tiistai 7.11.
1. Lue
Kivinen planeetta
Maapallo koostuu toisistaan eroavista kerroksista, joita ovat kuori, vaippa ja ydin. Maan kuori on kivinen kerros, joka koostuu kallioperästä ja maaperästä. Maankuorta muokkaavat prosessit ovat muodostaneet erilaisia pinnanmuotoja.
Kiviplaneetta Maa.LÄHDE: Flickr (NASA's Earth Observatory, CC BY-SA 2.0)
Maan kuoren paksuus on 8–40 km. Vaipan paksuus on noin 2900 km. Ytimen paksuus on noin 3500 km.Maapallon rakenne on kerroksellinen
Geologia tutkii Maan rakennetta ja koostumusta. Maan sisärakenteesta on saatu tietoa maanjäristysten aaltojen liikkeiden perusteella. Maapallo koostuu selkeistä kerroksista, joita ovat kiinteä kuori, joustava vaippa sekä kaksiosainen ydin. Sisäydin on kaikkein tihein ja tiheys pienenee pintaa kohti.
Maapallon pinnanmuodot muuttuvat
Maan kallioperästä ja monin paikoin sen päällä olevasta irtaimesta maaperästä muotoutuu erilaisia pinnanmuotoja. Pinnanmuodot ovat jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi vuoret kohoavat ja kuluvat, kuten kuluu myös maaperäkin. Tässä jaksossa opiskellaan niitä tekijöitä, jotka muokkaavat kallio- ja maaperää.
Lue lisätietoa Maan ytimestä, vaipasta ja kuoresta Suomen Kansallisen Geologian Komitean ylläpitämiltä verkkosivuilta.
2. Oikein vai väärin?
3. Maapallon sisärakenne
- Tutki kuvaa maapallon sisärakenteesta ja kertaa se mielessäsi.
- Piirrä ja nimeä maapallon kerrokset ulkomuistista.
- Kun olet valmis, vertaa omaa kuvaasi luvun kuvaan. Kuinka onnistuit mielestäsi?
4. Lue
Maankuori koostuu liikkuvista laatoista
Maailmankartasta huomaa, että Afrikan ja Etelä-Amerikan rannikot sopivat yhteen kuin palapelin palat. Maankuoren laatat ovat jatkuvassa, hitaassa liikkeessä. Ensimmäiset teoriat mannerliikunnoista esitettiin yli sata vuotta sitten, mutta valtavien mannerten liikkeet pystyttiin todistamaan vasta 1960-luvulla.
Nykyiset maankuoren laatat.Maankuoren laatat liikkuvat magman päällä
Maankuoren laattojen liikesuunnat.Maapallon kiinteä kuori on repeytynyt noin pariksikymmeneksi suureksi maankuoren laataksi. Laatat kelluvat jähmeän magman päällä ja liikkuvat hitaasti magmavirtausten mukana. Esimerkiksi Intian laatta työntyy jatkuvasti kohti Euraasian laattaa ja törmäyskohtaan syntynyt Himalajan vuoristo kasvaa koko ajan.
Toisaalta Euraasian laatta liukuu poispäin Pohjois-Amerikan laatasta ja Atlantin valtameren pinta-ala kasvaa jatkuvasti. Laattojen liikkeiden seurauksena mannerten sijainti muuttuu koko ajan.
5. Lue
Törmäävät laatat
Törmäyssaumassa kaksi mannerlaattaa liikkuu toisiaan kohti. Mannerlaatat joutuvat puristuksiin ja syntyy poimuvuoristoja. Toisaalta osa maankuoresta painuu syvyyksiin ja sulaa magmaksi. Törmäyssaumassa maankuorta tuhoutuu.
Jos törmäävien laattojen reunassa on merenpohjaa, työntyy toisen laatan kuori toisen laatan alle. Näihin kohtiin syntyy syvänmerenhauta.
Erkanevat laatat
Erkanemissaumoissa mannerlaatat liikkuvat poispäin toisistaan. Mannerlaattojen väliin syntyvään halkeamaan työntyy magmaa, joka jäähtyy ja jähmettyy uudeksi maankuoreksi.
Tanganjika-järvi on syntynyt Itä-Afrikan repeämälaaksoon.LÄHDE: Nasa (PD)
Merenpohjassa olevaan erkanemissaumaan syntyy valtameren keskiselänne. Ne ovat valtavia merenalaisia vuoristoja, jotka ovat syntyneet halkeamaan purkautuvasta magmasta.
Mantereella laattojen erkanemissaumaan syntyy repeämälaakso, joka voi täyttyä vedellä. Esimerkiksi Punainenmeri on syntynyt tällä tavalla. Itä-Afrikassa maankuoren laatta on repeämässä kahtia. Repeämälinjalla on monia tulivuoria. Kuuluisin näistä on Afrikan korkein vuori Kilimanjaro.
San Andreaksen siirros Kaliforniassa kulkee läpi San Fransiscon.Toisiaan sivuuttavat laatat
Maankuoren laatat voivat liikkua myös toistensa ohi, mutta vastakkaisiin suuntiin tai samaan suuntaa eri nopeudella. Tällaista mannerlaattojen rajaa kutsutaan sivuamissaumaksi. Kuuluisin maankuoren laattojen sivuamissauma on Kaliforniaa halkova San Andreasin siirroslinja. Sivuamissaumoissa esiintyy paljon maanjäristyksiä.
6. Vastaa
Tarkista
7. Lue
Maanjäristykset
Uuden Seelannin Eteläsaarella vuonna 2011 tapahtunut maanjäristys aiheutti mittavia tuhoja.LÄHDE: FLICKR (Mark Guadalupe, CC BY 2.0)Maanjäristyksellä tarkoitetaan maankuoren yhtäkkistä liikettä. Useimmiten maanjäristykset johtuvat mannerlaattojen rajojen lukkiutumisesta kiinni toisiinsa. Tällöin paine kasvaa ja saa maankuoren laatan lopulta repeämään. Revetessään laatat nytkähtävät eteenpäin. Liikkeen seurauksena maankuoressa alkaa levitä aaltoja järistyksen keskuksesta poispäin.
Myös laattojen keskellä voi olla järistyksiä, mutta ne ovat harvinaisempia ja heikompia. Suomessakin tapahtuu vuosittain pieniä maanjäristyksiä, jotka johtuvat Atlantin keskiselänteen laajentumisesta sekä jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta.
Maanjäristysten voimakkuutta mitataan magnitudiasteikolla.
| Magnitudi | Vaikutus |
|---|---|
| alle 3,0 (hyvin pieni) | Havaitaan vain mittalaitteiden avulla. 100 000 järistystä vuodessa. |
| 3,0–3,9 (pieni) | Havaitaan heikosti sisätiloissa, ei juurikaan aiheuta vahinkoja. 50 000 järistystä vuodessa. |
| 4,0–4,9 (lievä) | Voi aiheuttaa paikallisesti pieniä vahinkoja. Ikkunalasit helisevät. Maailmanlaajuisesti noin 6200 järistystä vuodessa. |
| 5,0–5,9 (keskisuuri) | Magnitudin 5,7 maanjäristys vastaa Hiroshiman atomipommia. Aiheuttaa vahinkoja rakennuksiin. Maailmanlaajuisesti noin tuhat vuodessa. |
| 6,0–6,9 (voimakas) | Tuhoisa noin 150 neliökilometrin alueella. Kuolonuhreja tiheästi asutuilla alueilla. Hieman yli sata järistystä vuodessa. |
| 7,0–7,9 (hyvin voimakas) | Tuhoisa laajoilla alueilla. Rakennuksia ja siltoja voi sortua. Parissakymmenessä vuodessa. |
| 8,0 tai suurempi (erittäin voimakas) | Täydellinen tuho. Vaikutukset tuntuvat satojen kilometrien alueella. Intian valtameren maanjäristys vuonna 2004 oli magnitudiltaan 9,0. Maailmanlaajuisesti keskimäärin yksi vuodessa. |
Maanjäristyksen uhrit tarvitsevat apua.LÄHDE: Flickr (Expert Infantry, CC BY 2.0)Maanjäristyksistä voi seurata paljon tuhoa, esimerkiksi maanvyöryjä sekä rakennusten sortumisia. Kaupungeissa maanjäristys katkoo sähkö- ja kaasuverkostoja, jolloin voi syttyä tulipaloja.
Maanjäristyksen uhrit tarvitsevat humanitaarista apua. Maanjäristysalueella voi olla pula elintarvikkeista, puhtaasta vedestä, peseytymisvälineistä sekä lääkkeistä. Hätämajoitusleireissä eläminen on alkeellista ja esimerkiksi taudit leviävät helposti.
Maanjäristykset saavat aikaan paljon tuhoa. Minkälaista apua tuhoalueella mielestäsi tarvitaan?
8. Lue
Tsunamit
Suurin osa maankuoren laattojen saumoista on merenpohjassa. Maanjäristyksen aiheuttama nopea heilahdus merenpohjassa nostaa vesimassaa ylöspäin. Maanjäristyskohdasta tsunami eli hyökyaalto etenee joka suuntaan suurella nopeudella.
Syvänmeren alueella tsunamia ei huomaa, mutta rantaa lähestyttäessä tsunamiaallon korkeus kasvaa. Valtavien vesimassojen vyöryminen rantaan voi tehdä suunnatonta tuhoa. Viime aikojen tuhoisin tsunami sai alkunsa tapaninpäivänä vuonna 2004 Indonesiassa Sumatran edustalta.
Tapaninpäivän tsunamissa kuoli lähes 300 000 ihmistä, joiden joukossa oli 179 suomalaista turistia.LÄHDE: Wikimedia commons (PD)Katso animaatio (Techtonics Observatory, Youtube) maanjäristyksestä ja tsunamista sekä 3D-animaatio (SamuelR45, Youtube) tsunamin synnystä.
Lue Helsingin yliopiston geotieteiden ja maatieteen laitoksen Seismologian instituutin verkkosivuilta, kuinka tsunameihin voi varautua. Kuinka matkailija voi varautua tsunameihin matkatessaan rannikkokohteeseen?
9. Nimeä maankuoren laatat
Nimeä kartalle numeroidut maankuoren laatat.