tiistai 21.11.
1. Käsitteet
2. Tutki tarkemmin yhtä vuoristoa
Vuoristot
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
3. Tutki lähemmin yhtä tulivuorta
4. Elämä vuoristossa
5. Lue
Rapautuminen ja eroosio muuttavat maisemia
Maankuoren laattojen liikkeet lisäävät korkeuseroja kohottamalla vuoristoja ja synnyttämällä syvänmeren hautoja. Korkeuseroja tasaa tuulen, veden ja jään aiheuttama eroosio, joka kuluttaa kallioperästä hajonnutta eli rapautunutta ainesta.
Rapautuminen rikkoo kallioperää
Rapautuminen tarkoittaa kiinteän kallion murenemista pienemmiksi palasiksi. Kovinkin kivi hajoaa vuosimiljoonien kuluessa maan pinnalla. Rapautuminen luo edellytyksiä eroosiolle.
6. Lue
Rapautumisen eri muodot
Rapautumista voi tapahtua mekaanisesti, kemiallisesti tai eliöiden aiheuttamana.
Suomessa kivi murtuu yleisimmin pakkasrapautumisen vuoksi. Kallion ja kivien rakoon valuva vesi jäätyy talvisin ja kiilan tavoin murtaa kalliosta palasia. Näin syntyy muun muassa tuntureiden ja vaarojen rakkakivikot.
Lämpörapautumista tapahtuu alueilla, joissa on suuret lämpötilan vaihtelut päivän ja yön välillä. Esimerkiksi aavikoilla, kuten Saharassa tai Gobissa, päivällä kallion pinta kuumenee polttavaksi ja yöllä lämpötilan laskiessa se jäähtyy. Näin kallioon syntyy joka päivä jännitteitä, jotka haurastuttavat sen pintaa, jolloin se lopulta alkaa lohkeilla.
Kemiallisessa rapautumisessa kalliosta liukenee mineraaleja happamaan veteen. Hapan vesi liuottaa etenkin kalkkikiveä, jolloin kallio hajoaa sisältäpäin. Kalkkikivikallioiden sisälle syntyy tippukiviluolia ja muita onkaloita. Kemiallinen rapautuminen vaikuttaa myös rakennuksiin, etenkin marmoriin. Kemiallinen rapautuminen on tyypillistä esimerkiksi Italiassa, Tšekeissä ja Sloveniassa.
Eroosio kuluttaa, kuljettaa ja kasaa
Eroosiolla tarkoitetaan kallio- ja maaperän kulumista, irronneen materiaalin kulkeutumista alkuperäisestä paikasta toiseen ja aineksen kasautumista uuteen paikkaan.
Eroosiovoimiksi kutsutaan eroosiota aiheuttavia ilmiöitä. Esimerkiksi mannerjäätikön pohjaan tarttui sen edetessä kiviä, jotka kulkeutuivat jäätikön mukana pitkiä matkoja. Eroosiovoimia ovat tuuli, virtaava vesi, jää, rantoja muokkaavat voimat sekä painovoima.
Virtaava vesi
Sadevesi valuu maanpintaa alaspäin ja muodostaa jokia. Virtaava vesi kuluttaa joen pohjaa ja reunoja. Irronnut hienojakoinen kiviaines kulkee joen mukana kohti merta. Tästä aineksesta käytetään nimitystä sedimentti. Virtauksen heiketessä sedimentti kasautuu veden pohjaan muodostaen suistoja ja hiekkasärkkiä.
7. Lue
Tuuli
Tuulet voivat kuljettaa hiekkaa tuhansienkin kilometrien päähän. Suurin osa hiekasta liikkuu lähellä maanpintaa, jolloin esimerkiksi kallioiden tyvet kuluvat eniten. Tällaisia tyvestä kuluneita kallioita sanotaan sienikallioiksi.
Jos tuulen tielle osuu este, sen taakse voi keräytyä hiekkaa. Tällöin kasautuvasta hiekasta syntyy tuulen mukana liikkuva hiekkakumpu eli dyyni. Tuulieroosio on voimakkainta kasvittomilla paikoilla.
8. Katso video
Vastaa
9. Lue
Jäätikkö
Jäätikkö on tärkein Suomessa vaikuttanut eroosiovoima. Mannerjäätikkökin on saanut alkunsa vuoristojen laaksojäätiköistä. Kun talvella satanut lumi ei ehdi sulamaan kesän aikana, syntyy pakkautuvasta lumesta vuosien mittaan jäätikkö.
Kun jäätikkö kasvaa, se alkaa valua alaspäin kovertaen samalla sen pohjaan juuttuneiden kivien avulla U-laakson. Esimerkiksi Norjan ja Uuden-Seelannin vuonot ovat suuria meriveden täyttämiä U-laaksoja, joista jäätikkö on sulanut pois.
Rantavoimat
Suomessa järvien rantoja muokkaa talvisin järvien jääkansi. Kun vesi jäätyy, se laajenee. Siksi jäät puskevat rannan kiviä tai maata maalle päin. Myös aallot kuluttavat rantaa, esimerkiksi huuhtomalla hienoimman aineksen pois ja pyöristämällä jäljelle jääneitä kiviä.
Jyrkät kalliorannat ulkomailla ovat usein kerrostunutta kivilajia. Aallokko kuluttaa rantakallion tyveä, ja kun kolo on kasvanut riittävän suureksi, romahtaa kalliosta iso siivu alas. Täten rantakallio pysyy jyrkkänä.