tiistai 5.12.
1. Lue
Moreeni
Moreeni syntyy jäätikön kulutuksen seurauksena. Moreeni on Suomen yleisin maalaji. Suomessa moreenikerrokset ovat usein kasvillisuuden peitossa.LÄHDE: Pixabay CC0Mannerjäätikön eteneminen irrotti, hioi ja murskasi kallioperää moreeniksi. Moreeni muodostuu erikokoisista, teräväsärmäisistä kivistä. Moreeni on Suomen yleisin maalaji.
Moreeni on usein kasautunut kallioperää peittäväksi ja korkeuseroja tasaavaksi matoksi. Moreeni näkyy maisemassa erilaisina loivina ja matalina kohoumina ja mäkinä. Niiden ilmansuunta vaihtelee jäätikön etenemisen mukaan.
Drumliini
Drumlineita KuusamossaLÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN ortokuva ja MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)Drumliinit ovat syntyneet yleensä peruskallion kohouman ympärille. Drumliiniksi kutsutaan moreenista koostuvia mäkiä, joilla on kalliosydän. Drumliinit voivat olla satoja metrejä pitkiä.
Drumliinit suuntautuminen on sama jäätikön etenemissuuntaa. Drumliinien päällä kasvava kasvillisuus on Suomessa tyypillisesti kuusi- tai havumetsää, mikä johtuu moreenista.
2. Lue
Silokallio
Silokalliota ja siirtolohkare Ahvenanmaalla.LÄHDE: Paavo IkonenSilokalliot ovat mannerjään hiomistyön tuloksena syntyneitä kallionharjanteita. Silokallioiden pinnassa voidaan havaita jäätikön pohjalla olleiden kivien aiheuttamia naarmutusjälkiä, kuten uurteita ja kouruja. Jäätikön kulkusuunnan vastainen sivu on usein jyrkkä.
LÄHDE: Valokuvat Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskusUrat silokalliossa kertovat jään liikesuunnan. Useissa tapauksissa silokallioilla on nähtävissä ristiuurteita, jotka ovat todisteina aikaisempien jäätiköiden liikkeistä kallion yli.
Siirtolohkareet
Siirtolohkare Ahvenenmaalla.LÄHDE: paavo ikonenEtenevä jäätikkö irrotti kallioperästä myös kiviä, jotka suurimmillaan voivat olla jopa kymmenen metrin korkuisia. Jäätikkö siirsi näitä siirtolohkareita emäkalliostaan jopa satoja kilometrejä, jolloin ne murskautuivat pienemmiksi lohkareiksi. Suurin osa siirtolohkareista sijaitsee kuitenkin lähellä emokalliotaan.
Suomen suurin siirtolohkare on Kukkarokivi Turussa.LÄHDE: Wikimedia commons (Don Wright, cc by-sa 2.0) ja MAANMITTAUSLAITOKSEN ORTOKUVA JA MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)3. Lue
Murroslaakso
Olhavanlampi sijaitsee murroslaaksossa.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN VINOVALOVARJOSTE JA MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)Suuria kallioperän murroskohtia, joissa mannerjää putsasi maaperän pois, kutsutaan murroslaaksoiksi. Murroslaaksoille tyypillinen ilmansuunta Oulun eteläpuolella on luode–kaakko ja niiden keskellä sijaitsee usein vesistö.
Pystysuora kallioseinämä on syntynyt, kun kallio on murtunut muinaisessa maanjäristyksessä. Jäätikkö on kuljettanut irtaimet kivet pois järvialtaasta.LÄHDE: paavo ikonenSuuntautuneet järvialtaat
Jäätikön etenemissuunnan mukaan olevia järviä kutsutaan suuntautuneiksi järvialtaiksi. Monet järvien altaat ovatkin syntyneet jäätikön etenemissuunnan mukaan. Etenevä mannerjää siirsi ja putsasi maaperää edetessään. Jäätikön vetäydyttyä, syntyneisiin painanteisiin muodostui järviä.
Monet järvialtaat ovat jäätikön etenemisen suunnassa. Ilmakuva Kuopion alueelta.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN ORTOKUVA JA MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)4. Vastaa
5. Ilmansuunnat
6. Käsitteen määrittely
7. Jääkauden jäljet
8. Jäätikön etenemisen jäljet
Nimeä kuvaan jäätikön jälkiä.
Kuvassa on vetäytyvä jäätikkö. Vastaa
9. Maastokartta - jääkauden jäljet
Mitä nimeä käytetään Luokanjärven pohjois- ja eteläpuolella olevista mäistä? Käytä apuna vihje-sivun kuvaa.
Soivio Kuusamossa.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)Vastaa
10. Jääkauden jälkiä - moreeni
11. Lue
Jäätikön vetäytyessä oli valtavia sulavesivirtoja
Jäätikön vetäytyminen alkoi, kun ilmasto alkoi lämmetä 18 000 vuotta sitten. Eurooppaa peittänyt mannerjäätikkö oli sulanut noin 11 000 vuotta sitten. Myös vetäytyvän jäätikön jäljet ovat selkeästi näkyvissä Suomen luonnossa.
Vetäytyvä ja sulava jäätikkö Grönlannissa. Vastaavanlainen jäätikkö on sulanut myös Skandinavian päältä.LÄHDE: Pixabay (Bernd Hildebrandt, CC0)Jäätikkö vetäytyy
Jäätikön sulettua suuri osa nykyisestä Suomen alueesta oli veden peitossa.Ilmaston lämmetessä jäätikkö alkoi sulaa. Sulaminen alkoi Pohjois-Euroopassa noin 18 000 vuotta sitten. Sulamisen seurauksena syntyi valtavat määrät vettä. Veden virtaus kuljetti, kulutti, kasasi, pyöristi ja lajitteli maa-ainesta. Mannerjäätikkö oli sulanut kokonaan noin 11 000 vuotta sitten. Suurin osa nykyisen Suomen etelä- ja länsirannikosta oli sulamisvesien peitossa.
Vesi on lajitellut maalajeja
Sulavalta jäätiköltä virranneet vedet kuljettivat mukanaan kaikenkokoista materiaalia savesta lohkareisiin asti. Raskaimpia kiviä virtaava vesi ei jaksa kuljettaa, mutta pienempi kiviaines liikkuu veden mukana pomppimalla pohjaa pitkin tai muuten veden mukana. Mitä pienempiä kivet ovat, sitä kauemmas virta jaksaa niitä kuljettaa. Virtauksen mukana kulkevat kivet hioutuvat ja pyöristyvät toisiaan ja pohjaa vasten.
Sulavat vedet kuljettivat ja lajittelivat kiviainesta eri raekoon mukaisiin kasoihin ja kerroksiin. Tämän takia sulaneen jäätikön aikaansaamaa kiviainesta kutsutaan lajittuneiksi maalajeiksi. Lajittuneita maalajeja ovat sora, hiekka, hieta, hiesu ja savi.
Vetäytyneen jäätikön jäljet Suomen luonnossa
Pulkkilanharju Asikkalassa on syntynyt mannerjään vetäytyessä.LÄHDE: Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineisto (cc by 4.0).Monissa jääkauden jäljissä näkyy kerroksellinen ja lajittunut rakenne. Tällaisia muodostelmia ovat esimerkiksi harjut ja lustosavi. Niihin ja muihin vetäytyvän jäätikön jälkiin pääset tutustumaan alla olevien vetolaatikoiden kautta.