tiistai 21.11.

1. Käsitteet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Täydennä laatikkoon oikea käsite.

1. Mitä nimeä käytetään vuoristotyypistä, joka on syntynyt keskelle mannerta suurten kalliolohkojen liikkeen seurauksena?

2. Keskellä mannerta, maankuoren alla on syvältä pintaan purkautuva magmapylväs, joka poraa kuoreen reiän. Mitä nimeä tästä käytetään?

3. Mannerlaattojen aktiivisissa törmäyssaumoissa vuoristot kohoavat jatkuvasti ylöspäin. Mitä yleisnimitystä näissä saumoissa olevista vuoristoista käytetään?

4. Mitä on maanpinnalle purkautunut kiviaines?

5. Mitä nimitystä käytetään kuuman pisteen päälle syntyvistä litteistä ja loivarinteisistä tulivuorista?

6. Mikä on paikka, jossa maanalainen sula kiviaines ja kaasut pääsevät purkautumaan maanpinnalle?

7. Miksi kutsutaan jo satoja miljoonia vuosia sitten mannerlaattojen rajalle kohonneita vuoristoja, jotka ovat pyöristyneet eroosion voimasta poimuttumisen loputtua?

8. Mikä on laattojen törmäyssaumassa syntyvän jyrkkärinteisen tulivuoren nimitys?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

2. Tutki tarkemmin yhtä vuoristoa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valitse jokin maapallon vuoristo. Voit hyödyntää kappaleen karttakuvaa maapallon poimuvuorista. Etsi verkosta lisätietoja.

Nimeä valitsemasi vuoristo.

Minkä tyyppinen vuoristo on kyseessä?

Missä vuoristo sijaitsee (maanosa, valtiot, halutessasi ilmoita koordinaatit)?

Kuinka korkea on vuoriston korkein huippu?

Onko vuoristossa kaupunkeja tai muuta asutusta?

Etsi verkosta kuva valitsemastasi vuoristosta ja tallenna se palautuskansioon.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vuoristot

Palauta tänne kuva vuoristostasi.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

3. Tutki lähemmin yhtä tulivuorta

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valitse edellisestä tehtävästä jokin tulivuori. Selvitä seuraavat seikat:

Milloin tulivuori on viimeksi purkautunut?

Aiheuttiko purkaus suuria vahinkoja (taloudellisia tai henkilövahinkoja)?

Voivatko paikalliset asukkaat hyötyä jotenkin tulivuoresta? Kuinka?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

4. Elämä vuoristossa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Maapallon vuoristoalueet ovat yleensä harvaanasuttuja. Elämä vuoristossa voi olla haasteellista.

VIHJE: Ajattele seuraavia näkökulmia: ilmasto, luonto, maasto, vuoristoilma

Pohdi mitä haasteita vuoriston asukkaat kohtaavat.

Entä minkälaisia haasteita matkailijat ja esimerkiksi muualta maailmasta tulleet vuoristokiipeilijät kohtaavat vuoristossa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

5. Lue

Rapautuminen ja eroosio muuttavat maisemia

Maankuoren laattojen liikkeet lisäävät korkeuseroja kohottamalla vuoristoja ja synnyttämällä syvänmeren hautoja. Korkeuseroja tasaa tuulen, veden ja jään aiheuttama eroosio, joka kuluttaa kallioperästä hajonnutta eli rapautunutta ainesta.

Etualalla aallot tyrskyvät rikkonaiseen kallioon. Taustalla näkyy Etelä-Afrikan kuuluisa, litteä Pöytävuori ja Kapkaupunki sen juurella. Kapkaupungin Pöytävuori rapautuu reunoiltaan jatkuvasti. Meren kalliot kuluvat aaltojen voimasta.LÄHDE: FLICKR (John Hickey-Fry, CC BY 2.0)

Matalan vuoren rinteellä näkyy eroosion aiheuttamia uurteita ja hiekkakasoja. Rapautuminen on irrottanut kalliosta kiviainesta. Eroosiovoimat ovat kuljettaneet ja kasanneet kiviainesta kallion juurelle.

Rapautuminen rikkoo kallioperää

Rapautuminen tarkoittaa kiinteän kallion murenemista pienemmiksi palasiksi. Kovinkin kivi hajoaa vuosimiljoonien kuluessa maan pinnalla. Rapautuminen luo edellytyksiä eroosiolle.

6. Lue

Rapautumisen eri muodot

Harmaa, isojen kivilohkareiden täyttämä aukea. Rakkakivikko Kemijärvellä. Pakkasrapautuminen.

Rapautumista voi tapahtua mekaanisesti, kemiallisesti tai eliöiden aiheuttamana.

Suomessa kivi murtuu yleisimmin pakkasrapautumisen vuoksi. Kallion ja kivien rakoon valuva vesi jäätyy talvisin ja kiilan tavoin murtaa kalliosta palasia. Näin syntyy muun muassa tuntureiden ja vaarojen rakkakivikot.  

Lämpörapautumista tapahtuu alueilla, joissa on suuret lämpötilan vaihtelut päivän ja yön välillä. Esimerkiksi aavikoilla, kuten Saharassa tai Gobissa, päivällä kallion pinta kuumenee polttavaksi ja yöllä lämpötilan laskiessa se jäähtyy. Näin kallioon syntyy joka päivä jännitteitä, jotka haurastuttavat sen pintaa, jolloin se lopulta alkaa lohkeilla.

Kemiallisessa rapautumisessa kalliosta liukenee mineraaleja happamaan veteen. Hapan vesi liuottaa etenkin kalkkikiveä, jolloin kallio hajoaa sisältäpäin. Kalkkikivikallioiden sisälle syntyy tippukiviluolia ja muita onkaloita. Kemiallinen rapautuminen vaikuttaa myös rakennuksiin, etenkin marmoriin. Kemiallinen rapautuminen on tyypillistä esimerkiksi Italiassa, Tšekeissä ja Sloveniassa.

Tippukiviluola, jonka pohjalla on hieman vettä ja katosta roikkuu kivipuikkoja. Maassa on pieniä ja suuria ylöspäin kasvavia pylväitä.Tippukiviluola. Kemiallinen rapautuminen.LÄHDE: Pixabay (PD)
 

Eroosio kuluttaa, kuljettaa ja kasaa

Metsän keskellä virtaava puro. Virtaava vesi on suurin eroosiovoima.

Eroosiolla tarkoitetaan kallio- ja maaperän kulumista, irronneen materiaalin kulkeutumista alkuperäisestä paikasta toiseen ja aineksen kasautumista uuteen paikkaan.

Eroosiovoimiksi kutsutaan eroosiota aiheuttavia ilmiöitä. Esimerkiksi mannerjäätikön pohjaan tarttui sen edetessä kiviä, jotka kulkeutuivat jäätikön mukana pitkiä matkoja. Eroosiovoimia ovat tuuli, virtaava vesi, jää, rantoja muokkaavat voimat sekä painovoima. 

Kaavakuva kalliosta irtoavan maa-aineksen kulkeutumisesta ja lopulta kasaantumisesta.

Virtaava vesi

Sadevesi valuu maanpintaa alaspäin ja muodostaa jokia. Virtaava vesi kuluttaa joen pohjaa ja reunoja. Irronnut hienojakoinen kiviaines kulkee joen mukana kohti merta. Tästä aineksesta käytetään nimitystä sedimentti. Virtauksen heiketessä sedimentti kasautuu veden pohjaan muodostaen suistoja ja hiekkasärkkiä. 

 
Klikkaa symbolista tietoa jokieroosion vaiheista.

Avaa saavutettava näkymä kuvasta.

7. Lue

Tuuli

Tuulet voivat kuljettaa hiekkaa tuhansienkin kilometrien päähän. Suurin osa hiekasta liikkuu lähellä maanpintaa, jolloin esimerkiksi kallioiden tyvet kuluvat eniten. Tällaisia tyvestä kuluneita kallioita sanotaan sienikallioiksi.

Jos tuulen tielle osuu este, sen taakse voi keräytyä hiekkaa. Tällöin kasautuvasta hiekasta syntyy tuulen mukana liikkuva hiekkakumpu eli dyyni. Tuulieroosio on voimakkainta kasvittomilla paikoilla.

Etualalla matalaa kasvillisuutta ja sen takana suuri hiekkadyyni.Dyynit liikkuvat tuulen mukana.
Kasvittomalla aavikolla kohoavat sienikalliot ovat kuluneet tyvestä kapeiksi. Sienikallioiden tyvet ovat kuluneet kapeiksi tuulen puhaltaman hiekan vaikutuksesta.LÄHDE: Flickr (Ian D Keating, CC BY 2.0)

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Miten tuulen suunta vaikuttaa dyynin muotoon?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

9. Lue

Jäätikkö

Jäätikkö on tärkein Suomessa vaikuttanut eroosiovoima. Mannerjäätikkökin on saanut alkunsa vuoristojen laaksojäätiköistä. Kun talvella satanut lumi ei ehdi sulamaan kesän aikana, syntyy pakkautuvasta lumesta vuosien mittaan jäätikkö. 

Kun jäätikkö kasvaa, se alkaa valua alaspäin kovertaen samalla sen pohjaan juuttuneiden kivien avulla U-laakson. Esimerkiksi Norjan ja Uuden-Seelannin vuonot ovat suuria meriveden täyttämiä U-laaksoja, joista jäätikkö on sulanut pois. 

Laaja, loivarinteinen U-laakso. U-laakso on jäätikön muovaama. (PikPick PD)

Rantavoimat

Valkoisesta kalkkikivesta muodostunut jyrkkä törmärannikko. Törmän tyvellä on tasainen hiekkaranta. RantatörmäLÄHDE: Unsplash (PD)

Suomessa järvien rantoja muokkaa talvisin järvien jääkansi. Kun vesi jäätyy, se laajenee. Siksi jäät puskevat rannan kiviä tai maata maalle päin. Myös aallot kuluttavat rantaa, esimerkiksi huuhtomalla hienoimman aineksen pois ja pyöristämällä jäljelle jääneitä kiviä. 

Jyrkät kalliorannat ulkomailla ovat usein kerrostunutta kivilajia. Aallokko kuluttaa rantakallion tyveä, ja kun kolo on kasvanut riittävän suureksi, romahtaa kalliosta iso siivu alas. Täten rantakallio pysyy jyrkkänä.