tiistai 19.12.
1. Jääkauden muodostuma
Ota kuvankaappaus näkymästä ja piirrä kuvankaappauksen päälle piirto-ohjelmalla Salpausselät. Nimeä kuvaan Ensimmäinen salpausselkä (eteläisempi) ja Toinen salpausselkä (pohjoisempi). Palauta kuva palautuskansioon.
Salpausselät
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
2. Vastaa kysymyksiin
3. Jääkauden jälkiä kotiseudulla
Jääkauden jälkiä kotiseudulla
Nimeä muodostumat selkeästi. Jos et nimeä muodostumia suoraan karttaan, niin selitä selkeästi mikä kartassa esittää kyseistä muodostumaa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
4. Maastokartta
Jäätikön sulamisen jälkeen maanpinta oli paljaana. Tällöin tuuli alkoi liikuttaa hienojakoista maalajia kasaten sitä säännöllisiksi harjanteiksi.
Tarkastele karttakuvaa ja vastaa kysymykseen. Etsi tietoa myös luvusta 2.3. Eroosio ja tarkastele vihje-sivua.
Rokuan kansallispuisto.SOURCE: MAANMITTAUSLAITOKSEN MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)Vastaa
5. Jääkauden jäljet
6. Lue
Maankohoaminen muuttaa Suomen rantaviivaa
Tiesitkö, että Suomen pinta-ala kasvaa hitaasti? Tulevaisuudessa Ruotsin ja Suomen välissä oleva Itämeren pinta-ala pienenee. Tapahtumat johtuvat maankohoamisesta, joka on seurausta mannerjäätiköstä.
Kivikkoinen pirunpelto eli muinaisranta on tullut näkyviin maankohoamisen seurauksena. Ahvenanmaa.LÄHDE: Paavo IkonenMannerjää painoi maankuoren lommolle
Skandinavian päälle kasautunut suuri mannerjäätikkö painoi maankuorta alaspäin jopa kilometrin verran. Kun mannerjäätikkö oli sulanut, alkoi painauma palautumaan tilaan, joka edelsi jääkautta. Tätä maankuoren palautumista kutsutaan maankohoamiseksi.
Maankohoaminen on voimakkainta Länsi-Suomessa
Maa kohoaa nopeimmin Perämerellä ja Merenkurkun saaristossa. Maan nousunopeus laskee kohti itää, pohjoista ja Kaakkoa.Tähän mennessä maa on Suomessa kohonnut suurimmillaan jo 700 metriä. Aluksi maa kohosi huomattavan nopeasti, jopa yli 10 cm vuodessa. Nykyään maankohoaminen on nopeinta Pohjanmaan rannikolla, noin 6–8 millimetriä vuodessa.
Maankohoamista on jäljellä arvioiden mukaan 100–150 metriä. Maan kohoamisen seurauksena nykyisen Suomen ja Ruotsin välille syntyy tutkimusten perusteella maayhteys noin 2000 vuoden kuluttua, ja Perämeri muuttuu järveksi. Kaikki nykyiset länsirannikon kaupungit jäävät sisämaahan. Oulusta matkaa merelle on jopa 50 kilometriä.
Vuonna 4000 Pohjanlahden rantaviiva on ennustusten mukaan huomattavasti erilainen kuin nykyisin.Jäljet Suomen luonnossa
Maankohoamisen seurauksena Pohjanmerellä syntyy uutta maata ihmiselämän aikana huomattava määrä. Maankohoaminen kasvattaa monien rannikkokuntien pinta-alaa usean hehtaarin vuosivauhdilla. Pelkästään Merenkurkun alueella uutta maata muodostuu vuosittain noin neliökilometrin eli noin kymmenen jalkapallokentän verran.
Hailuoto. Maankohoamisen seurauksena syntyy uutta maata ja saaren pinta-ala kasvaa.LÄHDE: flickr (kallu, cc by-sa 2.0).
Simon Ykskuusi. Maankohoamisen seurauksena rannat mataloituvat. Rannalla on nähtävissä myös kasvillisuuden muutos: lähellä rantaa kasvaa heinää ja saroja, kauempana rannasta metsää.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN ortokuva ja MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)Uuden maan nouseminen näkyy lahtien ja vesistöjen mataloitumisena ja rantavallien siirtymisenä rannalta sisämaahan. Laitureiden edestä meri pakenee kauemmas, merenlahdet kuroutuvat umpeen järviksi ja vedenpinnan alaiset karikot kasvavat pinnan yläpuoleisiksi kivikoiksi ja pieniksi saariksi.
Rannikkokaupunkien satamia on jouduttu syventämään ruoppaamalla, jotta laivaliikenne olisi mahdollista. Pohjanmeren matalasta muodosta johtuen, alueella kohoaa vähitellen uusia saaria, vanhemmat saaret laajenevat tai kasvavat yhteen.
Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan joet kasvavat hitaasti pituutta. Niiden suistot siirtyvät kauemmaksi merelle maankohoamisen seurauksena. Jokien lasku-uomat loiventuvat ja veden virtaukset hidastuvat, mikä kasvattaa tulvariskiä.
Akionlahti, Oulu. Kasvillisuus on runsaslajista.LÄHDE: pixabay (PD)Kasvillisuus merenrannoilla noudattaa selviä vyöhykkeitä. Lähellä merta kasvaa erilaisia rantakasveja. 30–40 vuoden ikäisessä maassa kasvaa jo leppää ja tyrniä. Seuraavaksi tulevat lehtipuut ja 60 vuoden ikäisessä maassa kasvaa kuusimetsää. Vyöhykkeisyyden ja vaihtelevuuden takia maankohoamismetsät ovat runsaslajisia.
Klikkaa tästä avataksesi saavutettavan näkymän tästä sisällöstä
7. Lue
Itämeren vaiheet
Itämeressä ovat vaihdelleet järvi- ja merivaiheet. Maankohoaminen ja vesimassat ovat vuoroin yhdistäneet alueen Atlanttin valtamereen ja vuoroin sulkeneet sen valtavaksi järveksi. Itämeren vaiheet ovat Baltian jääjärvi, Yoldianmeri, Ancylusjärvi ja Litorinameri.
Itämeren nykyinen vaihe alkoi noin 6 000 vuotta sitten, kun Litorinameren suolapitoisuus alkoi pienentyä. Suolapitoisuus laski, sillä maankohoaminen supisti meriyhteyttä Tanskan salmien kautta.
Mannerjäätikön sulamisen alettua, sen etelä- ja itäreunoille muodostui suuria jääjärviä. Baltian jääjärvi oli pääasiassa makeavetinen.
Yoldianmeren aikana sulaneet vesimassat olivat yhteydessä Atlanttiin. Kylmä makea sulamisvesi ja suolainen merivesi sekoittuivat.
Maankohoaminen oli nykyistä nopeampaa. Aiemmasta merenlahdesta tuli uudelleen makeavetinen sisäjärvi.
Jäätikön sulettua merenpinta Atlantilla nousi ja merivesi pääsi virtaamaan nykyisen Itämeren alueelle. Litorinameren vesi oli lämmintä murtovettä eli sekoitus makeaa ja suolaista.
8. Lue
Muinaisen Itämeren jäljet ovat näkyvissä kaukana sisämaassa
Ylimmät rannat ovat mäkien rinteillä
Yli puolet Suomen pinta-alasta oli painunut niin syvälle, että mannerjäätikön sulamisvedet peittivät ne. Suuria alueita Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa jäivät kuitenkin vedenpinnan yläpuolelle. Näitä vedenpinnan yläpuolella olleita alueita kutsutaan vedenkoskemattomiksi alueiksi.
Ylimmät jääkauden jälkeiset rannat sijaitsevat vaarojen rinteillä 210 metriä merenpinnan yläpuolella. Ylimmät rannat sijaitsevat Rovaniemen ja Tervolan alueella. Nämä muinaisrannat näkyvät vaaroilla veden huuhtomina kallioina, rantavalleina ja kivikoina.
Pirunpelto on muinaisranta
Pirunpellot ovat yksi nimitys muinaisrannoille. Tavallisesti pirunpelloksi kutsutaan pyöreitä kivikoita, jotka sijaitsevat sisämaassa. Pirunpellot ovat syntyneet, kun aallot huuhtoivat pois hienon hiekan ja soran. Jäljelle jääneet kivet hioutuivat pyöreiksi aaltojen liikuttaessa niitä.
Aallot huuhtovat hiekan rantaviivan kivien joukosta. Pirunpellot sijaitsevat paikoissa, joissa vesi on huuhtonut rantaviivaa..jpg)
Maankohoaminen on muuttanut Suomen luontoa
Maan kohotessa ja meren vetäytyessä sisämaahan syntyi järvialtaita. Korkeimmalla merenpinnasta sijainneet järvet ovat siis syntyneet ensin. Myös järvien laskujoet ovat muuttuneet aikojen kuluesssa. Esimerkiksi Saimaan vesistön laskujoki virtasi ennen Pohjanlahteen. Nykyinen laskujoki Vuoksi virtaa Laatokkaan.
Paljastuneeseen merenpohjaan alkoi muodostua kasvillisuutta ja lopulta metsiä. Kasvit ja eläimet saapuivat kaakosta ja etenivät paljastuneita maa-alueita pitkin kohti lounasta ja luodetta.
Ihminen seurasi alueelle muuttaneita riistaeläimiä ja vesistöissä olleita hylkeitä. Kivikautisia ranta-asutuksen merkkejä, kuten työkaluja ja kalliomaalauksia, on löydetty kaukaa sisämaasta.