tiistai 28.11.

1. Laituri kateissa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Suomi on satojentuhansien kesämökkien maa. Monet kesämökit sijaitsevat järvien rannoilla. Monia kesämökkiläisiä odottaa keväällä kuitenkin yllätys - laituri on poissa.

Lukemasi eroosio-luvun perusteella, mikä voisi olla selitys laiturin katoamiselle?

Mistä voisi ennakoida, että oman kesämökin laituri saattaisi olla vaarassa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

2. Lue

Maaperä on kallioperän päällä

Kallioperä on maan kiinteää kuorta. Sen ikä vaihtelee, sillä merten keskiselänteillä syntyy uutta kallioperää jatkuvasti. Suomessa kallioperä on tosin hyvin vanha.

Kallioista merenrantaa, jossa vain matalaa kasvillisuutta. Peruskallion päällä ei paikoitellen ole lainkaan maaperää. Kasveille se on haastava kasvuympäristö.

Kallioperä on kiinteä ja yhtenäinenKaavakuva maankamarasta. Maaperä koostuu maalajeista, kallioperä on kiinteää.

Maan kuorikerros on pääosin kiinteätä kalliota, jota kutsutaan kallioperäksi. Kun kallio rapautuu, siitä murenee eri kokoisia kiviä. Irtonaisten kivien kerrosta kallioperän päällä kutsutaan maaperäksi. Joillain alueilla maaperä on useita kymmeniä metrejä paksu. Jos kallioperä on paljaana, ei sen päällä ole lainkaan maaperää.

Mineraalinäytteitä, esimerkiksi läpikuultavaa kalsiittia ja kiiltävän mustaa, liuskemaista biotiittia. Erilaisia mineraaleja.LÄHDE: Ville Koistinen (CC-BY-SA 3.0)

Kivilajit

Kivilajit koostuvat yhdestä tai useammasta mineraalista. Esimerkiksi Suomen kansalliskivilajin graniitin mineraalit ovat kiille, maasälpä ja kvartsi. Kivilajit luokitellaan syntytapansa perusteella magmakivilajeihin, kerrostuneisiin kivilajeihin ja muuttuneisiin kivilajeihin.

Magmakivilajit syntyvät, kun kuuma ja sula kviaines jähmettyy jäähtyessään. Tulivuorenpurkauksissa se tapahtuu nopeasti ja syntyy varsin heikkoja kiviä, kuten basaltti. Syvällä maankuoren sisällä jähmettyminen on hidasta ja syntyy vahvoja kivilajeja, kuten graniitti. 

Kerrostuneet kivilajit syntyvät, kun eroosiovoimat kasaavat irtainta ainesta paksuiksi kerroksiksi. Esimerkiksi hiekka kasautuu paksuksi kerroksiksi. Tällöin syvälle hautautuneet irtonaiset hiekanmurut joutuvat kovaan paineeseen ja tarttuvat kiinni toisiinsa vuosituhansien kuluessa. Tätä kutsutaan iskostumiseksi. Kerrostuneita kivilajeja ovat esimerkiksi hiekkakivi, kalkkikivi ja savikivi. 

Muuttuneet kivilajit syntyvät vuorenpoimutuksessa, jonka valtava paine muovaa ja kuumentaa kiviainesta. Tällöin alkuperäisen kiven rakenne muuttuu. Kaikenlaiset kivilajit voivat joutua tähän prosessiin. Gneissit ovat muuttuneita kivilajeja.

 

Klikkaamalla symboleja saat tietoa kivilajien synnystä (tähdet) ja sisäsyntyisten tapahtumien aikaansaamista muodoista (keltaiset). 

3. Lue

Magmakivilajit

Punaista laavaa roiskuu jäähtyneen mustan laavan keskellä. Maankuoren magman jäähtyminen ja jähmettyminen synnyttää magmakiviä.

Magmakivilajit syntyvät jähmettymällä sulasta magmasta. Tulivuorenpurkauksissa sula laava pursuaa maan pinnalle tai merenpohjaan ja jähmettyy nopeasti. Tällaisia pinnalla jähmettyviä kiviä, kuten laavakiveä tai basalttia, kutsutaan pintakivilajeiksi

Joskus maankuoressa oleva magmapesäke ei purkaudukaan, vaan jähmettyy hitaasti kiinteäksi kiveksi. Kun magma jäähtyy hitaasti, siinä olevat mineraalit kertyvät kiteiksi. Syvällä jähmettyviä kivilajeja kutsutaan syväkivilajeiksi. Ne ovat erittäin kestäviä ja niitä käytetään muun muassa rakentamiseen ja teiden päällystämiseen. Syväkivilajeja ovat muun muassa Suomen kansalliskivi graniitti, gabro ja dioriitti.

Hiotussa graniitissa näkyy eri mineraalit.
Ruskeansävyinen, huokoinen laavakivi. Laavakivissä on ilmakuplia sisällä, siksi ne rapautuvat herkästi.

Kerrostuneet kivilajit

Kauniisti kaareutuva, kerroksellinen kivilaji on kulunut lähes sileäksi pinnasta. Antilooppikanjoni Yhdysvalloissa on hiekkakiveä.
Kullankeltainen hiekkakivi. Hiekkakivessä näkyy iskostuneet hiekkarakeet.LÄHDE: Flickr (James St. John CC-BY-2.0)

Kerrostunut kivilaji syntyy maahan kasautuneesta, irtaimesta maakerrostumasta, joka kivettyy yhtenäiseksi kiveksi.

Kaikki maanpinnalla paljaana olevat kivet ja kalliot rapautuvat. Eroosiovoimat kuljettavat kivestä rapautuneet muruset ja kasaavat niitä sedimenttikerrostumiksi esimerkiksi merenpohjaan tai jokitasangoille. Irtonaisista kivenmuruista liukenee paineessa vuosituhansien kuluessa mineraaleja, jotka lopulta iskostavat irtonaiset kerrokset kiinteiksi. Kerrostuneista kivistä käytetään myös nimitystä sedimenttikivet.

Syntytavasta johtuen kerrostuneet kivilajit ovat pehmeämpiä kuin esimerkiksi syväkivilajit. Kerrostuneisiin kivilajeihin voi jäädä myös eliöiden jäänteitä, jolloin niistä muodostuu fossiileita.

Tunnetuimpia kerrostuneita kivilajeja ovat hiekkakivi, savikivi ja kalkkikivi.

Muuttuneet kivilajit

Vuoren rinteillä on kasviton kohta, jossa näkyy valkea marmori. Kiveä on louhittu kerroksittain ja kaivoksessa risteilee teitä serpentiinimäisesti. Carraran marmorilouhos Italiassa. Alue on entistä merenpohjaa, joka joutui myöhemmin vuorenpoimutuksen kohteeksi. Näin kalkkikivestä syntyi marmoria.
Gneissin rakenteessa näkyy aaltoilevat kerrokset. Gneississä näkyy poimuttumisen aiheuttama mineraalien järjestäytyminen uudelleen.LÄHDE: Siim Sepp (CC-BY-SA-3.0)

Mikä tahansa kivilaji voi muuttua muuttuneeksi kivilajiksi. Muuttuminen vaatii kovan lämpötilan ja paineen, jotta kiven mineraalit järjestyisivät uudelleen. Yleisin tapa muutokselle on vuorten poimutus ja kiven osittainen sulaminen. Tällaisessa tapauksessa esimerkiksi graniitista syntyy gneissiä ja kalkkikivi marmoriksi . Myös meteoriittitörmäyksessä kiven rakenne muuttuu.

Muuttuneet kivilajit ovat yleensä hyvin tiiviitä. Jotkut muuttuneet kivilajit ovat helposti muokattavissa ja siksi suosittuja rakennus- ja veistoskiviä. Esimerkiksi marmorista tehdään patsaita ja suomalaisesta vuolukivestä uuneja.

Muuttuneista kivistä käytetään myös nimitystä metamorfiset kivet.

4. Lue

Maaperä koostuu erilaisista maalajeista

Hiekkaa ja suurempia lohkareita sekaisin.
Moreenissa on kaikkia raekokoja.LÄHDE: Daniel Mayer (CC-BY-SA-3.0)

Maaperän irtain aines voidaan luokitella syntytavan mukaan kivennäis- ja eloperäisiksi maalajeiksi. 

Pääosin maaperä koostuu kivennäismaalajeista, eli ne ovat rapautuneet kivestä. Kivennäismaalajit luokitellaan kivien raekoon mukaan. Hyvin hienojakoinen eli pienen raekoon omaava maalaji on savi. Hiekka on maalaji, jonka muruset ovat muutamasta millistä alle millin kokoisia. Louhikon kivet taas ovat suuria, yli 20 cm halkaisijaltaan. 

Suomen yleisin maalaji on moreeni. Moreenissa on sekaisin kaiken kokoisia kiven palasia, siksi sitä kutsutaan lajittumattomaksi maalajiksi.

Kuolleista kasvinosista syntyy eloperäisiä maalajeja. Näistä tunnetuin on turve. Turve syntyy suolla hajoamattomista kasvin osista.

Maalaji Raekoko (mm)
Moreeni
(lajittumaton)
Kaiken kokoisia
kivenpalasia
Kivikko

200–20

Sora 20–2
Hiekka 2–0,2

Hieta

Hiesu

0,2–0,02

0,02-0,002

Savi

< 0,0002

Turve (eloperäinen) maatuneita
kasvinosia

Kaavakuva, jossa erikokoisista rakeista koostuvia maalajeja.

Maahan kaivettu kuoppa, josta näkyy maaperän pinnan kerroksellinen maannos. Ylimpänä on tummaa kariketta ja sen alla vaalea huuhtoutumiskerros.
Podsolimaannos on kerroksellinen.LÄHDE: Wikipedia (PD)

Maannos

Maannos on maan muuttunut pintakerros. Maaperä joutuu alttiiksi sateelle ja lämmölle, minkä seurauksena maaperän pintaosat muuttuvat kemiallisesti.

Eri ilmastoalueilla ja kasvillisuusvyöhykkeillä maaperän pintaan muodostuu erilaisia maannoksia. Tropiikin maannos on vähäravinteinen latosoli. Suomessa maaperän pintaan muodostuu podsolimaannos. Podsolille on tyypillistä vahva kerroksellisuus.

5. Yhdistä oikein

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Maalaji
Kivilaji
Maaperä
Kallioperä
Maannos

Maan muuttunut pintakerros

Kiinteää, yhtenäistä kiveä

Koostuu irtaimista kivistä

Voivat olla kalliosta tai elollisesta luonnosta peräisin.

Koostuu yhdestä tai useammasta mineraalista.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

6. Aukkotehtävä kivilajeista

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kivilajeissa on aina vähintään yhtä . Suomen kansalliskivilaji on
, joka koostuu seuraavista mineraaleista: kvartsi, kiille ja . Graniitti syntyy magmasta syvällä maankuoressa. Siksi se kuuluu kivilajien päätyyppiin, jonka nimi on . Kun kivi rapautuu, tuuli tai vesi kuljettavat kivenmurusia. Kun kivet kerrostuvat, ne voivat pitkän ajan kuluessa kiinni toisiinsa. Täten syntyy kivilajeja.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

7. Väittämiä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Ovatko väittämät oikein vai väärin?

1=Oikein
2=Väärin

Väite12
Kivilajit muodostuvat maalajeista.
Kivennäismaalajit muodostuvat kivilajeista.
Magmakivilajit syntyvät jähmettymällä.
Muuttuneet kivilajit syntyvät iskostumalla.
Ilmasto vaikuttaa maannoksen syntyyn.
Tulivuorten purkauksissa syntyneet kivet kuuluvat kerrostuneisiin kivilajeihin.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

8. Kivilajien pääryhmät

Mihin kivilajien pääryhmään seuraavat kivet kuuluvat?

 

 

Ruskealan marmoria Karjalasta.LÄHDE: Wikipedia / Aleksanrd Kaasik (CC BY-SA 4.0)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Graniittia Fjärsaarilta.LÄHDE: Wikipedia / Friman (CC BY-SA 3.0)
 
 
 
Savikiveä.LÄHDE: Wikimedia commons (PD)

 

 
 
 
 
 

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1=Magmakivi
2=Kerrostunut kivilaji
3=Muuttunut kivilaji

Väite123
1
2
3
4
5
6

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

9. Tunnista maalaji

 

 

LÄHDE: Anu Nowak

 

 
 
 
 
 
LÄHDE: Anu Nowak

 

 
 
 
 
 
LÄHDE: Anu Nowak

 

 
 
 
 
 
LÄHDE: Anu Nowak

 

 
 
 
 
 
LÄHDE: Anu Nowak

 

 
 
 
 
 

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Turve

Savi

Moreeni

Hiekka

Sora

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

10. Tutki mineraaleja!

Geologian tutkimuskeskuksen julkaisussa on esitelty yleisimpiä mineraaleja ja niiden tunnistamista. Mineraalien tunnistamista varten tarvitset ainakin metallipiikin, lasittamatonta posliinia (vanha sulake), lasia ja hakun ja/tai vasaran. 

Tutkikaa koulun mineraalikokoelmaa tai koulun ympäristöstä etsittyjä kiviä. Yrittäkää tunnistaa mineraaleja.

11. Lue

Kertaus

 Kivinen planeetta

  • Maapallo koostuu selkeistä kerroksista, joita ovat kuori, vaippa ja ydin.

 Maankuori koostuu liikkuvista laatoista

  • Maapallon kiinteä kuori on repeytynyt maankuoren laatoiksi.
  • Laatat liikkuvat hitaasti jähmeän magman päällä.
  • Laatat voivat liikkua toisistaan poispäin, toisiaan kohti tai toisiaan sivuten.
  • Laattojen liikkeistä on seurannut se, että mantereet ovat sijainneet eri paikoissa miljardeja vuosia sitten.
  • Laattojen reunakohdissa esiintyy paljon maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa.

 Vuorten synty

  • Poimuvuoret syntyvät laattojen törmätessä.
  • Nuoret poimuvuoristot kasvavat yhä ja ne ovat korkeita, terävähuippuisia ja jyrkkärinteisiä.
  • Vanhojen poimuvuoristojen muodot ovat kuluneet pyöreähköiksi ja ne ovat matalia.
  • Lohkovuoret syntyvät maanjäristysten yhteydessä ja ne ovat matalia.
  • Suomen muinaiset poimuvuoret ovat kuluneet mataliksi jäännösvuoriksi.
  • Tulivuoria esiintyy laattojen reuna-alueilla.
  • Tulivuorenpurkaukset tuhoavat paikallisten rakennuksia ja viljelmiä, haittaavat lentoliikennettä ja vaikuttavat myös ilmastoon.
  • Tuliperäinen maa on ravinteikasta ja tulivuori voi toimia matkailukohteena.
  • Tuliperäisillä alueilla voidaan hyödyntää Maan sisäistä lämpöä energiantuotannossa.

 Rapautuminen ja eroosio muuttavat maisemia

  • Rapautuminen rikkoo kallion pieneksi kiviainekseksi.
  • Eroosio on maan kulumista.
  • Eroosiovoimia ovat tuuli, virtaava vesi, jää, rantoja muokkaavat tekijät ja painovoima.
  • Eroosiovoimat kuluttavat rapautunutta kalliota sekä kuljettavat ja kasaavat maa-ainesta.

 Maaperä on kallioperän päällä

  • Kallioperä on kiinteä ja yhtenäinen kivikerros.
  • Kallioperä koostuu kivilajeista.
  • Maaperä on irtonaista kiviainesta.
  • Maaperä koostuu erilaisista maalajeista.
    • Kivennäismaalajit, esim. moreeni ja sora.
    • Eloperäiset maalajit, esim. turve.
  • Maannos on kemiallisesti muuttunut maaperän pintakerros.
  • Kivilajeja on ryhmitelty syntytapansa mukaan magma-, kerrostuneisiin kiviin sekä muuttuneisiin kivilajeihin.