Maatalouteen huonosti soveltuvat alueet

Seuraavat kasvillisuusvyöhykkeet soveltuvat huonosti tuottoisaan maanviljelykseen:

• Tundra
  • Tundrakasvillisuutta on kylmällä lämpövyöhykkeellä.
  • Viljelyä hankaloittaa lyhyet kesät, ohut maannos ja ikirouta.
  • Porot laiduntavat tundralla.
• Aavikko
  • Aavikkokasvillisuus on sopeutunut kuivuuteen.
  • Aavikoilla veden puute rajoittaa viljelyä ja karjankasvatusta.
  • Keitailla on pienimuotoista viljelyä.
• Vuoristokasvillisuus
  • Vuoristokasvillisuus on vyöhykkeistä. 
  • Ylärinteillä voidaan laiduntaa karjaa.

Paimentolaisuus on niukkatuottoisten alueiden maatalousmuoto. Ihmiset liikkuvat eläinten mukana laidunalueelta toiselle vuoden mittaan. 

Lauhkealla ja lämpimällä vyöhykkeellä on monipuolista maataloutta

Lauhkean vyöhykkeen kasvillisuustyyppejä ovat:

• Havumetsä 
  • Kasvillisuus pääosin havupuita, kenttäkerroksessa varpuja ja maassa kasvaa sammalia ja jäkälöitä.
  • Kylmyys ja vähäravinteinen podsoli-maannos heikentävät maatalouden edellytyksiä.
  • Viljellään viljoja (ruis, ohra, kaura ja vehnä) sekä kasvatetaan karjaa. 
• Lehtimetsä
  • Kasvillisuus jaloja lehtipuita.
  • Ravinteikas maannos ja lauhkeampi ilmasto tuottavat hyviä satoja. 
  • Tehomaataloudella saa suuret tuotot pieneltä pinta-alalta. Maataloudessa käytetään koneita ja lannoitteita runsaasti.
• Arot
  • Sijaitsevat mannerten kuivissa keskiosissa. Luonnostaan puuton kasvillisuusvyöhyke.
  • Hedelmällinen mustamulta-maannos tuottaa hyviä viljasatoja.
  • Kuivemmilla aroilla laidunnetaan karjaa.

Lämpimän vyöhykkeen kasvillisuustyyppi

• Välimerenkasvillisuus eli nahkealehtinen kasvillisuus
  • Mannerten länsireunoilla, noin 35:llä leveyspiirillä viidessä eri paikassa:
    • Välimeri
    • Australian lounaisosat
    • Etelä-Afrikan Kapmaa
    • Chilen keskiosa
    • Kalifornia.
  • Kesät kuivia ja sateet tulevat talvella. Kasvillisuutena puita (mm. sypressi) ja pensaikkoa. 
  • Viljellään mm. vehnää ja vihanneksia.

 Tropiikissa viljellään omaan käyttöön ja vientiin

Tropiikin köyhissä valtioissa maaseudulla viljellään ruokaa omaan käyttöön. Vientiin kasvatetaan rahakasveja suurilla plantaaseilla.

Tropiikin kasvillisuusvyöhykkeitä ovat:

• Sademetsä
  • Sijaitsevat päiväntasaajalla. Suurimmat yhtenäiset sademetsäalueet ovat Amazon, Kongon altaan ja Kaakkois-Aasian saariston sademetsät.
  • Kasvillisuus on rehevää ja monikerroksista, mutta maannos on köyhää. Päällyskasveja ja liaaneja on paljon.
  • Perinteinen maankäyttömuoto on kaskeaminen. 
• Savanni
  • Savanneilla on kuivakausi ja sadekausi, eikä siellä kasva yhtenäistä metsää.
  • Maatalousmuotoina karjanlaidunnus ja maanviljely.
• Osa aavikoista on myös kuumalla eli trooppisella lämpövyöhykkeellä.

Lämpimällä vyöhykkeellä on myös sademetsiä mannerten itäosissa. Esimerkiksi Floridassa ja Kiinan itärannikolla. 

Riisinviljely vaatii runsaasti vettä, joten riisinviljely onnistuu parhaiten monsuunisateiden alueella Aasiassa. Näillä alueilla asutus on tiheää. 

 Väestöntiheys vaihtelee

• Tiheään asutut alueet ovat alueilla, jossa on suotuisaa harjoittaa maanviljelyä (lämpötila, sademäärä, maannos, pinnanmuodot).
• Harvaan asuttuja alueita ovat vuoristot, aavikot ja kylmät alueet.
• Asutustiheys on suurimmillaan kaupungeissa.
• Maailmassa on viisi suurta asutuskeskittymää:
  • Itä-Aasia
  • Etelä-Aasia
  • Kaakkois-Aasia
  • Eurooppa
  • Pohjois-Amerikan itäosat.