tiistai 10.10.

1. Maastokartta

Maastokartan avulla saa yleiskuvan alueesta. Se tarjoaa myös mahdollisuuden maaston muotojen tutkimiseen korkeuskäyrien avulla. Maanmittauslaitoksen tuottama maastokartta kattaa koko Suomen.

Kaupungin keskustaa kuvaava ilmakuva ja maastokartta rinnakkain. Keskellä kulkee joki, jonka rannoilla on puistoa.LÄHDE: Maanmittauslaitoksen ortokuva ja maastotietokanta 10/2017 (CC-BY-4.0)

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tutki yllä olevaa kuvaa.
Millä tavoin kuvat eroavat toisistaan?

Mitä asioita löydätte ilmakuvasta, mutta ette kartasta?

Entä mitä asioita kartasta löytyy, mutta ei ilmakuvasta?

Löydättekö kartasta virheitä?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

2. Lue

Maastokartta

Maastokartan avulla saa yleiskuvan alueesta. Se tarjoaa myös mahdollisuuden maaston muotojen tutkimiseen korkeuskäyrien avulla. Maanmittauslaitoksen tuottama maastokartta kattaa koko Suomen.

Maastokartta kuvaa alueen yleisiä ominaisuuksia

Maanmittauslaitos tuottaa Suomesta tarkkoja maastokarttoja, jotka kuvaavat maaston yleisiä ominaisuuksia (esim. Pinnanmuodot, ihmisen rakennelmat). Maastokartan tarkkuus riippuu sen mittakaavasta. Painetun maastokartan mittakaava on 1:25 000. Tällöin yhden sentin matka kartalla vastaa 25 000 cm eli 250 metrin matkaa maastossa. Digitaalisissa aineistoissa, kuten Karttapaikassa, maastokarttaa voi tarkastella eri mittakaavoissa.

Maastokartan valmistus

Maastokartan laadinnassa käytetään hyväksi ilmakuvia, joiden avulla saadaan kohteiden sijainnit ja muodot maanpinnalla asetettua kartalle. Tarkka korkeusprofiili saadaan mallinnettua laserkeilauksella, jolla mitataan lentokoneesta lähetettävien laserpulssien heijastumista.

Taivaalla lentävä lentokone lähettää lasersäteitä, jonka avulla muodostuu kolmiulotteinen kartta.Laserkeilauksella saadaan kartoitettua pinnanmuodot.

Kaikkia karttaan merkittäviä yksityiskohtia ei voi havaita ilmasta, vaan kartoittajan täytyy käydä maastossa keräämässä kenttähavaintoja. Kohteet sijoitetaan karttapohjalle oikeaan kohtaan karttamerkeillä. Oikea sijainti saadaan satelliittipaikannuksen avulla. Kartta piirretään valmiiksi tietokoneen kartanpiirto-ohjelman avulla.

Maastokarttamerkkejä selitettynä.
Karttamerkit kuvaavat maaston kohteita

Maastokartan karttamerkit

Karttamerkeillä pyritään kuvaamaan aluetta mahdollisimman selkeästi. Maastokartan karttamerkit on pyritty laatimaan mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi tulkita. Väreillä on merkittävä osa kartan tulkinnassa. Esimerkiksi sininen väri maastokartassa viittaa aina veteen ja keltainen avoimeen alueeseen.

Maastokartan yleisimmät karttamerkit on hyvä osata, jotta maastokarttoja voidaan tulkita ja käyttää hyväksi. Seuraavissa kartoissa on esitelty maastokartan karttamerkkejä. 

 

Karttamerkkejä tiheästi asutulla alueella Helsingin Herttoniemessä. Klikkaa rengassymbolia.

Karttamerkkejä harvaan asutulla alueella Mäntyharjun Nironkylässä. Klikkaa rengassymbolia.

3. Lue

Korkeuskäyrät

Maastokartta ja siitä tehty kolmiulotteinen maastomalli vierekkäin.Kinahmin vaara NilsiässäLÄHDE: Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineisto ja vinovalovarjoste (CC-BY-4.0)

Korkeuskäyrä yhdistää samalla tasolla merenpinnasta olevat pisteet maanpinnalla. Jos kuljetaan maastossa kartalla merkittyä korkeuskäyrää pitkin, niin liikutaan koko ajan yhtä korkealla merenpinnasta. Tällöin ei siis nousta tai laskeuduta rinnettä.

Maastoprofiili siirretään korkeuskäyriksi.Korkeuskäyrät kuvaavat paikan korkeutta merenpinnasta

Aluetta läheltä tutkittaessa korkeuskäyrät esitetään viiden metrin välein. Lisäksi toisinaan käytetään kahden ja puolen metrin apukäyrää (katkoviiva) tarkentamaan paikallisia korkeusvaihteluja. Kahdenkymmenen metrin välein maastokartasta löytyy johtokäyrä, joka esitetään paksummalla ruskealla viivalla.

Korkeuskäyrätulkinnassa on tärkeää havainnoida käyrien välistä etäisyyttä. Jos käyrät ovat lähekkäin toistensa kanssa, niin maasto on jyrkkää. Käyrien ollessa kaukana toisistaan maaston korkeusvaihtelut ovat vähäisiä.

Korkeuskäyrän korkeus merenpinnasta on välillä vaikea selvittää. Osassa korkeuskäyrissä on kuitenkin merkitty kyseisen käyrän korkeus merenpinnasta. Myös järven nimien alta löytyy usein kursiivilla painettuna järven pinnan korkeus merenpinnasta.

Korkeuskäyrien tulkinta on maantieteessä tärkeää. Luonnonmaantieteessä korkeuskäyrät kertovat esimerkiksi alueen luonnonhistoriasta ja paikallisilmastosta. Aluesuunnittelussa korkeuskäyrät tarjoavat puolestaan tietoa rakentamisen tueksi.

 

Korkeuskäyriä selitettynä. Klikkaa rengassymbolia.

4. Lue

Maastokartan tulkinta

Taitavalle kartanlukijalle maastokartta tarjoaa paljon tietoa. Seuraavassa esimerkkejä maastokartasta tulkittavista asioista.

  • Millaiset pinnanmuodot alueella ovat? Mitä pinnanmuodot kertovat alueella tapahtuneista luonnonprosesseista?
  • Miten paljon alueella on vesistöjä ja millaisia? Miten vesistöt ovat sijoittuneet? Missä suot sijaitsevat?
  • Näkyykö kartalla kalliopaljastumia tai jyrkänteitä? Mitä ne kertovat alueen kallioperästä?
  • Millaista maaperää alueella on?
  • Miten ihmisen toiminta (pellot, liikenneväylät, asutus, sora- ja hiekkakuopat jne.) maaseudulla on sijoittunut ja miksi?
  • Miten ihmisen toiminta on jakautunut taajamissa (erilaiset asuinalueet, teollisuus, palvelut, liikenne)?
 

Esimerkki maastokartan tulkinnasta. Klikkaa rengassymbolia.

5. Käsitteet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yhdistä kappaleen käsitteet oikeaan selitykseen.

Ilmakuva
Maastokartta
Korkeuskäyrä
Laserkeilaus
Karttamerkki

Lentokoneesta otettu valokuva, jota voidaan käyttää hyväksi kartan laadinnassa.

Kaikkialta Suomesta laadittu karttatyyppi, joka antaa hyvän yleiskuvan alueesta.

Tietyn muotoinen ja värinen piirretty symboli, joka kuvaa kartassa jotain määrättyä asiaa.

Karttaan piirretty ruskea viiva, joka sijaitsee tietyllä korkeudella merenpinnasta.

Keino, jolla lentokoneesta lähetettävien laserpulssien avulla saadaan selville maanpinnan korkeuserot.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

6. Maastokartan värit

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yhdistä maastokartan väri oikeaan kuvaukseen.

Veteen liittyvät asiat (järvi, lampi, joki, suo...)
Erilaiset avoimet alueet (pelto, niitty, aukkohakkuu...)
Avokallio (maanpinnan kalliopaljastuma)
Puistoalue
Maantie

Sinisen eri sävyt

Keltaisen eri sävyt

Harmaa

Vihreä

Punainen

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

7. Karttamerkit

Nimeä karttamerkit aukkoihin. Voit etsiä vastauksia luvun kartoista ja maanmittauslaitoksen maastokarttamerkkien selitteestä.

Sijoita vastaukseen seuraavat sanat: pelto, havumetsä, suo, polku, korkeuskäyrä, oja, kuntaraja ja avosuo.

LÄHDE: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 10/2017 (CC-BY-4.0)


Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

A.
B.
C.
D.
E.
F.
G.
H.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

8. Täytä kentät

Sijoita aukkoihin seuraavat sanat: apukäyrä, kesämökki, talousrakennus, jyrkänne, metsäaukko, ajotie, lampi, iso kivi, asuinrakennus.

LÄHDE: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta (CC-BY-4.0)

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

A.
B.
C.
D.
E.
F.
G.
H.
I.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

9. Täytä kentät

Sijoita aukkoihin seuraavat sanat: liikerakennus, rautatie, autoliikennealue, puro, niitty, avokallio, johtokäyrä, tehdasrakennus, puisto ja sähkölinja.

LÄHDE: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 10/2017 (CC-BY-4.0)

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

A.
B.
C.
D.
E.
F.
G.
H.
I.
J.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen