keskiviikko 23.8.

1. Lue

Arot

Karjanhoitoa Yhdysvaltojen keskilännen arollaLÄHDE: Pixabay (PD)

Aro on kasvillisuusvyöhyke, jossa puita kasvaa vain vähän. Aroja tavataan keskellä mantereita, jonne sateet mereltä eivät yllä. Esimerkkejä aroista ovat Pohjois-Amerikan keskilännen preeria, Etelä-Amerikan pampa ja Euraasian arot, jotka ulottuvat Unkarista aina Mongoliaan saakka.

Aroilla kuivuus rajoittaa monivuotisten kasvien kasvua. Arolla viihtyvät erilaiset heinät ja sipulikasvit. Eläimistä tyypillisimpiä ovat pienet jyrsijät. Talvet ovat usein ankaria, mutta lumipeitteen sulaminen keväällä tuo kasveille kaivattua kosteutta. Arojen hedelmällinen mustamulta sisältää runsaasti ravinteita.

2. Lue

Lehtimetsävyöhyke

Lehtimetsävyöhykkeellä puut pudottavat lehtensä syksyisin.LÄHDE: Pixabay (PD)

Lehtimetsiä kasvaa lauhkean vyöhykkeen eteläosissa. Suomessa lehtimetsävyöhykettä on maan lounais- ja eteläosissa. Tyypillisiä kasveja ovat jalot lehtipuut, kuten tammi, vaahtera, jalava ja pyökki. Lehtipuut varjostavat metsän pohjaa, minkä vuoksi aluskasvillisuutta on melko vähän. Puut tiputtavat lehtensä talveksi ja niiden sisältämät ravinteet tekevät maan pintaosista hyvin hedelmällistä ruskomaannosta. Siksi suurin osa lehtimetsistä onkin raivattu pelloiksi, esimerkiksi Suomessa, Keski-Euroopassa, Itä-Kiinassa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa.

3. Lue

Nahkealehtinen kasvillisuus

Lämpimällä vyöhykkeellä mantereiden länsirannikoilla sataa vähän. Vähäisetkin sateet tulevat talvella. Tämä on kasvien kannalta ongelmallista, koska lämpö ja kosteus osuvat eri vuodenaikoihin. Lämpimän vyöhykkeen länsirannikoilla noin 30–35° leveyspiireillä sijaitsevatkin talvisateiden alueet, joilla kasvaa nahkealehtistä kasvillisuutta. Nahkealehtisen kasvillisuuden alueita on Välimeren ympärillä, Kaliforniassa, Chilen keskiosissa, Etelä-Afrikassa ja Australian lounaisosissa.

Lehtien nahkea pinta estää kasveja haihduttamasta liikaa. Tyypillisiä puita Välimerellä ovat muun muassa pinjat, sypressit, korkki- ja oliivipuut. Puiden lisäksi esiintyy piikkipensaikkoa.

Välimeren kulttuurimaisemaa sypresseineen ja oliivipuineen.LÄHDE: Pixabay (PD)

4. Lue

Havumetsävyöhyke

Suojärvi SiilinjärvelläLÄHDE: FLICKR (Janne, CC BY-SA 2.0)

Pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga kattaa Euraasian ja Pohjois-Amerikan mantereen pohjoisosia. Havumetsäkasvillisuutta on lauhkean lämpövyöhykkeen pohjoisosissa. Maatalouden harjoittamista hankaloittavat kylmä ilmasto ja vähäravinteinen podsolimaannos. Metsätalous onkin esimerkiksi Suomessa ja Kanadassa merkittävä maankäyttömuoto. Havumetsävyöhykkeellä kasvaa havupuiden, kuten kuusen ja männyn lisäksi lehtipuita, esimerkiksi koivuja, leppiä ja haapoja. Rehevämmillä alueilla kasvaa pensaita, karummilla taas kenttäkerroksessa on paljon varpuja, kuten puolukkaa, mustikkaa ja kanervaa. Maanpinnalla kasvaa sammalia ja jäkäliä.

Havumetsävyöhykkeellä sataa kohtuullisen paljon, mutta viileän ilmaston vuoksi kaikki vesi ei haihdu. Maaperään jää vettä ja siksi suot ovat yleisiä.