Marraskuussa 1974 Etiopiassa löydettiin pienen naaraspuolisen ihmislajin edeltäjän luuranko, joka nimettiin Lucyksi. Yli 40 vuotta myöhemmin Australopithecus afarensis on yksi parhaiten edustetuista lajeista homininifossiilirekisterissä. Homininit ovat ihmislajin, simpanssien sekä niiden edesmenneiden esi-isien muodostama sukuryhmä.

Au. afarensis kuuluu australopithecus:n sukuun, ryhmään pienirakenteisia ja pieniaivoisia aikaisia homininilajeja. Australopithecus:n sukuun kuuluvat lajit pystyivät kävelemään pystyasennossa, mutta nämä eivät kuitenkaan olleet sopeutuneita kävelemään pitkiä matkoja maan päällä. Australopithecus-ryhmään kuuluvat lajit luultavasti saivat aikaan kahden viimeaikaisemman hominini-ryhmän, Homo ja Paranthropus, 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Au. afarensis ei ollut ensimmäinen löydetty Australopithecus-ryhmään kuuluva laji, sitä ennen tiedettiin jo Au. africanos, joka löydettiin Etelä-Afrikasta. Au. afarensiksen löytö on kuitenkin ollut merkittävämpi tieteen näkökulmasta, sillä se on vahvistanut tiedon siitä, että ihmislajin esi-isät ovat kävelleet jatkuvasti pystyasennossa. Au. afarensiksen lajin edustajat ovat olleet pieniaivoisia, ja tämän pohjalta ollaan voitu myös päätellä että aivojen kolla ei niinkään ole ollut vaikutusta kävelytaidon kehittymiseen, toisin kuin aikaisemmin on ajateltu. Kävelytaito on nimittäin kehittynyt jo kauan ennen suurten aivojen evoluutiota.

Fossiilien mukaan Au. afarensis eli ajanjaksolla 3-3,7 miljoonaa vuotta sitten. Tämä tarkoittaa, että laji on selvinnyt ainakin 700 000 vuotta, mikä on yli kaksi kertaa pidempään kuin, mitä meidän oma lajimme Homo sapiens on ollut olemassa. Au. afarensiksen fossiileja on löydetty Etiopiasta, Keniasta ja Tansaniasta.

24.11.1974 palaeoantropologisti Donald Johanson oli tutkimassa Hadar-joen uomia ja laaksoja Afarin alueella koillisessa Etiopiassa. Eräänä päivänä tutkimusta tehdessään hän huomasi käsiluun palasen pilkistävän rinteestä. Luun löytyminen oli ilahduttava yllätys sillä se ei osoittautunutkaan ensiarvioiden perusteella apinan vaan hominin fossiiliksi. Aluksi Johanson oli siinä uskossa, että fossiili olisi pienikokoinen Homo- tai Australopitehesine-lajin edustaja. Vasta sen jälkeen, kun fossiilia oltiin verrattu myöhemmin samalta alueelta ja Laitolista, Keniasta löydettyihin fossiileihin tieteilijät vakiinnuttivat uuden lajin Australopithecus afarensis neljä vuotta fossiilin löytymisen jälkeen. Tämä uuden lajin fossiili todettiin naaraspuoliseksi ja se nimettiin Lucyksi The Beatlesin kappaleen mukaan, joka soi usein tutkimustiimin leirintäalueella. Lucyn epäiltiin kuolleen puusta putoamalla, mutta tästä on olemassa myös muita teorioita. Lucy oli ensimmäinen suuresti tunnetuksi tullut homininifossiili.

Lucyn luurangosta oli tallella noin 40% ja hänen 207 luustaan löydettiin 47. Lantioluun perusteella sukupuoli voitiin päätellä naaraaksi. Lucyn luuranko oli hieman alle 3,18 miljoonaa vuotta vanha. Lucy oli 1,05 metriä pitkä ja olisi painanut noin 28 kiloa. Puhjennut viisaudenhammas ja se, että tietyt luut olivat sulautuneet viittasivat siihen, että Lucy oli nuori aikuinen.

Australopithecus afarensis lajin luusto oli kehittynyt säännölliseen kävelyyn kahdella jalalla. Lajin edustajat olivat kasvissyöjiä joiden pääasiallista ravintoa olivat sarakasvit, ruoho, hedelmät ja lehdet. Ympäristön vaikutuksesta Au. afarensis:n ruokavalio muuttui, mikä vaikutti lajin anatomisiin ominaisuuksiin. Laji pystyi sen seurauksena syömään kovempirakenteisempaa ruokaa. Kaikki homininit ovat todennäköisesti käyttäneet erilaisia työkaluja. Au. afarensis:n kädet soveltuivat hyvin kontrolloituun työkalujen hallintaan, mutta lajiin ei ole yhdistetty mitään tiettyä työkalua.