumassa omasta kulttuuristaan.

Hän kirjoitti HS-kolumnissaan tiistaina, että kirjaa luetaan Suomessa päivittäin 8–13 minuuttia päivässä, kun verkossa vietetään joka viikko lähes vuorokausi.

Kaikki eivät huoleen yhdy. Mikael Jungner, viestintätoimisto Kreabin nykyinen ja Yleisradion entinen toimitusjohtaja pitää suuntaa hyvänä.

”En nyt hirveästi surisi kirjojen käytön hiipumista”, Jungner twiittasi alkuviikosta. Ja: ”Tarina kirjaimin on monelle yhtä luontevaa omaksua kuin musiikki pelkästään nuotteina.”

Näin ei kuitenkaan ole. Päin vastoin, lukuisat tutkimukset todistavat nimenomaan luetun tekstin merkityksestä ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvoinnille.

AIVOTUTKIJA, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen sanoo, että myös alustalla on väliä. Ei ole sama, mistä tekstiä luemme.

”Kirjasta omaksuttu asiatieto jää mieleen paremmin kuin näytöltä luettu”, hän sanoo.

”Näin on siitä huolimatta, että näytöltä asiat tuntuvat välittyvän helpommin ja paremmin.”

”Tämä voi tosin myös muuttua, kunhan useammat sukupolvet tottuvat näytöltä lukemiseen. Se on vuosien aikana syventyvä taito siinä missä painetunkin tekstin lukeminen.”

Kirjassa on kuitenkin se ehdoton etu, ettei se pommita aivoja tarjoamalla älylaitteen tavoin koko ajan muita ärsykkeitä.

Tiedetään, että verkon selaaminen stressaa ihmistä enemmän kuin kirjan lukeminen.

”On tärkeää voida lukea omassa tahdissa, keskeyttää välillä, miettiä ja selata”, Huotilainen sanoo. ”Elokuvassa ohjaaja auttaa katsojaa eteenpäin, mutta kirjan lukija kokoaa itse sen maailmaa kuin palapeliä.”

Huotilaisen mukaan lukemisesta on monenlaisia hyötyjä.

”Lukemisen opettelu on systemaattista, sitkeää harjoittelua, joka kestää vuosia, ja se on terveellistä aivojen kehitykselle. Pitkien tekstien lukeminen kehittää pitkäkestoista muistia, jota tarvitaan monissa vaativissa töissä, samoin empatiakykyä. Lisäksi se vähentää stressiä.”

Myös Lukukeskus-järjestö on koonnut erilaisista lukemistutkimuksista verkkosivuilleen listan, otsikolla 10 faktaa lukemisesta.

LUKEMINEN kannattaa jo vauvaiässä.

Kun vauvalle luetaan ääneen, kasvavat sekä vuorovaikutustaidot että sanavarasto. Saman asian ajoivat ennen lorut ja riimittely, nykyään voi lukea. Tästä syystä kirja on mukana suomalaisessa äitiyspakkauksessakin.

Tuskin kukaan kiistää sitä, että äidinkielen taito on yksi ihmisen tärkeimmistä työkaluista itseilmaisussa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Itse asiassa koko aivotoiminnan kehitys on paljolti kiinni varhaisesta vuorovaikutuksesta vanhempien tai muiden kasvattajien kanssa: kun olet lähellä lasta, laulat, luet ja annat hänen tarkkailla kasvojasi, se muovaa koko ajan hänen aivojaan.

Ilman tätä vuorovaikutusta kognitiiviset taidot ja vastustuskyky jäävät heikommiksi.

Kouluikää lähestyvistä lapsistakin on paljon tutkimusta. Lapselle lukemisella on selvä yhteys sekä koulumyönteisyyteen että koulumenestykseen. Saksalaistutkimuksen mukaan se vaikuttaa tulevaan menestymiseen maailmassa jopa enemmän kuin vanhempien sosioekonominen asema tai koulutus.

”Lapsilla, joille on luettu ennen koulun alkua, on kaksinkertainen sanavarasto verrattuna niihin, joilla ei ole”, arvioi myös ruotsalainen lastenkirjailija, opettaja ja Läsande klass -lukuhankkeen kehittäjä Martin Widmark.

TOISIN kuin Mikael Jungner tuntuu ajattelevan, hyvää lukutaitoa tarvitaan edelleen niin koulussa kuin työelämässä.

”Se, että kykenee lukemaan kirjan kannesta kanteen, on ihmiselle valtava etu”, aivotutkija Huotilainen sanoo.

”Lukeminen harjoittaa pitkäjänteisyyttä tavalla, jota on yhteiskunnassa koko ajan vähemmän tarjolla.”

Digitaalisuuden lisääntyminen on tehnyt siitä vieläkin tärkeämpää: selvitäkseen arkielämästä on pystyttävä ymmärtämään yhä monimuotoisempia tekstejä ja käsiteltävä entistä pirstaloituneempaa tietoa.

Eihän lukutaito merkitse vain mekaanista osaamista tai kielioppia. Se tarkoittaa myös kykyä omaksua tietoa, tulkita ja analysoida sitä, ymmärtää erot ilmaisujen ja tyylien välillä.

Tätä todella tarvitaan, kun luetaan nykymediaa, monella alustalla, ja koetetaan erotella oikea tieto väärästä, tarpeeton tarpeellisesta.

ILMAN lukutaitoa on vaikea ymmärtää sitäkään, miten yhteiskunta toimii, miten valtiovalta ohjeistaa kansalaista tai miten itse voi itse vaikuttaa asioihinsa demokratiassa.

Yhdysvaltalainen lukemistutkija William G. Brozo liitti taannoisella Suomen-vierailullaan syrjäytymisen ja monet muut sosiaaliset ongelmat suoraan puutteelliseen lukutaitoon:

”Vaikkei lukutaito takaa onnea ja menestystä, se lisää huomattavasti ihmisen – etenkin miehen – mahdollisuuksia parempaan elämään. Tästä on runsaasti tutkimustuloksia.”

Miesten syrjäytymisriskin ja lukutaidon suhteeseen soisi Suomessakin kiinnitettävän vielä enemmän huomiota.

Samalla kun meillä on muita pohjoismaita enemmän syrjäytyneitä nuoria, suomalaisten poikien lukutaito laahaa tyttöjen perässä enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.

Minna Huotilainen ottaa esiin myös empatiakyvyn, jota kaunokirjallisuuden ja kertovan tietokirjallisuuden lukeminen kehittää.

”Tämä pätee toki myös elokuviin. Tarinoiden seuraaminen kehittää mielikuvitusta ja toisten ihmisten ymmärtämistä.”

Koulukirjaston kokoelma